Lausunto opintotuen rakenteen kehittämisestä (EK/779/2009)

18.01.2010

Opetusministeriön asettama työryhmä ottaa 8.12.2009 päivätyssä muistiossaan kantaa opintotukijärjestelmän rakenteelliseen kehittämiseen tavoitteena päätoimiseen opiskeluun kannustaminen korkeakouluissa. Muita kuin korkeakouluopintoja koskevat ehdotukset valmistuvat syyskuun 2010 loppuun mennessä.

Opintotukijärjestelmän uudistaminen on tarpeen, koska Suomessa täytyy nostaa työllisyysastetta. Tämä edellyttää työurien selvää pidentymistä alussa ja lopussa. Tästä syystä myös korkeakouluista tulee valmistua entistä nopeammin. Opintotuki voisi olla tähän hyvä kannuste. Nykyisin näin ei ole. Opintotukijärjestelmä kaipaa perusteellista remonttia.

Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n näkemyksen mukaan muistion ehdotukset eivät ole riittäviä. On pelättävissä, että esitetyt muutokset eivät kannusta päätoimiseen opiskeluun ja nopeaan valmistumiseen riittävän tehokkaasti. Opintoajat eivät ole lyhentyneet eivätkä valmistumisiät alentuneet, vaikka opintotukijärjestelmäämme on uudistettu useaan otteeseen viime vuosien aikana vastaavin varsin hienovaraisin keinoin, mitä nyt esitetään. Rakenteita pitää uudistaa paljon esitettyä syvällisemmin, jotta tilanne muuttuu ratkaisevasti nykyistä paremmin työmarkkinoita, työllisyysastetta ja Suomen huoltosuhdetta palvelevaksi.

1 Opintolainan käyttökelpoisuuden kehittäminen opintojen rahoitusmuotona

Opintolainan käyttöä on yritetty lisätä viime vuosina mm. siten, että vuonna 2005 otettiin käyttöön opintolainavähennys.  Verovelvollinen voi vähentää osan suorittamistaan opintolainan lyhennyksistä suoraan verosta opintojen päätyttyä. Lainanotto ei ole kuitenkaan lisääntynyt. Muu opintotuki ja työssäkäynti ovat olleet houkuttelevampi vaihtoehto. Opintolainaan, josta osa muuttuisi opintorahaksi valmistumisen jälkeen, olisi kuitenkin mahdollista rakentaa tehokkaita kannusteita. On oltava valmis uusiin ratkaisuihin, jotta opintoajat todella lyhentyvät ja työelämään siirtyminen aikaistuu.

EK ehdottaakin, että opintotuesta entistä suurempi osa olisi lainamuotoista. Opintolaina muuttuisi osittain opintorahaksi esimerkiksi verovähennyksen muodossa valmistumisen jälkeen. Verovähennykset olisivat sitä suuremmat, mitä lähempänä tavoiteaikaa opiskelija valmistuu. Verovähennysten porrastus ja suuruus olisivat opinnot aloittavan tiedossa.

Opiskelija kokee lainanoton turvalliseksi, koska lainan takaisinmaksuaika on riittävän pitkä. Takaisinmaksua keventävät verovähennykset valmistumisen jälkeen. Esteet ja katkot toimeentuloturvassa huomioidaan esimerkiksi siten, että työttömyyden kohdatessa takaisinmaksussa on tauko. Järjestelmä takaa, ettei opiskelija joudu kärsimään esimerkiksi sairastumisesta johtuvasta opintojen viivästymisestä. Opintotuki mahdollistaa perheen perustamisen.

Työryhmä katsoo, että siirtyminen uuteen lainajärjestelmään olisi ongelmallista mm. siksi. että opiskelijan jälkikäteen saama hyöty lainanotosta kohdentuisi vain niille, jotka valmistuvat tavoiteajassa. EK:n mielestä opintotukijärjestelmää tuleekin muuttaa sellaiseksi, että nopeasta valmistumisesta palkitaan.

Norjassa on tätä muistuttava opintotukimalli. Norjan mallia ei voi suoraan soveltaa Suomeen, mutta Norjan kokemuksia voidaan hyödyntää oman mallimme kehittämiseksi niin, että se toimii hyvin niin opiskelijan kuin yhteiskunnankin näkökulmasta.

Opintolainaan perustuva opintotuki voidaan suunnitella sellaiseksi, että luotonanto tapahtuu normaalin pankkijärjestelmämme toimesta kuten nykyisinkin. Valtio tarjoaa opiskelijoille mahdollisuuden edullisiin lainaehtoihin, esimerkiksi riittävän pitkään takaisinmaksuaikaan. Tietohallintoratkaisut ja muut käytännöt varmasti löytyvät, jotta viranomaiset kykenevät hallinnoimaan uutta järjestelmää.

EK kannattaa ehdotuksia, että harjoitteluajan palkka, apurahat tai vastaavat edut eivät vaikuta opintolainan saantiin. Harjoittelujärjestelmän kehittäminen on tarpeen niin, että tuetaan käytännön työelämätaitojen kertymistä opintojen aikana. Teoriaa ja käytäntöä on linkitettävä entistä paremmin yhteen kaikessa oppimisessa. Opintotuen on kannustettava myös ulkomailla opiskelua, kuten työryhmä ehdottaakin.

2 Suunnitelmallisen ja päätoimiseen opiskeluun ohjaaminen

EK kannattaa ehdotusta päätoimiseen ja suunnitelmalliseen opiskeluun kannustamiseksi siten, että tukiaika jaksotetaan kaksiportaisen tutkintorakenteen mukaisesti. EK kannattaa myös muita ehdotuksia:
asumislisäkuukaudet määritellään tukikuukausiksi, opintojen edistymistä seurataan entistä tiukemmin ja opintotuen myöntäminen tieteellisiin jatko-opintoihin rajataan yhdelle lukuvuodelle.

3 Opintotuen riittävän tason turvaaminen

EK ehdottaa opintotukeen rakennetta, joka kannustaa nykyistä selvästi tehokkaammin opintojen ripeään etenemiseen ja tavoiteajassa valmistumiseen. Päätoimiseen opiskeluun kannustavan, opintoaikoja lyhentävän uudenlaisen opintotuen tason tulee olla riittävä. Opiskelijan ostovoiman on oltava rakenteiltaan uudistuneessa opintuessa vakaa elinkustannusten noususta riippumatta ja opintotuen on mahdollistettava kohtuullinen toimeentulo. Perheellisten opiskelijoiden asema on turvattava.

4 Kokonaisnäkemys työurien pidentämiseksi niiden alkupäässä

Opintotuen kehittämisehdotuksia valmistelevan johtoryhmän työ jatkuu syksyyn 2010. Korkeakoulutukseen siirtymistä ja tutkintojen valmistumista pohditaan toisessa ohjausryhmässä, jonka tulokset valmistuvat vielä kevään aikana. Työryhmillä on yhteinen tavoite: opintoaikojen lyhentäminen ja työelämään valmistumisen aikaistaminen.

EK pitää ensiarvoisen tärkeänä, että työryhmien työtä tarkastellaan kokonaisuutena. Mielekäs, työuria tehokkaalla tavalla pidentävä ratkaisu on mahdollista löytää. Se edellyttää uudistamisen tahtoa ja rohkeutta luopua siitä, mikä ei edistä työllisyysasteelle asetettujen tavoitteiden toteutumista.

Kunnioittavasti

Elinkeinoelämän keskusliitto
Innovaatioympäristö ja osaaminen


Timo Kekkonen
Johtaja

Etusivu

Takaisin

Tulosta