24.02.2010
Haitissa tarvitaan materiaalia ja osaamista maan jälleenrakentamisessa maanjäristyksen jäljiltä. Suomalaisyritysten on mahdollista osallistua infrastruktuurin sekä esimerkiksi asuntojen rakentamiseen.
Arvioinnit Haitin jälleenrakennustyöstä ovat alkaneet. Selvitystyössä ovat mukana mm. Maailmanpankki, Latinalaisen Amerikan kehityspankki, EU ja UNDP, jotka jo aikaisemmin ovat toteuttaneet Haitissa kehityshankkeita.
Alustava kartoitus on tarkoitus saada valmiiksi maalis-huhtikuussa. Yksityiskohtaisempi sektorikohtainen suunnitelma valmistuu myöhemmin keväällä.
Yritykset mukaan rahoittajien ja järjestöjen kautta
Ulkoministeriön kehitysosasto järjesti eilen tilaisuuden, jossa selvittiin, miten suomalaisyritykset voivat osallistua jälleenrakentamiseen.
Yritykset voivat päästä mukaan jälleenrakennukseen kansainvälisten rahoituslaitosten, järjestöjen tai Haitissa toimivien organisaatioiden kautta. Niitä ovat esimerkiksi Maailmanpankki, Latinalaisen Amerikan kehityspankki, YK:n kehitysrahasto UNDP, EU:n komissio, Kirkon Ulkomaanapu ja Suomen Punainen Risti.
Yritysten kannattaa kääntyä Finpron Washingtonissa toimivan hankeneuvonnan puoleen. Finpro seuraa suomalaisyritysten tarpeista lähtien Haitin jälleenrakennussuunnitelmien edistymistä sekä ylläpitää kontakteja ja suhteita Maailmanpankkiin ja Latinalaisen Amerikan Kehityspankkiin IDB:hen.
Suomella ei omia jälleenrakennusprojekteja
Suomi ei suunnittele omien jälleenrakennusprojektien aloittamista. Sen sijaan ulkoministeriö rahoittaa kansainvälisiä rahoituslaitoksia sekä järjestöjä, joilla on toimintaa Haitissa, ensisijaisesti Kirkon Ulkomaanapua ja Suomen Punaista Ristiä. Suomi ei tee suoria hankintoja tavaroiden tai palveluiden tuottajilta humanitaaristen katastrofien yhteydessä.
Yleensä rahoituslaitokset ja järjestöt tiedottavat hankkeistaan ja niihin liittyvistä hankinnoista. Yritykset voivat myös tarjota organisaatioille hankkeisiin mahdollisesti sopivia tuotteita jo etukäteen.
Aktiivista toimintaa tarvitaan
– Erinomaista, että Suomen viranomaiset herättelevät yrityksiä osallistumaan jälleenrakentamiseen. Suomalaisyrityksillä on tarjottavanaan monipuolista osaamista. Aktiivista toimintaa ja tiivistä yhteistyötä yritysten ja mm. järjestöjen välillä kuitenkin tarvitaan, kiittää johtava asiantuntija Simo Karetie EK:sta.
Materiaalisen avun valmiusvarastointi tehostaisi ja nopeuttaisi huomattavasti sen toimittamista kriisi- ja jälleenrakennuskohteisiin , kuten EK on aiemmin esittänyt. Siitä on hyviä kokemuksia mm. Kirkon Ulkomaanavun ja SPR:n kanssa.
– Sen sijaan kansainvälisten rahoituslaitosten hankkeisiin yritysten on käytännössä ollut hankala osallistua, sillä ne ovat hallinnollisesti hyvin raskaita.
Tarkempia tietoja jälleenrakentamishankkeiden periaatteista (pdf)
Lisää tietoja ulkoministeriön sivuilta