Lausunto komission asiakirjasta Creative content in a European Single maket (EK/751/2009)

22.12.2009

Opetusministeriö on pyytänyt Elinkeinoelämän keskusliitto EK:lta lausuntoa yllä olevasta komission asiakirjasta. EK esittää lausuntonaan kunnioittaen seuraavaa.

Komissio on käynnistänyt keskusteluasiakirjassa vuoropuhelun Euroopan kohtaamista haasteista koskien luovien verkkosisältöjen markkinoiden kehittymistä.  Erityisiksi huolenaiheiksi komissio on nostanut sisältötuotteiden ja  – palveluiden digitaalisen jakelun esteet, tekijänoikeudella suojattujen aineistojen luvattoman verkkojakelun seuraukset sekä kuluttajien oikeuden saada verkkoaineistoja saataville sisämarkkinoilla maiden maantieteellisistä rajoista huolimatta. 

Komissio tutkii luovien verkkosisältöjen yhteismarkkinoiden keskeisiä haasteita ja esittää mahdollisia EU:n toimenpidevaihtoehtoja kolmen toimijaryhmän, kuluttajien, kaupallisten toimijoiden ja oikeudenhaltijoiden kautta. Keskusteluasiakirjassa on tarkasteltu erikseen digitaalisista sisällöistä musiikkia, julkaisutoimintaa, av-sisältöjä sekä videopelejä.

Verkkosisältöjen yhteismarkkinoiden kehittäminen linjassa IPR-strategian kanssa

• EK pitää tärkeänä, että luovien verkkosisältöjen sisämarkkinoiden kehittymistä edistetään kestävillä ratkaisuilla. EU- ja kansallisten tason toimien tulee tukea ja olla yhteensopivia kansallisen innovaatio- ja IPR-strategian kanssa. Tekijänoikeusjärjestelmää ei tule tarkastella irrallaan muista immateriaalioikeudellisista kysymyksistä, vaan kehittää osana IPR-järjestelmän kokonaisvaltaista kehittämistä.

Erilaisten verkkosisältöjen eroavaisuudet huomioitava tekijänoikeustarkastelussa

• Komission keskusteluasiakirjassa on tarkastelu neljää eri sisältötyyppiä, mutta yleiset huomiot on tehty pitkälti aikaisemman tiedonannon tavoin musiikin ja av-teosten pohjalta. Muutkin eurooppalaisen sisältötuotannon alueet (kuten esim. verkkojulkaisutoiminta) ja niiden väliset erot tulee ottaa asiakirjan jatkotarkastelussa paremmin huomioon. Eri teoslajeilla on käytännössä erilainen asema tekijänoikeusjärjestelmässä. Kaikkeen verkkosisältöön ei välttämättä sovellu samanlainen sääntely.

Luovia verkkosisältöjä tuottavien yritysten toimintaedellytykset turvattava

• Sisältöjä tuottavien yritysten toimintaedellytykset on välttämätöntä turvata myös digitaalisessa toimintaympäristössä. Sisällöntuottajien on voitava luottaa nykyiseen tekijänoikeussääntelyyn, jota ei tule heikentää uusilla tekijänoikeuden rajoitussäännöksillä. Keskeinen asia digitaalisten sisältömarkkinoiden toimivuudelle ja kehitykselle on oikeuksista sopimisen edistäminen. Sopimisessa tulee pyrkiä mahdollisimman suoraan ja tehokkaaseen menettelyyn oikeudenomistajan ja käyttäjän välillä. Samalla tulisi välttää turhan hallinnollisen byrokratian lisääntymistä ja tekijänoikeuksia hallinnoivien järjestöjen aseman vahvistamista nykyisestä. Luovan sisällön digitaalisista yhteismarkkinoista voidaan puhua vasta kun oikeuksien hankkimisesta saadaan helppoa ja joustavaa niin jäsenvaltioiden sisällä kuin rajat ylittäen ja kun oikeussuojan sisältö kulloisessakin maassa saadaan mahdollisemman selkeäksi.
  
