Näkökulma:
Ensimmäisenä liikkeellä
 |
Rehtori, professori "TaiKin, TKK:n ja HKKK:n voimien yhdistämisestä pitäisi syntyä kokonaan uusi dynaaminen, autonominen ja luovuutta korostava yliopistokonsepti. Hallinnolliset laatikkoleikit ovat ajanhukkaa." |
Tein Taideteollisen korkeakoulun lukuvuoden avajaisissa radikaalin ehdotuksen uuden yliopiston perustamisesta. Se rakentuisi yhdistämällä Taideteollisen korkeakoulun TaiKin, Teknillisen korkeakoulun TKK:n ja Helsingin kauppakorkeakoulun HKKK:n osaaminen ja resurssit.
Olen ollut yllättynyt siitä, miten innostuneesti ehdotukseeni on suhtauduttu yliopistoissa ja niiden ulkopuolella. Taideteollisuuden, teknologian ja bisneksen luovasta liitosta syntyisi kolmen kampuksen vahva innovaatioyliopisto. TaiK, TKK ja HKKK ovat Suomen kansainvälisimpiä yliopistoja, joissa on monia huippuyksiköitä.
Tämä luo tukevan perustan uuden yliopiston luonnostelulle. Ennakkoluulottomille ratkaisuille on selvästi tarvetta, ja niitä ollaan valmiita myös ennakkoluulottomasti pohtimaan.
En olisi rohjennut ehdottaa tällaista konseptia, jollei minulla olisi ollut kymmenen vuoden pituista, erittäin myönteistä kokemusta näiden kolmen yliopiston opetus- ja tutkimusyhteistyöstä. Äskettäin kymmenen vuotta täyttänyt IDBM-ohjelma, Internetional Design Business Management, on ollut loistava menestys sekä opiskelijoiden, professorikunnan, yliopistojen että teollisuuden kannalta.
Monet merkittävät ulkomaiset yliopistot, muun muassa Stanford, MIT, Wharton, Berkley, Harvard ja Carnegie Mellon, opettelevat vasta muotoilun kytkemistä innovaatio- ja liike-toiminnan kehittämiseen. Suomessa sitä on tehty jo pitkään ja hyvällä menestyksellä. Nämä huippuyliopistot tähtäävät luovuuden ja innovatiivisuuden lisäämiseen kotimaansa elinkeinoelämässä ja yritysjohdossa. Tavoitteet ovat samat Suomessakin.
Uuden yliopiston perustaminen ei ole itsetarkoitus, eikä sen rakentamiseen kannata ryhtyä, jollei rimaa aseteta riittävän korkealle. Hallinnolliset laatikkoleikit ovat pelkkää ajanhukkaa. Voimien yhdistämisestä pitää syntyä kokonaan uusi dynaaminen, autonominen ja luovuutta korostava yliopistokonsepti. Sen pitää tuoda merkittävää lisäarvoa kaikille kolmelle koulutusalalle ja innostaa niiden henkilöstöä ja opiskelijoita kehittämään eri tieteen- ja taiteenalojen ravinteikkaita rajapintoja.
Yliopistohankkeelle pitää saada elinkeinoelämän vahva tuki, jotta sen resurssit ovat riittävän laajat
Uuden yliopiston ajatusta ovat mielessäni vauhdittaneet keskustelu Helsingin metropolialueen kilpailukyvystä, luovan talouden, luovan yhteiskunnan ja innovaatiojärjestelmän kehittämisestä sekä monet tutkimukset, jotka osoittavat muotoilun merkittävät taloudelliset hyödyt. ETLAn, British Design Councilin ja Svensk Industridesignin uusimmista tutkimuksista käy selvästi ilmi positiivinen korrelaatio muotoiluun tehtyjen panostusten ja yritysten taloudellisen menestyksen välillä. Mitä syvemmin muotoilu on integroitu yrityksen innovaatiotoimintaan, sitä suurempi on muotoilun tuoma kilpailuetu.
Muotoilu, joka pitää tässä yhteydessä ymmärtää laajassa merkityksessään, on vahvasti ihmislähtöistä, ihmisten tunteita ja mieltä koskettavaa, ja siksi tärkeää. Muotoilu auttaa teknologiaa taipumaan ihmisten tarpeisiin, ainutlaatuisiksi sovellutuksiksi kansainvälisille markkinoille.
Muotoiluajattelua (design thinking) on opittu soveltamaan menestyksellisesti myös palvelujen muotoiluun. On saatu aikaan sekä tehokkuuden lisääntymistä että palvelukokemuksen paranemista. Käytön helppous ja miellyttävyys luo tyytyväisen asiakkaan, joka on uskollinen hänen arvojaan ja elämäntapaansa puhuttelevalle brändille.
Muotoilun tuominen innovaatioyliopiston kolmanneksi pilariksi on tänään helpompaa kuin vielä viisi tai kymmenen vuotta sitten. Alan tutkimukseen viime vuosina tehdyt mittavat panostukset ovat vahvistaneet merkittävästi osaamisperustaa ja laajentaneet muotoilun sovellusaluetta. Tämä näkyy selvästi muun muassa EK:n Tulevaisuuluotain-hankkeen tuloksissa.
Taideteollinen korkeakoulu on oman alansa kansainvälinen huippuyliopisto, jonka vetovoima on tehnyt siitä Suomen kansainvälisimmän yliopiston. Tämä kaikki voidaan tarjota myötäjäisinä uuden innovaatioyliopiston perustamiseen.
Teksti: Yrjö Sotamaa, Taideteollinen korkeakoulu
Kuva: Kauppalehden kuva-arkisto