Bkt:n kehitys

Suomessa koettiin 1980-luvulla rahamarkkinoiden vapautumisen myötä velkavetoinen korkeasuhdanne, joka päättyi sotien jälkeisen ajan pahimpaan taloudelliseen ahdinkoon 1990-luvun alussa. Tuotanto romahti yhteensä yli 10 % laman aikana kolmessa vuodessa. Muut maat selvisivät tavanomaisella taantumalla.

Elektroniikan vahva nousu 1990-luvulla

Elpyminen 1990-luvun alun lamasta oli kuitenkin yllättävän nopeaa metsä- ja metallialojen rinnalle kohonneen elektroniikkateollisuuden huikean kasvun ansiosta
Yksityiset palvelut ovat kasvaneet toimintojen ulkoistamisen ja yleisen palveluistumisen myötä. Kalliin työvoiman vuoksi Suomesta kuitenkin puuttuu paljon palvelualojen työpaikkoja. Rakentaminen on toipunut ylikuumentuneesta 1990-luvun lopusta ja sen jälkeisestä hitaan kasvun vaiheesta. Alan osuus tuotannosta on silti edelleen hieman alle pitkän aikavälin keskiarvon.

Maailmanlaajuinen taantuma iski vuonna 2009

Maailmantalous ajautui hitaan kasvun vaiheeseen ns. ICT-kuplan puhkeamisen myötä vuonna 2001. Yhdysvalloissa vuosikymmenen ajan jatkunut nopean kasvun vaihe taittui. Sen seurauksena Suomen ja koko Euroopan talouskasvu hidastui. Vuosina 2003–2007 etenkin Aasian maiden talouskasvu on ollut ripeää. USA:n talouskasvu jatkui nopeana ja Euroopankin kasvu pääsi kohtalaiseen vauhtiin.
USA:n asuntomarkkinoilta liikkeelle lähtenyt ns. subprime-kriisi ajoi syksyllä 2008 pankit ahdinkoon ympäri maailman, ja sitä kautta maailmantalous ajautui poikkeuksellisen vakavaan taantumaan. Vahvasti ulkomaankaupasta riippuvaisena maana Suomi saa osansa vaikeuksista. Suomen bkt supistui vuonna 2009 peräti 8 %.

Viimeksi päivitetty:24.08.2010