• Verkkosisältöjen kehittämisen yhtenä edellytyksenä on, että yritykset voisivat tuottaa mahdollisimman tehokkaasti verkkosisältöjä ja kaupallistaa niitä. Se edellyttää, että oikeuksien siirtämistä edistetään oikeuksia jalostavalle ja kaupallistavalle tuottajaportaalle. Käytännössä edistäminen tarkoittaisi esimerkiksi sitä, että työsuhteessa luotujen aineistojen taloudelliset oikeudet siirtyisivät työnantajalle lainsäädännön nojalla, ellei osapuolten välillä ole toisin sovittu. Uusien palveluiden kannattavan kehittämisen ja kaupallistamisen edellytyksenä on, että yrityksillä on oikeus hallinnoida oikeuksia, joihin palvelut, niiden kehittäminen ja kaupallistaminen perustuvat. Työsuhteessa luotujen teosten taloudellisten oikeuksien siirtyminen työnantajalle on yksi keskeisimmistä tekijänoikeuksista sopimisen muodoista, johon komission tulisi hakea koko EU:ta koskeva yhtenäinen ratkaisu tekijänoikeuden säännöksiä selkiyttämällä. Myös muuta tekijänoikeuden siirtymistä tulisi edistää.

Verkkosisältöjen lisensiointia edistettävä

• EK pitää tärkeänä, että oikeuksista sopimisen esteitä sisämarkkinoilla pyritään poistamaan. Yksi merkittävimmistä ongelmista luovien sisältöjen kaupankäynnin kehittymisessä on oikeuksista sopimisen vaikeus. Asiakirjan jatkovalmistelussa tulisi nimenomaan keskittyä uusien sopimustoimintaa edistävien välineiden kehittämiseen ja käyttöönottoon. Online ympäristöön soveltuvia lisensiointimenetelmiä pohdittaessa tulee kiinnittää huomiota eri sisältötyyppien erilaisuuteen ja oikeudenhaltijaryhmien erilaisiin näkemyksiin. Keskeinen edellytys luovien verkkosisältöjen yhteismarkkinoiden läpimurrolle on toimivien lisensiointimallien syntyminen eri sisältöjen tarpeita vastaamaan.
  
• Musiikkisisällöt; Keskusteluasiakirjassa on yhdeksi keskeisistä haasteista todettu tekijänoikeuksien yhteismarkkinoiden pirstoutuminen, joka on erityisesti musiikin alueella omiaan johtamaan oikeuksien hallinnoinnin lisäkustannuksiin ja kuluttajien sisältötarjonnan rajoittumiseen yhden jäsenvaltion alueelle. Ongelmana on jäsenmaiden tekijänoikeuslainsäädäntöjen pilkkoutuminen 27 erilaiseen malliin ja sopimuskäytäntöön.  Musiikin kohdalla oikeuksien hankkimista olisi luontevaa tehostaa usealle maantieteelliselle alueelle ulottuvan lisensiointijärjestelmän kautta. Musiikin verkkokäyttöön soveltuisi parhaiten maantieteellisesti kattavampi tiettyjen keskeisten oikeudenhaltijatahojen välityksellä toteutettava lisensiointi. Yhden monopoliasemassa olevan toimijan varaan rakentuvaa one stop shopping-mallia ei pidetä digitaalisessa toimintaympäristössä toimivana ratkaisuna. Rajat ylittävää oikeuksien hallinnointia tulee musiikki- sekä av-puolen sisällöissä edistää, sillä se mahdollistaisi sisämarkkinoiden kuluttajille pääsyn kaikkeen sisältöön valtion rajoista riippumatta ja olisi omiaan edistämään rikkaiden sisältömarkkinoiden luomista, eurooppalaisen kulttuurisen monimuotoisuuden toteutumista ja online- piratismin torjuntaa.
  
