Teksti: Risto Pitkänen

Tsekki on suora tie
Keski-Euroopan keskelle

Tsekin tasavalta on uusista EU-maista toiseksi vaurain. Teknisen osaamisen perinne on elpynyt nopeasti ja kustannustaso on vielä pitkään erittäin edullinen. Ulkomaiset investoijat ovat aktiivisia kaikilla sektoreilla. Monet suomalaisyritykset tuntuvat eksyvän matkalla uuteen Keski-Eurooppaan kuin sotamies Svejk konsanaan.

Suorien ulkomaisten investointien kanta Tsekin tasavaltaan oli viime vuoden lopulla runsaat 41 miljardia euroa. Ulkomaisia investointeja koordinoivan CzechInvestin toimitusjohtaja Radomil Novák kertoo, että tämän vuoden alkupuoliskolla uusia investointeja tehtiin puolentoista miljardin euron edestä. Suomalaisyrityksillä on valmisteilla useita mittavia investointeja, mutta Ruotsi on kaukana edellä.

”Suomalaisilta saattaa olla menossa ohi suun tilaisuuksia Tsekin tasavallassa”, Novák kommentoi. Hän muistuttaa, että Tsekkoslovakia oli ennen toista maailmansotaa maailman kymmenen vauraimman teollisuusmaan joukossa. Pitkän matkaa Suomen edellä, voisi lisätä. Edes neljäkymmentä vuotta suunnitelmataloutta ei pystynyt hävittämään teknistä osaamista. Tsekit tuntuvat olevan synnynnäisiä insinöörejä.

Novák kehaisee myös, että Tsekki on kehittynyt alueellisesti huomattavasti tasaisemmin kuin esimerkiksi Unkari tai Slovakia, joissa länsi- ja itäosan välillä on iso kuilu. Tsekin bkt on tällä hetkellä hiukan yli 70 prosenttia EU:n keskiarvosta. Arvioiden mukaan se ylittää kymmenen vuoden kuluttua 90 prosentin rajan. Jos investoija hakee vain matalia työvoimakustannuksia ja veroja, Tsekki ei ole listan kärjessä.

Novák haluaakin siirtää painopisteen puhtaista tuotantoinvestoinneista tuotesuunnitteluun ja -kehitykseen ja esittelee innostuneesti verkottuneen huippuosaamisen mallia, joka tuntuu kovasti tutulta. Kytketään kotimaiset ja ulkomaiset yliopistot kehittämään ulkomaisille yrityksille innovaatioita ja suojelemaan niiden teollisoikeuksia.

Finpron Prahan-vientikeskuksen johtaja Jari Makkonen sanoo, että varsinkin suomalaisilla PK-yrityksillä on ollut turhan mekaaninen tapa kansainvälistyä. On menty ensin Ruotsiin, sitten Saksaan ja Englantiin. Jossakin välissä on hoidettu Venäjä ja lähdetty vasta sitten Baltian kautta kohti Keski-Eurooppaa. Monelta loppuvat raha ja into ennen kuin päästään Tsekkiin asti.

Makkosen mukaan oikea kysymys ei ole, onko Tsekeissä markkinoita. Totta kai siellä on, mutta yrityksen pitää kysyä, missä järjestyksessä sen kannattaa edetä uuteen Keski-Eurooppaan. Melkoinen joukko suurempia suomalaisia yrityksiä on asettunut Tsekkiin. Prahan ostoskeskukset eivät jää jälkeen muille Euroopan kaupungeille, mutta kymmenen miljoonan ihmisen maa tarvitse neljänkymmenen vuoden taantuman jälkeen yhä kaikenlaisia elämän rakennuspuita. KWH Pipe valmistaa kaukolämpöputkia, Huhtamäki kuluttajapakkauksia, Rautaruukki rakennusterästä. Sanoma WSOY on lohkaissut ison siivun kasvavista aikakauslehtimarkkinoista.

Iso osa vanhanaikaiseen saastuttavaan teknologiaan perustuvasta raskaasta teollisuudesta on lopetettu. Metsäteollisuus tarjoaa kuitenkin yhä hyviä mahdollisuuksia. Ruotsalaiset ovat tässäkin olleet edellä, mutta Stora Ensolla on Tsekeissä kaksi sahaa ja Metson tytäryhtiö Scandinavian Mill Services huoltaa sellu- ja paperitehtaita sadan hengen voimalla.

Makkosen mukaan tsekkien teknisestä osaamisesta kertoo sekin, että Suomen kauppa Tsekin kanssa on alijäämäinen. Tsekit ovat osanneet kaupata kone- ja laiteosaamistaan tehokkaammin kuin suomalaiset viejät omaa osaamistaan.

Tsekkien usko tekniikkaan on vankkumaton. Jari Makkonen oli aiemmin kodinkonebisneksessä. Tsekit olivat hänen kokemuksensa mukaan ainoita, jotka mittasivat pesukoneen vedenkulutuksen laskemalla veden kylpyammeeseen.

Useimpien uusien – ja monien vanhojen EU-maiden tavoin Tsekin kansantalous ui aika raskaassa lastissa. Tsekki on ilmaissut halunsa siirtyä euroon, mutta valtion velka ylittää tällä hetkellä reippaasti EMU-kriteerit, ja valtiontalous on ollut useamman vuoden alijäämäinen. Maltillinen inflaatio ja korkea työttömyys huolehtivat toisaalta maltillisesta palkkakehityksestä.

TSEKIN TASAVALTA

Pinta-ala: 79 000 km2
Aika: Keski-Euroopan aika: UTC + 1 talvella, UTC + 2 kesällä
Rajanaapurit: Itävalta, Saksa, Puola, Slovakia
Asukasluku: 10,21 milj. (2004)
Suurimmat kaupungit: Praha (1,17 milj.), Brno (369 559), Ostrava (313 088), Plzen (164 800)
Ostovoimalla korjattu bkt: 151 mrd. euroa (Eurostat)
Ostovoimalla korjattu bkt per henkilö: 15 500 euroa (Eurostat)
Työttömyysaste: 9,2 % (2004)
Suorien ulkomaisten sijoitusten kanta: 41,42 mrd. euroa (vuoden 2004 lopussa)
Valtion velka: 38,6 % bkt:stä