Turkin talous uudistusprässissä
”Tulkaa Turkkiin, toivotan kaikki tervetulleiksi! Meillä on isot ja laajat markkinat, talous kasvaa ja yhteistyömahdollisuuksia löytyy myös ympäröivistä maista”, houkuttelee Turkin ulkoministeri Abdullah Gül Priman haastattelussa.Kyllä kiitos, mutta viekää myös kriittisiä terveisiä Turkin talousvaikuttajille, vastaavat yritysjohtajat.
Suomalaiset ovat olleet aktiivisia Turkissa. Suomen ja Turkin välinen kauppa on kasvanut voimakkaasti viime vuosina, ja se on Suomelle ylijäämäistä. Viime vuonna Suomesta vietiin Turkkiin 444 miljoonan euron arvosta tavaraa. Kasvua oli edellisvuoteen 19 prosenttia. Tänä vuonna tammi–heinäkuussa Suomen vienti Turkkiin oli 290 miljoonaa euroa, jossa oli kasvua viime vuoden vastaavaan aikaan peräti 30 prosenttia.
Suomalaisilla yrityksillä on Turkissa ja sen ympäristössä suunnattomat markkinat, jotka tarjoavat myös suomalais-turkkilaisille yhteisyrityksille valtavat mahdollisuudet. Ulkoministeri Abdullah Gül viittaa Keski-Aasian maihin, Saudi-Arabiaan, Pohjois-Afrikan maihin, Iraniin, Kazakstaniin ja muihin Mustanmeren ympärysvaltoihin.
”Taloussuhteiden vilkastuttamiseksi hallitus haluaa uudistuksia sekä hyväksyä yhteisölainsäädännön edistääkseen Turkin EU-jäsenyysneuvotteluja”, lupaa ministeri.
Gül vieraili EK:ssa lokakuun 18. päivänä Suomen-matkansa aikana. Hän tapasi EK:n asiantuntijoita sekä suomalaista yritysjohtoa. Keskusteluissa turkkilaiset selostivat omia EU-tavoitteitaan ja toimiaan sekä Turkin taloustilannetta. EK:n ja Turkin teollisuusliitto Tüsiadin välillä solmittiin yhteistyösopimus syyskuussa 2004.
Suomalaisia yrityksiä kiinnostaa erityisesti, miten yritysten toimintaympäristöä aiotaan Turkissa parantaa ja oikeusjärjestelmän puutteita korjata: miten lainsäädännön toimeenpanoa vauhditetaan, standardisointia edistetään ja korruptiota kitketään. Ulkomaisten yritysten investoinneille ennakoitavuus on aina tärkeä tekijä.
Gül ymmärtää kyllä, mitä haastattelija edellä mainituilla kysymyksillä tarkoittaa. Hän tietää, että Suomessa Turkki kärsii imago-ongelmista, joista julkisuudessa esillä ovat olleet etenkin TeliaSoneran vaikeudet, mutta myös muiden yritysten hankaluudet.
Ministeri ei oikeastaan vastaa suoraan esitettyihin kysymyksiin, vaan asettaa kehikon suuremmaksi. Hän lähtee heti liikkeelle EU-jäsenyysneuvottelujen edellyttämistä muutoksista. Niiden myötä Turkin on uudistuttava, ja vanhanaikaiset, jopa epäeettiset liiketavat ja -käytännöt joutuvat väistymään. Toiminnan on oltava läpinäkyvää ja yhtenäistä lainsäädäntöä noudattavaa.
Gül on Turkin yksipuoluehallituksen ulkoministeri. Hän on väitellyt tohtoriksi taloustieteestä ja toiminut ekonomistina. Hänellä on kokemusta yliopistomaailmasta, elinkeinoelämästä sekä politiikasta. Hän on vankkumaton EU-jäsenyyden kannattaja ja pitää alkanutta prosessia Turkille ratkaisevan tärkeänä. Se on myös maan demokratiaprosessin kannalta oleellinen.
Etenkin Turkin elinkeinoelämän vaikuttajat pitävät jäsenyyttä maan taloudellispoliittisen kehityksen avaintekijänä.
”Haluamme hyväksyä kaikki EU-lainsäädäntöön liittyvät asiat. Se on pitkä prosessi, mutta olemme hyvässä alussa. Täysin toimiva markkinatalous on EU:n Kööpenhaminan-kriteeri, ja siihen pyrimme. Turkki on jo tehnyt monia tärkeitä muutoksia, ja teemme niitä edelleen.”
Uudistusprosessin yksi merkittävimmistä virstanpylväistä oli keskuspankin saavuttama itsenäisyys vuoden 2001 talouskriisin jälkeen. Itsenäisyys on tärkeää markkinatalouden toimivuuden kannalta ja talouden uudistusten integroimisen takia.