• Kustannustoiminta; Eurooppalaisen kustannustoiminnan elinvoimaisena säilyminen edellyttää, että verkkokustantamisen puolella tulee pyrkiä mahdollisimman suoraan ja yksinkertaiseen lisensiointiin. Kollektiivihallinnon käyttäminen väliportaana vie kehitystä erityisesti kustannustoiminnassa väärään suuntaan. Kustannustoiminnassa tekijänoikeuden kollektiivihallinnointi ja kollektiivijärjestöjen lisensiointitoiminnan korostaminen on omiaan rapauttamaan kilpailukykyistä sisällöntuotantoa. Kollektiivihallinnointia ja ajatusta tekijänoikeudesta ainoastaan korvausoikeutena pidetään harhaanjohtavana työllistävän ja kilpailukykyisen tekijänoikeuksiin perustuvan elinkeinotoiminnan näkökulmasta. Toimialan yritysten kilpailukykyinen toiminta perustuu sekä perinteisillä että online – markkinoilla siihen, että yrityksillä on tekijänoikeuteen perustuva oikeus kieltää esimerkiksi niiden kilpailijoita käyttämästä sellaista suojattua aineistoa, johon yritykset ovat investoineet.
  
• Lisensiointi teknologianeutraaliksi; Tekijänoikeudet eivät saa rajoittaa verkkosisältöjen välittämistä uusia jakelukanavia pitkin. Sisältöliiketoimintaa harjoittavien yritysten on voitava tarjota asiakkailleen tuotteita ja palveluita erilaisten teknisten jakelukanavien välityksellä ilman moninkertaisten tekijänoikeuskorvausten suorittamista samasta sisällöstä. Tämä on välttämätöntä, jottei Eurooppa jää tietoyhteiskuntakehityksestä jälkeen ja sisämarkkinoilla toimivien kuluttajien valinnanmahdollisuuksia kavenneta konvergoituvassa viestintämarkkinaympäristössä.
  
• Online tietokannat; Luovan sisällön kaupankäynnin tehostamista voitaisiin edistää myös oikeuksia koskevan tiedon tehokkaammalla käsittelyllä kuten sisämarkkinoiden laajuisia tietokantajärjestelmiä kehittämällä ja ylläpitämällä. Online-tietokanta edesauttaisi erityisesti usealle maantieteelliselle alueelle tapahtuvaa lisensiointia, jos tiedot oikeudenhaltijoista ja lisensseistä olivat vapaasti kaikkien saatavilla.
  
• Hyvitysmaksujärjestelmä; Hyvitysmaksut ovat osa digitaalisten yhteismarkkinoiden kokonaisuutta ja siksi niitä ei tule jättää asiakirjassa tarkasteltavien kysymysten ulkopuolelle. Tietoyhteiskuntakehitys, pyrkimys suoran lisensioinnin edistämiseen ja teknisten suojakeinojen mukanaan tuomat mahdollisuudet johtavat siihen, että nykyisestä hallinnollisesti raskaasta ja kalliista hyvitysmaksujärjestelmästä on aika luopua tai vähintäänkin järjestelmää on uudistettava. Ottaen huomioon oikeudenhaltijoiden vapaus hinnoitella tuotteensa markkinaehtoisesti sekä teknisten suojakeinojen tarjoama mahdollisuus rajoittaa kontrolloimatonta kopiointia, nykyinen hyvitysmaksujärjestelmä on soveltamisalaltaan aivan liian laaja, hallinnollisesti raskas ja haitallinen laitevalmistajille, maahantuojille ja kuluttajille. Järjestelmästä aiheutuu haittaa EU:lle ja sen kilpailukyvylle sekä innovaatiopolitiikalle. Hyvitysmaksujärjestelmän kustannukset vyörytetään viime kädessä sisältötuotteiden/palveluiden hintoihin, jolloin niiden tarjonta digitaalisessa toimintaympäristössä kärsii. Kuluttajat eivät ole tietoisia, että hyvitysmaksu on osa tuotteen hintaa saati miksi sitä peritään ja minkä suuruisena. Lisensiointimaksun suorittaminen ostohetkellä on kuluttajan kannalta huomattavasti läpinäkyvämpi ja oikeudenmukaisempi tapa oikeudenhaltijakorvauksen suorittamiseen kuin päätelaitteiden hintoihin sisällytettävä hyvitysmaksu.
   

