Työllisyys

1990-luvun alussa Euroopan talous ja työllisyyskehitys jäi selvästi jälkeen Yhdysvalloista. USA on jatkuvasti pystynyt luomaan uusia työpaikkoja, toisin kuin on EU:n laita. Suomen tilanne oli 90-luvun alun laman jälkeen erityisen synkkä, ja talouden kasvuun nähden työllisyys parantui Suomessa verrattain hitaasti. 2000-luvulla työllisyyskehitys on ollut suotuisaa useana vuonna, mutta vuonna 2009 työllisten määrä kääntyi laskuun.

Työpaikkoja siirtyy tuotannosta palveluihin

Alkutuotannon työllisyys oli Suomessa pitkään tasaisessa alamäessä, mutta muutaman viime vuoden aikana alkutuotannon työllisyys on pysynyt likimain ennallaan. Teollisuuden työllisyyden kehitys on ollut tuotannon nousuun nähden vaatimatonta. Teollisuudessa tuotannon kasvu oli 90-luvulla voimakkainta elektroniikassa, jossa tuotanto syntyy suhteellisesti pienemmällä työpanoksella kuin muussa teollisuudessa.

Vuosituhannen vaihteen jälkeen teollisuuden ja etenkin elektroniikka- ja sähköteollisuuden työllisyys on ollut laskusuunnassa työvaltaisten toimintojen siirtyessä halvempien työkustannusten maihin. Monia aiemmin teollisuudessa tehtyjä töitä on siirtynyt viime vuosina palvelusektorille. Rakentamisessa on ollut lähes yhtäjaksoista nousua laman pohjalta lähtien. Vuonna 2009 rakentamisen työllisyys heikkeni voimakkaasti.

Palveluissa on käyttämätöntä yhä potentiaalia

Yksityisten palvelujen työllisyys on kuitenkin ollut viime vuosina nopeassa kasvussa. Palvelusektorilla on Suomessa hyvät kasvuedellytykset, mutta verokiilan vuoksi paljon jää tekemättä tai tehdään edelleen itse. Julkisella sektorilla organisaatiot muuttuvat hitaasti. Eläköitymisen myötä valtionhallinnon työllisyys on laskussa, mutta paikallishallinnossa työllisyys on vastaavasti nousussa.

Viimeksi päivitetty:31.05.2010