Julkinen talous

Julkinen talous – valtio, kunnat ja sosiaalirahastot yhteensä – on kääntynyt reilusti alijäämäiseksi vuonna 2009. Alijäämä syvenee edelleen vuonna 2010.

Valtiovarainministeriön (VM) ennusteen mukaan julkisyhteisöjen rahoitusjäämä (tulot-menot) on vuonna 2010 noin -8 miljardia euroa (noin -4,6 % BKT:sta). Julkisen talouden alijäämän BKT-osuus ylittää siten 3 prosentin rajan ensimmäisen kerran Suomen EMU-jäsenyyden aikana.

Julkisyhteisöjen ns. EMU-velka on VM:n ennusteen mukaan Suomessa vuonna 2010 noin 48 % BKT:stä. Se on selvästi EU:n vakaus- ja kasvusopimuksen määräämää 60 prosentin velkasuhdetta pienempi. Muissa euromaissa velkasuhde on keskimäärin noin kaksinkertainen Suomeen verrattuna.

Julkisten menojen suhde BKT:hen nousee Suomessa takaisin yli kymmenen vuoden takaiselle tasolle eli noin 56 prosenttiin.

Veroelvytyksen osuus vähenee vuonna 2010

Eri maissa toteutetut pankkien tukitoimet, matalat ohjauskorot ja muu elvyttäminen ovat olleet välttämättömiä. Ilman niitä käsillä oleva suuri taantuma olisi syventynyt nopeasti suureksi lamaksi. Elvytys on kuitenkin lisännyt julkisten talouksien alijäämiä ja kiihdyttänyt velkaantumista.

Elvytyspäätösten tarkkaa euromäärää on erittäin vaikea arvioida, koska ei tiedetä, mitkä toimenpiteet on toteutettu nimenomaan elvytyksenä. Karkeasti laskien taloutta elvytettiin Suomessa vuonna 2009 noin 2,7 miljardilla eurolla, mikä vastaa noin 1,5 % BKT:stä. Valtaosa vuoden 2009 elvytyksestä oli veronkevennyksiä.

Vuonna 2010 veroelvytyksen osuus supistuu huomattavasti. Aktiivisia menojen lisäyksiä tehdään noin 770 miljoonan euron edestä.

Elinkeinoelämä korostaa, että elvytyspäätösten ja lisäbudjettien päähuomio pitää keskittää talouden kestävyyden parantamiseen pitkällä aikavälillä. Avainasemassa ovat silloin verotuksen kohtuullisuus sekä panostukset infrastruktuuriin, koulutukseen ja t&k:hon.

Katso arvio julkisen sektorin elvytystoimista ja veromuutoksista.

Valtio ottaa vastaan pahimmat kolhut

VM:n arvion mukaan valtion tulojen ja menojen erotus (=nettoluotonanto) painuu -10,8 miljardiin euroon vuonna 2010. Siitä noin puolet aiheutuu suhdanneautomatiikasta, toinen puoli on seurausta aktiivisesta elvyttämisestä.

Välittömien verojen tuotto valtiolle supistui vuonna 2009 ennätykselliset 29 %. Suurin osa supistumisesta selittyy yhteisöveron tuoton romahtamisella, sillä VM olettaa yritysten veronmaksun perusteena olevien tulosten heikkenevän noin 30 %. Vuonna 2010 yritysten tulosten perusteella maksetut yhteisöverot kasvavat arviolta 7 %. Muut keskeiset verot jatkavat laskuaan.

Kuntien talous kiristyy 

Kuntatalous on kiristynyt nopeasti. Kuntien yhteisöverotuotto laskee vuonna 2009 arviolta 20 %. Kunnallisveron laskua lieventävät työssäkäyvien ansiotason nousu sekä taantuman ensi vaiheessa lomautukset, irtisanomisajan palkat ja ansiosidonnainen työttömyysturva. Kokonaisuutena kuntien verotulot supistuvat vuonna 2009 noin 2,5 %. Vuonna 2010 kunnallisverokertymän odotetaan laskevan.

