EK:n hallituksen puheenjohtaja Sakari Tamminen: Verotukseen tarvitaan kasvua tukeva remontti

10.03.2010

Verotuksen kiristäminen ei ole lääke julkistalouden ongelmiin
 
Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n puheenjohtaja Sakari Tamminen on huolissaan siitä, että poliittinen keskustelu julkisen talouden tervehdyttämisestä on ajautunut vaarallisille urille. Poliittiset päättäjät laidasta laitaan näyttävät olevan sitä mieltä, että verotuksen kiristäminen on jopa ensisijainen keino saada julkinen talous ulos velkakierteestä.

– Näkemys on talouskasvun ja työllisyyden kannalta kestämätön, Tamminen varoitti keskiviikkona Helsingissä Veronmaksajien Vero 2010 -tilaisuudessa.

– Ahdingosta poispääsyyn on käytettävä keinoja, jotka edistävät talouskasvua, pidentävät työuria, hillitsevät julkisen sektorin menoja ja tehostavat julkista palvelutuotantoa. Jos ainoana tai pääasiallisena lääkkeenä on verojen korottaminen, talouskasvu hidastuu ja seurauksena on veronkiristysten noidankehä. Siinä pelissä menisi lapsi pesuveden mukana.

– Myös elinkeinoelämä arvostaa hyvin toimivaa julkista sektoria. Julkisen talouden tila on kuitenkin niin vakava, että rahat eivät yksinkertaisesti riitä nykymenon jatkumiseen. On puhuttava avoimesti paitsi julkisen sektorin tehokkuudesta ja palvelujen tuottamistavoista myös siitä, mitkä tehtävät ylipäätään kuuluvat julkiselle sektorille. On karsittava, tehtävä valintoja ja kilpailutettava nykyistä enemmän. Päätöksiä tarvitaan nopeasti, vaaleja ei ole varaa jäädä odottamaan.

Tammisen mukaan on selvää, että mahdollisuudet kokonaisveroasteen laskemiseen ovat lähivuosina rajalliset. Sitäkin tärkeämpää on, että julkiset menot saadaan hallintaan ja verotuksen painopisteet valitaan kasvua ja taloudellista toimeliaisuutta tukevalla tavalla. Verotuksen painopiste tulee siirtää pois työn, osaamisen ja yrittämisen verottamisesta.

– Kokonaisveroasteen nostaminen voidaan hyväksyä vain äärimmäisessä hädässä: viimeisenä, väliaikaisena ja lyhytkestoisena pakkotoimena.

Suomi menettänyt kilpailuedun yritysverotuksessa

Tamminen muistuttaa, että julkisen sektorin välttämättömät säästötoimet eivät saa viedä huomiota muulta talouskasvua edistävältä politiikalta. Nyt jos koskaan tarvitaan uusia yrityksiä ja yrittäjiä, uusia investointeja ja uusia innovaatioita. Samalla on huolehdittava, ettei yritysten kilpailukykyä rasiteta ylimääräisillä kustannuksilla.

– Nyt tarvitaan rohkeita päätöksiä. Yksi välttämätön toimenpide on yritysverotuksen selkeä alentaminen. Verotuksella tuettiin onnistuneesti kasvua myös 1990-luvun laman jälkeen.

– Suomi on menettänyt kilpailuetunsa yritysverotuksessa. Kun yhteisöverokanta alennettiin 26 prosenttiin vuonna 2005, se oli kansainvälisesti vertaillen suhteellisen kilpailukykyinen. Nyt etumatka on huvennut. Verokanta on lähes kolme prosenttiyksikköä korkeampi kuin EU-maissa keskimäärin.

– Kansainvälinen verokilpailu on kovinta juuri yritysten verotuksessa. Maat houkuttelevat yrityksiä ja investointeja alentamalla yhteisöverokantaa ja räätälöimällä erilaisia verohuojennuksia. Myös Suomessa tarvitaan nopeita päätöksiä tilanteen korjaamiseksi. Maan hallitus on luvannut ohjelmassaan huolehtia yritysverotuksen kilpailukyvystä.
 
Suomessa on erityisesti pulaa kasvuhakuisista yrityksistä ja uudenlaisista innovaatioista. Verotuksella voidaan edistää myös uuden innovatiivisen toiminnan syntymistä, kannustaa ideoiden kaupallistamiseen ja houkutella muista maista Suomeen vastaavankaltaista toimintaa. Nykyistä suoran tuen järjestelmää tulee täydentää mm. t&k-toiminnan ja ns. bisnesenkeleiden verokannusteilla.

Osinkoverotuksen kannustettava vastakin yrittämiseen

Suomessa on keskusteltu viime viikkoina paljon osinkojen verottamisesta ja erityisesti omistajayrittäjien osingoista. Suomalaisten yritysten ja suomalaisen omistajuuden näkökulmasta on tärkeää, että yritys- ja osinkoverotusta tarkastellaan kokonaisuutena.

– Yksikään yrittäjä ei pysty nostamaan osinkoja nollaverolla. Voitosta on kertaalleen maksettu 26 prosentin vero yrityksessä. Listaamattomien yritysten osinkoihin kohdistuu Suomessa 26–54,5 prosentin verorasitus. Vain pieni osa yrittäjistä voi nostaa osan osingoistaan 26 prosentin verokannalla. Tämä edellyttää yhtiöltä huomattavaa nettovarallisuutta ja varallisuuteen suhteutettuna pientä osingonjakoa.

– Nykyisen osinkoverojärjestelmän tukipilareita ovat yrittäjyyden edistäminen, verotuksen kannustavuus ja yrityksen pääomarakenteiden vahvistaminen. Pitää olla mielekästä sijoittaa omaan liiketoimintaan ja sen kehittämiseen. Jos osinkoverotusta nyt uudistetaan, on ehdottomasti pidettävä huolta yrittämisen kannusteista, Tamminen tähdensi.

Myös työhön liittyvä verotus on Suomessa raskasta. Työn verotus on OECD-maiden kireimpiä huolimatta lähes kymmenen vuotta jatkuneista verokevennyksistä. Sosiaaliturvamaksuihin kohdistuu lisäksi merkittäviä nousupaineita. Olisi vähintään kohtuullista, että ainakin puolet lisätuloista jäisi aina käteen. Poikkeuksellisen ankaralla marginaaliverolla rasitetaan tärkeintä tuotannontekijää: osaamista ja sen kehittämistä.

Etusivu

Takaisin

Tulosta