Perheyritysten sukupolvenvaihdos: Mistä seuraajat?
Lähivuosina 60 000–80 000 suurten ikäluokkien yrittäjää siirtyy eläkkeelle. Jos heidän työlleen ei löydy jatkajia, kansantaloudelle tulee kallis lasku. Vain yksi viidestä suomalaisesta perheyrityksestä siirtyy toiselle sukupolvelle. Luku on Länsi-Euroopan alhaisin.Julkisen talouden rahoitusasema heikkenee seuraavan neljän vuoden kuluessa 1,25 miljardia euroa, jos puolet perheyritysten ennakoidusta 40 000 sukupolvenvaihdoksesta epäonnistuu. Summa syntyy menetetyistä palkkaveroista ja välillisistä veroista sekä kasvavista työttömyys- ja eläkemenoista, ilmenee Perheyritysten liiton laskelmista. Tässä epäonnistumiseksi on laskettu se, että yritystoiminta lakkaa.
”Kun jatkaja tulee ulkopuolelta, on panostettava enemmän osaamisen siirtoon. Perheenjäsenethän ovat usein jo töissä yrityksessä ja ovat pystyneet omaksumaan käytännössä yrityksen hiljaisen tiedon”, EK:n asiantuntija Tarja Nissinen sanoo.
Miksi sitten liki neljä viidestä sukupolvenvaihdoksesta epäonnistuu? Julkisuudessa on puitu asiantuntijoiden mielestä liiankin paljon taloudellisia ja verotuksellisia näkökohtia. EK:n johtava veroasiantuntija Tero Honkavaara sanoo, että verotus on asioiden tärkeysjärjestyksessä vasta kolmannella sijalla. Hallittu sukupolvenvaihdos lähtee siitä, että yrittäjä päättää luopua vallasta ja/tai omistuksesta ja yritystoiminnalle löydetään sopiva jatkaja joko perheestä tai sen ulkopuolelta. Sitten tulevat jatkajan rahoitusjärjestelyt ja vasta sen jälkeen veroasiat.
”Ilman veroseuraamuksia sukupolvenvaihdos ei onnistu, mutta lainsäädännöstä löytyvät järkevät ratkaisut erilaisiin tilanteisiin”, Honkavaara sanoo.
Yhtä ihmereseptiä ei varmasti löydy. Sukupolvenvaihdos on pitkä ja vaativa prosessi, joka on järkevää aloittaa vuosia ennen omistuksen ja/tai vallan siirtymistä. Erityisen tärkeää se on silloin, kun luopuja on pitänyt kaikki langat tiukasti omissa käsissään. Vaasan yliopiston johtamisen professori Vesa Routamaa korostaa johtajuuden merkitystä. Yrittäjälle on johtajana usein ominaista itsepäisyys, minä itse -tyyli, huono delegointikyky ja autoritäärinen johtamistyyli.
Sukupolvenvaihdos on erityisen herkkä asia perheyrityksissä, koska liiketoiminta kietoutuu erottamattomasti perhe-, omistus- ja perintösuhteisiin. Routamaa korostaa koulutuksen merkitystä jatkuvasti kiristyvän kilpailun ja kansainvälistymisen maailmassa. Jatkajien on opittava ymmärtämään, että voittovaroja on sijoitettava jatkuvasti yrityksen kehittämiseen.
Koulutuksella näyttää kuitenkin olevan vain vähän vaikutusta kaikkein tärkeimpään asiaan eli yrittäjähenkisyyteen. Ainoastaan viitisen prosenttia kauppatieteellisen koulutuksen saaneista haluaa yrittäjiksi. Loppujen lopuksi sukupolvenvaihdos onnistuu silloin – ja vain silloin – kun jatkajalla tai jatkajilla on yrittäjyys selkäytimessä.
Tukea ja työkaluja hallittuun sukupolvenvaihdokseen on saatavilla monesta paikasta. Esimerkiksi Turun kauppakorkeakoulun PK-instituutti tarjoaa ohjelmia, joihin luopuja ja jatkaja osallistuvat yhdessä. Tarja Nissinen sanoo, että pienissä perheyrityksissä ongelmana tahtoo vain olla se, ettei aikaa riitä kursseihin ja perehdytykseen. TE-keskukset ovat puolestaan kehittäneet ViestinVaihtotyökalun. Yrityskohtaisen konsultoinnin kuluessa pohditaan muun muassa sopivia jatkajaehdokkaita, selvitetään luopujan ja jatkajan tilanne ja odotukset, määritellään yrityksen arvo sekä täsmennetään eri luovutusvaihtoehtojen verotukselliset ja juridiset kysymykset sekä rahoitusmahdollisuudet.
Sukupolvenvaihdos ei ole vain ongelma, vaan merkittävä mahdollisuus arvioida uudelleen yrityksen liiketoiminta. Liiketoiminnan linjaaminen uusille urille helpottaa myös luopujan irtaantumisprosessia. Hänelle ei jää enää takapenkin kuskin paikkaa.
Kun sukupolvenvaihdosta lähdetään pohtimaan ja toteuttamaan kyllin ajoissa, voidaan löytää parhaat ratkaisut myös omistus- ja verotusasioihin. Jos asiat jätetään viime tippaan, hyvä yritys joudutaan pahimmillaan pilkkomaan tai lopettamaan perintö- ja verovelvoitteiden puristuksessa.
Berner Osakeyhtiö
Punkki Oy
Vendi Oy
Sukupolvenvaihdoksen rahoitus ja verotus