Lisää laatua
ammatilliseen koulutukseen
Ammatillisen koulutuksen merkitys yrityksille ja elinkeinoelämälle on noussut arvoon arvaamattomaan – ja merkitys vain kasvaa, kun työelämästä poistuu eläkkeelle lähivuosina huomattava määrä ammattiosaajia.
Esimerkiksi teknologiateollisuudesta arvioidaan siirtyvän vuosina 2004–2010 eläkkeelle lähes 40 000 henkilöä oletuksella, että eläkkeelle jäädään 59-vuotiaana, kuten yksityisellä sektorilla keskimäärin.
EK julkisti lokakuun lopulla osaamistarveselvityksen, jonka mukaan yksityisen sektorin yritykset pestaavat tänä vuonna 80 000 uutta työntekijää. Heistä lähes puolelta (48 prosentilta) edellytetään toisen asteen ammatillista koulutusta.
”Ei silti riitä, että uusia ammattiosaajia koulutetaan vain tarvittava määrä, vaan myös koulutuksen laatuun pitää kiinnittää huomiota”, painottaa asiantuntija Tarja Tuominen EK:sta.
”On kysyttävä, miten hyvin opintonsa päättävien ammattitaito vastaa yritysten ja työelämän todellisia tarpeita.”
Nykypäivän ammattiosaajan on hallittava paitsi käden taidot, myös pystyttävä ratkaisemaan ongelmia ja tekemään päätöksiä itsenäisesti. Häneltä odotetaan kykyä kehittää työtään ja luoda työhönsä uusia ratkaisuja.
Korkeatasoinen ammattiosaaminen vaikuttaa suoraan yritysten ja koko Suomen kilpailukykyyn.
Ammatillisen koulutuksen lainsäädäntö uudistui viime keväänä. Uuden lainsäädännön mukaan kaikkeen toisen asteen ammatilliseen koulutukseen kuuluvat nyt vähintään puolen vuoden työssäoppimisjakson lisäksi ammattiosaamisen näytöt. Ne otetaan käyttöön viimeistään elokuussa 2006 alkavassa koulutuksessa.
”Näytöt parantavat koulutuksen laatua, sillä ne tuovat koulutuksen lähemmäksi työelämää. Ne edistävät myös opiskelijoiden siirtymistä töihin”, Tuominen sanoo.
Hänen mukaansa työssäoppimisjaksot ovat kohentaneet ammatillisen koulutuksen laatua lisäämällä yhteistyötä yritysten ja oppilaitosten välillä. Oppilaitokset ovat päässeet paremmin jyvälle, millaista osaamista paikkakunnan yrityksissä tarvitaan. Nuoret saavat näillä jaksoilla usein ensimmäisen kunnon kontaktin työelämään, ja yritykset pystyvät tutustumaan harjoittelijan taitoihin jo opiskeluaikana. Se voi jopa pedata tulevaa työpaikkaa. Koulutuksen laadun kannalta on välttämätöntä, että myös ammattioppilaitosten opettajat pitävät yhteyttä työelämään. Opettajalla pitää olla selkeä kuva esimerkiksi siitä, millaisia näyttöjä yrityksessä on mahdollista toteuttaa.
”Työssäoppimisjaksojen käytännön järjestelyt ja näyttöjen suunnittelu tarjoavat hyvän sauman yhteydenpitoon. On myös rohkaisevia esimerkkejä henkilövaihdosta, jossa opettaja on tullut yritykseen töihin ja yrityksen työntekijä siirtynyt siksi aikaa opetustehtäviin”, Tuominen kertoo.
Jotta työssäoppimisjaksot vastaisivat mahdollisimman hyvin tarkoitustaan, työpaikoilla tarvitaan niin sanottuja työpaikkaohjaajia. Heidän kouluttamisensa on iso haaste opetuksen järjestäjille, sillä esimerkiksi näyttöjen arviointi on vaativa tehtävä.
”Työpaikkaohjaajien koulutusta on kehitettävä niin, että myös pienten ja keskisuurten yritysten työntekijöillä on mahdollisuus osallistua siihen. Yrityksille tarvitaan hyviä käytännön malleja, miten työssäoppimista ja näyttöjä kannattaa järjestää, ettei kaikkien tarvitse keksiä itse pyörää uudelleen.”
Ammattiosaamista ja ammatillista koulutusta on nostettu Suomessa tänä vuonna näkyvästi esiin. Koko vuotta on vietetty Ammattiosaajan vuotena, ja marraskuun toinen viikko on nimetty erityiseksi ammattiosaajan viikoksi, jonka aikana esimerkiksi oppilaitoksissa pidetään avointen ovien päiviä.
Vuoden kiistattomat huippuhetket koettiin toukokuussa, kun Helsingissä järjestettiin suuren suosion saavuttaneet nuorten ammattitaidon MM-kisat.
”WorldSkills-tapahtuma teki todella hyvää jälkeä kirkastamalla ammattiosaamisen merkitystä ja julkista kuvaa”, hehkuttaa Ammattiosaajan vuoden päävastuullinen, opetusneuvos Mika Tammilehto opetusministeriöstä.
”Ammatillisesta koulutuksesta ja osaamisesta on ollut liikkeellä paljon huteraa tietoa, jota on pystytty tämän vuoden aikana oikaisemaan. Myös media on tarttunut aiheeseen uudella tavalla.” Tammilehdon mielestä suomalaisilla ei ole mitään hävettävää ammatillisessa koulutuksessaan, kun tilannetta verrataan muihin EU-maihin. Monissa maissa vasta suunnitellaan samanlaisia koulutuksen laatua parantavia toimia, joita Suomessa toteutetaan jo täyttä päätä.
”Kehitettävää tietenkin aina on, esimerkiksi keskeytyksiä pitäisi pystyä vähentämään, vaikka siinäkin tilanteemme on kansainvälisesti vertaillen kohtuullisen hyvä”, hän sanoo. Opetusneuvokselta löytyy kaksi takuuvarmaa perustetta, miksi vanhempien kannattaa tarjota ammatillisen koulutuksen vaihtoehtoa tulevaisuuttaan ja ammatinvalintaansa pohtiville nuorille: ”Ensiksikin pääsee heti kiinni oikeisiin töihin, koska osaa oikean ammatin. Toiseksi kaikki ovet edetä uralla vaikka tohtoriksi asti ovat auki.”
World Skills Helsinki 2005
www.wsc2005helsinki.com