Tekijänoikeuteen ei uusia rajoitussäännöksiä

• Tekijänoikeuden rajoitusjärjestelmää ei tule nykyisestä yhtään laajentaa, sillä se olisi omiaan heikentämään tekijänoikeussuojan tasoa ja oikeusvarmuutta ja siten yritysten mahdollisuuksia investoida luoviin sisältöihin kannattavasti. Digitalisoitumiskehityksen myötä tekijänoikeuden rajoitusten merkitys korostuu entisestään samalla, kun sähköisten aineistojen välittäminen verkkoympäristössä on fyysisiin tuotteisiin nähden yksinkertaisempaa, nopeampaa ja halvempaa. Tällöin myös tekijänoikeuden rajoitusten väärinkäyttömahdollisuudet ja aineistojen luvaton edelleenvälittäminen tietoverkoissa ovat omiaan lisääntymään.
   
  
• Kuten tekijänoikeus osaamistaloudessa lausunnossamme olemme tuoneet esille julkisin varoin rahoitettujen laitosten (kuten kirjastojen, arkistojen ja oppilaitosten) ei tule antaa vääristää luovia verkkosisältöjä koskevien markkinoiden kilpailua. Tekijänoikeuden rajoitukset eivät saa johtaa tilanteeseen, jossa julkisrahoitteiset laitokset saisivat mahdollisuuden hyödyntää ilman korvausta kaupallisesti tuotettuja palveluita/tuotteita ja saada siten perusteetonta kilpailuetua suhteessa yksityisen sektorin yrityksiin. Kaupallisten toimijoiden edellytykset harjoittaa kannattavaa liiketoimintaa ja tarjota kilpailukykyisiä kustannettuja sisältöjä heikkenevät, jos sisältötuotteita/palveluita voi saada julkisten laitosten kautta ilmaiseksi tai jos julkinen laitos voi kiertää omat sisältöinvestointinsa rajoitusten avulla. Sisältöliiketoiminnan taloudellisten toimintaedellytysten turvaaminen toteutuu parhaiten suoran lisensioinnin ja vapaaehtoisten sopimusjärjestelyiden käyttöä lisäämällä.

Verkkopiratismin torjuntaa tuettava

• EK pitää tärkeänä, että kansallisella ja EU-tasolla tuetaan hankkeita, joilla verkkosisältöihin kohdistuvan piratismin vastaisia toimia voidaan edistää. Piratismin vastaisilla toimenpiteillä ei saa kuitenkaan estää sananvapauden toteutumista, laillisten aineistojen välittämistä ja palveluiden teknistä kehitystä. Luvattoman verkkojakelun vastaisia toimia harkittaessa tulee myös huomioida eri osapuolten intressit eikä toimenpiteillä saa estää, haitata eikä aiheuttaa kustannuksia lailliselle liiketoiminnalle. Tehokkaiden lisensiointimallien syntyminen eri sisältötyyppien tarpeisiin on paras keino torjua piratismia.
  
• Piratismia ei tule nähdä yksinomaan vertaisverkkojakelua koskevana ongelmana. Myös kustannettujen tuotteiden luvaton verkkojakelu on tänä päivänä erittäin merkittävä ongelma, joka haittaa luovien sisältöjen sähköisen kaupankäynnin kehittymistä kannattavaksi ja työllistäväksi liiketoiminnan osa-alueeksi.  Kustannustoimialalla vallitsee epävarmuutta kuinka oikeudenhaltijoiden tulisi suojata verkkoaineistonsa ja puuttua sisältöaggregaattoreiden ja muiden hakukonepohjaisten palveluntarjoajien harjoittamaan verkkosisältöjen luvattomaan kaupalliseen hyödyntämiseen. Myös tähän luovien sisältöjen verkkojakelua koskevaan huoleen on ehdottoman tärkeä puuttua ja löytää ratkaisu, jotta verkkosisältöjen sähköisellä kaupankäynnillä säilyy jatkossakin mahdollisuus kehittyä. Suoria, ilman kollektiivihallinnon välikäsiä, toimivia lisensiointimenetelmiä tulisi saada pikaisesti edistettyä ja sitä kautta myös aggregaattorit sitoutettua mukaan järjestelyihin.

Elinkeinoelämän keskusliitto  
Lainsäädäntö ja kauppapolitiikka

Jukka Ahtela   
Johtaja    

Etusivu

Takaisin

Tulosta