Julkiset hankinnat

Valtion ja kuntien viranomaisten sekä muiden hankintayksiköiden on kilpailutettava tavaroita, palveluja ja rakennusurakoita koskevat hankintansa siten kuin hankintoja koskevissa oikeusohjeissa määrätään.

Hankinnoista säädetään

• hankintalaissa (laki julkisista hankinnoista 348/2007)
• erityisalojen hankintalaissa (laki vesi- ja energiahuollon,
  liikenteen ja postipalvelujen alalla toimivien yksiköiden hankinnoista 349/2007)  sekä
• hankinta-asetuksessa (valtioneuvoston asetus julkisista hankinnoista 614/2007)

Lisäksi julkisista hankinnoista on paljon yhteisön sääntelyä, esimerkiksi

• hankintadirektiivi,
• erityisalojen hankintadirektiivi ja
• oikeussuojadirektiivit
  Katso yhteisölainsäädännöstä tarkemmin esim. työ- ja elinkeinoministeriön internet-sivuilta

Oikeuskäytäntöä julkisten hankintojen osalta luovat

• markkinaoikeus,
• korkein hallinto-oikeus sekä
• EY-tuomioistuin.

Lähtökohtaisesti kaikki kansallisen kynnysarvon ylittävät hankinnat tulee kilpailuttaa, ellei käsillä ole jokin laista johtuva peruste tehdä hankinta ilman kilpailutusta.

EU-kynnysarvot ylittävissä hankinnoissa hankintamenettely on vielä tarkemmin säänneltyä kuin kansalliset kynnysarvot ylittävissä hankinnoissa.

Myös alle kynnysarvojen ja hankintalainsäädännön soveltamisen ulkopuolelle jäävät ns. pienhankinnat tulee kilpailuttaa noudattaen EU:n perustamissopimuksen yleisiä perusperiaatteita kuten avoimuutta, suhteellisuutta, tasapuolisuutta ja syrjimättömyyttä.

Hankinnan ennakoidun arvon laskemisen tapa on määrätty laissa, ja kiellettyä on esimerkiksi jakaa hankintoja osiin tai tehdä ne keinotekoisina kokonaisuuksina lain kiertämisen tarkoituksessa.

Hankintalainsäädännön tuntemia hankintamenettelyjä ovat

• avoin menettely,
• rajoitettu menettely,
• neuvottelumenettely,
• kilpailullinen neuvottelumenettely,
• suunnittelukilpailu,
• puitejärjestely ja
• suorahankinta.

Tällä hetkellä on valmisteilla sääntelyä myös sähköisestä huutokaupasta ja dynaamisesta hankintajärjestelmästä. Säännökset on tarkoitus sisällyttää hankintalakiin.

Mistä saa tietoa vireillä olevista tarjouskilpailuista? 

Yritykset saavat reaaliaikaista tietoa käynnissä olevista tarjouskilpailuista sähköisestä HILMA-ilmoituskanavasta, jonne hankintayksiköiden on ilmoitettava kaikki kansallisen kynnysarvon ylittävät hankintansa.

Tarjolla on myös paljon kaupallisia lisäarvopalveluita, joiden avulla yritysten on mahdollista saada esimerkiksi suoraan omaan sähköpostiinsa ilmoituksia vireille tulevista, itseään koskevista tarjouskilpailuista.

Lisäksi yritykset voivat tiedustella suoraan hankintayksiköiltä tulossa olevista tarjouskilpailuista tai seurata hankintayksiköiden omia internet-sivuja, sanomalehtiä ja muita medioita.

Kansalliset kynnysarvot
 

EU-kynnysarvot 1.1.2010 - 31.12.2011 
 

EU-kynnysarvot 1.1.2010- 31.12.2011 erityisalojen hankintalaissa 
 

Tarjouspyyntö  

Yrityksille on hankintailmoituksessa tai tarjouspyynnössä annettava kaikki sellaiset tiedot, joilla on olennaista merkitystä tarjousten tekemisessä. Laissa on määrätty vähimmäisajat, jotka hankintayksikön on annettava yrityksille reagointiaikaa eri hankintamenettelyn vaiheissa, esimerkiksi tarjousten tai osallistumishakemusten laatimiseksi.

Tarjoajia on prosessin joka vaiheessa kohdeltava tasapuolisesti ja syrjimättä. Tarjouskilpailuun mahdollisesti osallistuvaa hankintayksikön omaan organisaatioon kuuluvaa tarjoajaa ei saa suosia.

Tarjousten vertailu ja hankintapäätös

Tarjousten vertailu on aina tehtävä niillä ja vain niillä perusteilla, jotka tarjouspyynnössä on ilmoitettu. Hankintayksikön on tehtävä kirjallinen perusteltu päätös, josta tarjoajat voivat ymmärtää, onko heitä kohdeltu oikein tarjouskilpailussa.

Hankintayksikön on annettava hankintapäätös ja riittävät perustelut tiedoksi kaikille tarjoajille. Samoin hankintayksikön on päätöksen ja perustelujen mukana annettava asianosaisille kirjalliset ohjeet siitä, miten hankintapäätökseen tyytymätön voi tehdä hakemuksen asian saattamisesta markkinaoikeuden käsiteltäväksi (hakemusosoitus).

Sääntely hankintamenettelyn eri vaiheista

Hankintamenettelyn eri vaiheista on varsinkin EU-kynnysarvot ylittävien hankintojen osalta määrätty hankintalaissa yksityiskohtaisesti.

Tarkemmin sääntelyyn voi tutustua esimerkiksi ylempänä olevista linkeistä hankintoja koskevaan lainsäädäntöön. Julkisia hankintoja koskevaa ohjeistusta on myös esim. työ- ja elinkeinoministeriön  ja Kuntaliiton  internetsivuilla.

Oikeusturvakeinot:
Valittaminen markkinaoikeuteen

Hankintapäätökseen tyytymätön voi valittaa päätöksestä markkinaoikeuteen. Hakemus markkinaoikeudelle on tehtävä 14 päivän kuluessa siitä, kun yritys on saanut tiedoksi hankintapäätöksen, perustelut ja hakemusosoituksen.

Markkinaoikeus voi

• kumota hankintapäätöksen,
• kieltää hankintayksikköä noudattamasta virheellistä menettelyä tai
• velvoittaa hankintayksikön korjaamaan virheellisen menettelynsä.

Vaihtoehtona näille ns. reaalikeinoille markkinaoikeus voi määrätä hankintayksikön maksamaan hyvitysmaksua sellaiselle asianosaiselle, jolla olisi ollut todellinen mahdollisuus voittaa tarjouskilpailu virheettömässä menettelyssä.

Markkinaoikeus voi myös keskeyttää hankinnan täytäntöönpanon väliaikaisesti siten, että hankintayksikkö ei saa tehdä hankintasopimusta valitun tarjoajan kanssa asian oikeuskäsittelyn aikana, vaan se joutuu odottamaan markkinaoikeuden päätöstä. 

Hankintalakiin 1.6.2010 tulleiden muutosten myötä markkinaoikeus voi lisäksi EU-kynnysarvon ylittävissä hankinnoissa

• määrätä jo tehdyn hankintasopimuksen tietyillä edellytyksillä tehottomaksi,
• velvoittaa hankintayksikön maksamaan valtiolle seuraamusmaksua tai
• lyhentää jo tehdyn hankintasopimuksen sopimuskautta määräämällä sopimus päättymään tiettynä ajankohtana.

Viimeksi päivitetty:09.07.2010

Etusivu

Takaisin

Tulosta