Pääkirjoitus

Maksava asiakas ja hänen todellisten tarpeittensa mukaiset palvelut ovat vielä monille palveluyrityksille utuisia asioita. Tietä kohti todellista palveluyhteiskuntaa ja sen tarjoamia mahdollisuuksia työllisyydelle ja uusille vientituloille on Suomessa rakennettu pitkään. Hyvin toimiva ja laadukas lopputulos antaa kuitenkin vielä odottaa itseään.

Yritysten verkottunut yhteistyö on ollut keskeinen tekijä teollisuuden menestymisessä. Vastaava yhteistyö on monilla palvelualoilla vielä hyödyntämättä. Nykymuotoisessa palveluyhteiskunnassa ja sen talousrakenteissa kukaan ei pysty enää hallitsemaan kokonaisuuksia yksin. Se punotaan monien eri osaamisyksiköiden aidolla yhteistyöllä. Kateuskynnys ylitetään, kun yhteistyön hyödyt osoitetaan mukanaoleville.

Palvelujen arvostus ja tehokkuus ovat Suomen tulevaisuuden ja työllisyyden kulmakiviä. Tehokkaiden palvelujen takaamiseksi tarvitaan vapaan kilpailun olosuhteet kuten teollisuudessakin. Tehokkuuden nostamisessa on kyse myös käsiparien ja osaamisen riittävyydestä. Joudumme hoitamaan elinkeinoelämämme ja palvelut yhä pienemmillä ikäluokilla. Enää ei ole varaa kiinnittää osaajia tehottomaan toimintaan.

Julkisten palvelujen avaaminen kilpailulle on koko kansatalouden kannalta merkittävä asia. Sillä on suora yhteys palvelujen tuottamisen tehokkuuteen, laatuun ja kustannustasoonkin, millä taas on välitön vaikutus verorasitukseemme. Kunnat eivät selviä velvoitteistaan tekemällä niitä itse yksin. Kyse siitä, osataanko ostaa ulkopuolisia palveluja ja ovatko kuntien poliittiset päättäjät ja ay-liike valmiit hyväksymään riittävän ajoissa joka tapauksessa toteutuvat muutokset.