Verotulojen heikon kehityksen lisäksi kunta-alan ansiotason nousu 3,5 prosentilla rasittaa kuntataloutta. VM ennustaa ansiotason nousevan kunnissa vuonna 2010 edelleen noin 3 %. Myös kuntien maksamat toimeentulotukimenot kasvavat työttömyyden pahentuessa.

Vuoden 2010 kehitykseen vaikuttaa pitkälti se, mitä kunnat päättävät kunnallis- ja kiinteistöveroistaan ja miten ne hillitsevät menojen kasvua. Myös kunta-alan tuleva palkkaratkaisu vaikuttaa keskeisesti kuntatalouteen. VM:n mukaan kuntien nettoluotonanto on vuonna 2010 edelleen noin -0,5 %.

Sosiaaliturvarahastojen ylijäämä pienenee

Taantuman aiheuttama maksupohjan (palkkasumman) heikkeneminen ja eläkemenojen kasvu pienentävät työeläkerahastojen ylijäämää vuonna 2010. Ylijäämä supistuu vuonna 2009 noin 2,7 prosenttiin BKT:stä. Vuonna 2008 se oli 3,7 %.

Osakemarkkinoiden nousu käänsi työeläkevarat nopeaan nousuun alkuvuonna 2009. Vuoden 2009 kesäkuun lopussa työeläkevarat olivat noin 112,7 miljardia euroa eli noin 65 % BKT:stä.

VM arvioi sekä työnantajien ja työntekijöiden eläkemaksuprosenttien nousevan hieman vuonna 2010, kun maksun työkyvyttömyysosaan sisältyvä väliaikainen alennus poistuu. Samaan aikaan palkkasumman odotetaan kääntyvän lievään kasvuun. Nämä seikat johtavat maksutulokertymän maltilliseen kasvuun.

Omaisuustulojen supistumisen VM ennustaa hidastuvan vuonna 2010. Samaan aikaan työeläkemenot kasvavat, joskin selvästi hitaammin kuin vuonna 2009, sillä indeksikorotus jää erittäin vaatimattomaksi. VM:n mukaan työeläkelaitosten ylijäämä supistuu 2,5 prosenttiin BKT:stä vuonna 2010.

Kestävyysvaje rasittaa vielä pitkään

Jotta julkinen talous olisi pitkällä ajalla kestävällä pohjalla, julkisyhteisöjen rahoitusjäämän pitäisi olla noin 4 % BKT:sta ylijäämäinen. Nyt se on lähes 2,7 % alijäämäinen, ja vuonna 2010 vielä enemmän.

Kestävyysvaje kertoo teknisesti, paljonko veroastetta tulisi nostaa tai menoastetta alentaa, jotta julkinen talous olisi pitkällä aikavälillä kestävällä pohjalla. Kun Suomi nousee taantumasta, merkittävä osa kestävyysvajeesta korjautuu automaattisesti. Ongelmana on kuitenkin, että taantuma on heikentänyt pysyvästi julkisen talouden pitkän aikavälin suorituskykyä.

Pitkän ajan kestävyysvaje on kasvanut mm. seuraavista syistä:

• Talouden kasvupotentiaali on heikentynyt vuosiksi eteenpäin, koska työllisyys on vähentynyt ja rakenteellinen työttömyys lisääntynyt.
• Osa verotuloista on erittäin epävakaita: taantuman aikana yhteisöveron tuotto ja omaisuustulot ovat supistuneet jyrkästi.
• Veronkevennykset ovat heikentäneet julkisen talouden tasapainoa.
• Työeläkerahastot ovat kehittyneet heikosti lähinnä osakesijoitusten takia.

Julkisen talouden kestävyysvajeen pahentuminen on nostanut julkiseen keskusteluun tarpeen toteuttaa kasvua, työllisyyttä ja eläkejärjestelmän kestävyyttä tukevia rakenteellisia toimia. 

Lue, miten syntyy valtion talousarvio.

Viimeksi päivitetty:09.12.2009

Etusivu

Takaisin

Tulosta