Turkin makrotaloudellinen vakaus on lisääntynyt vuoden 2001 jälkeen. Vuonna 2004 kokonaistuotanto kasvoi 8,9 prosenttia. Luku on maailman suurimpia. Tälle vuodelle ennustetaan viiden prosentin kasvua.
Inflaatio on saatu painettua 9 prosenttiin. Vielä vuonna 2003 se oli 25,3 prosenttia. Korkotaso on korkea, mikä hankaloittaa yritysrahoitusta. Reaalikorkojen lasku olisi eduksi yksityiselle kulutukselle ja teollisille investoinneille.
Olen täällä kutsumassa suomalaisia investoimaan lisää Turkkiin.
Verovaikutus kännykän ostamisesta ja käyttämisestä on kuluttajalle yhteensä 42 prosenttia. Se ei sovi yhteen talouskasvulle asetettujen tavoitteiden kanssa. Intiassa vastaava virhe korjattiin, kun sen vaikutukset havaittiin.
Gül sanoo maansa hallituksen pitävän veron voimassa ainakin kahden vuoden ajan.
Gül pitää vuonna 1995 solmittua EU–Turkki-tulliliittoa maalleen hyödyllisenä. Tulliliitto pakotti Turkin muuttamaan politiikkaansa, ja sen seurauksena EU:n ja Turkin välinen kauppa on kasvanut koko ajan. Turkin vienti suuntautuu pääosin EU-alueelle.
”Tavarat liikkuvat vapaasti jo nyt EU:n ja Turkin välillä. Tuomme alueelle autoja, koneita, tekstiilejä ja kemianteollisuuden tuotteita. Turkki puolestaan tarvitsee investointitavaroita talouskasvun edetessä”, Gül luettelee.
Tulliliitto ei suomalaisyritysten mukaan kuitenkaan toimi kaikilta osin henkensä mukaisesti. Turkissa on erittäin monimutkaiset tyyppimerkinnät ja tullauskäytännöt. Vaikka yritys saisi tyyppihyväksynnän vientierälle, tarvitaan jokaista uutta lähetystä varten uudet luvat. Se hankaloittaa kauppaa ja toimii investointien ja kasvun jarruna.
Asiaa selostettiin turkkilaisministerille, ja hän lupasi viedä terveisiä maansa hallitukselle.
Mitä enemmän leimoja tarvitaan, sitä suurempi mahdollisuus erilaisilla välikäsillä on rahastaa leimoista, kuvaa suomalaisjohtaja tilanteen hankaluutta ja maan korruptio-ongelmaa.
Gül viittaa moneen otteeseen maassaan käynnissä olevaan laajaan yksityistämis-ohjelmaan, joka ulottuu yhteiskunnan eri sektoreille. Ilman ulkomaisia investointivirtoja yksityisen sektorin on kuitenkin mahdotonta saada voimaa siipiensä alle.
”Tarvitsemme ulkomaisia investointeja ja ulkomaisten yritysten ryntäystä maahamme. Nyt on hyvä aika investoida maahamme”, Gül houkuttelee.
Turismi on eräs Turkin nopeimmin kasvavia elinkeinoja. Gül korostaa asian merkitystä maalleen. Turkissa käy vuosittain noin 22 miljoonaa turistia, joista valtaosa tulee EU-maista. Se tuo Turkille arviolta 17 miljardin dollarin vuositulot. ”Turkissa on Euroopan parhaat hotellit”, Gül kehaiseekin.
Myös Suomelle ylijäämäistä kauppavaihtoa tasapainottaa turismi. Vuonna 2004 noin 80 000 suomalaista matkusti Turkkiin, joka on suomalaisten neljänneksi suosituin matkakohde. Gül nostaa esille myös energian. Turkki on maantieteellisesti ja strategisesti tärkeällä paikalla.
”Energiakäytävät, lähinnä kaasu- ja öljyputket idästä länteen ja pohjoisesta etelään leikkaavat Turkin kautta. Baku–Tbilisi–Ceyhan -öljyputkihankkeessa on myös suomalaisyrityksiä mukana teknologiatoimittajina ja merkittävillä kaupoilla.
Suomalaisilla on mittavia hankkeita Turkissa myös metsäsektorilla niin laitetoimittajina, konsultoijina kuin teollisina investoijinakin. Turkin uudistusprosessi ja lopulta EU-jäsenyys edesauttavat suomalaisyritysten liiketoiminnan kasvua Turkissa.
”Olen täällä kutsumassa suomalaisia investoimaan lisää Turkkiin. Suomi on EU:n puheenjohtajamaa ensi vuonna ja suomalaiset ovat hoitaneet hyvin Turkin asiaa”, Gül kiittelee.
Teksti: Eija Lampi
Kuva: Sarri Kukkonen