Teollisuuden hintakilpailukyky ja reaalinen kilpailukyky

Suomi on menestynyt viime vuosina hyvin erilaisissa kilpailukykytutkimuksissa. Näissä selvityksissä kansantalouden kilpailukyky on yhtä kuin maan edullisuus tuotannon sijaintipaikkana. Kilpailukykyselvitykset ovat kuitenkin luonteeltaan taaksepäin katsovia, ja ne ovat osoittautuneet huonoiksi tulevan kehityksen ennakoijiksi.

Kilpailukykytutkimukset yhdistelevät tilastoja ja mielipiteitä

Tilastotietojen ja erilaisten kyselyaineistojen pohjalta maat voidaan laittaa paremmuusjärjestykseen, mutta kyse ei ole tieteellisistä tutkimuksista. Järjestys riippuu muuttujien painotuksista. Sijoittumista eivät ratkaise niinkään tulevaisuuden visiot, vaan kotimaisten yritysjohtajien käsitykset viime vuosien tilanteesta. Suomi on saanut yleensä hyvät pisteet infrastruktuurista ja teknologiasta sekä tehokkaasta julkisesta sektorista. Jäykät työmarkkinat ja korkea verotus ovat suurimpia haittatekijöitä.

Hintakilpailukyky on laskussa

Suomen teollisuuden hintakilpailukyky on hyvä, mutta se on heikentynyt huippuvuosista. Etlan laskelmien mukaan kustannuskilpailukyvyn eri osatekijöistä työn tuottavuus on perinteisesti kohonnut Suomessa muita maita nopeammin. Toisaalta työvoimakustannukset ovat myös kasvaneet enemmän kuin OECD-maissa keskimäärin. Viime aikoina erityisesti euron vahvuus on nakertanut kilpailukykyä kilpailijamaita heikommaksi.

Viimeksi päivitetty:17.06.2009