Normet Oy
Markkinat maan alla
”Kaivostyökoneet tulivat mukaan 1970-luvulla ja tunnelikoneet 1980-luvun alussa. Myös alkuperäinen liiketoiminta elää ja kukoistaa edelleen metsäkoneiden osalta omaksi Farmi Forest -yhtiökseen eriytettynä”, kertoo yhtiön toimitusjohtaja Jari Osmala.
Tällä hetkellä noin viidennes 44,1 miljoonan euron liikevaihdosta tulee metsäkoneista. Normet on vahvasti kansainvälinen, sillä maanalaisista työkoneista noin 90 prosenttia menee vientiin. Traktorisovitteisista metsätyökoneista myydään maailmalle 80 prosenttia.
”Kansainvälistyminen käynnistyi Pariisin edustuston perustamisella 1970-luvun alussa, jolloin puhelut Suomesta ulkomaille piti tilata keskuksesta ja faksien sijasta lähetettiin telexejä. Silloin todella tarvittiin omaa ulkomaista läsnäoloa”, Osmala kertoo.
”Nykyisin toimimme pääosin paikallisten yhteistyökumppaneiden kautta. Suurimpien yksittäisten asiakkaiden ja pienimpien maiden kanssa asioimme suoraan.”
Normetin globaali markkinaosuus vaihtelee maanosittain ja tuotesegmenteittäin 10 ja 20 prosentin välillä. Raskaiden maanalaisten työkoneiden kokonaismarkkinoiden kooksi arvioidaan 300 miljoonaa euroa.
”Suurin markkina-alueemme on Eurooppa, jossa koneitamme käyttävät käytännössä kaikki suuret kaivosyhtiöt ja maanalaista rakentamista harjoittavat yritykset. Muita vahvoja markkina-alueita ovat IVY-maat ja Australia. Viemme koneita myös kaikkiin muihinkin maanosiin.”
Kaivos- ja tunnelityökoneet eroavat toisistaan ennen kaikkea ulottuvuuden osalta. Kaivosten siirtokäytävissä pyritään minimoimaan tunnelin halkaisija, jotta siirrettävät massat olisivat mahdollisimman pieniä. Maantie- ja rautatietunneleissa sekä esimerkiksi pysäköintiluolissa koneilta puolestaan edellytetään suurempaa ulottuvuutta.
Normet valmistaa työkoneita panostukseen, räjäytyksen jälkeiseen louheen irrotukseen sekä tunnelien tuentaan ruiskubetonilla. Tuotevalikoimaan kuuluu myös nostureita LVI-asennustöiden avuksi sekä kuljetuskalustoa moniin tehtäviin maan alla.
Uusin tuoteryhmä on maailman ensimmäinen sarjavalmisteinen maanalaisille työmaille tarkoitettu RBO-ajoneuvo henkilö- ja tavarankuljetukseen. ”Tähän asti kaivosten ja tunnelityömaiden henkilökuljetuksia on hoidettu alun perin muuhun käyttöön tarkoitetuilla autoilla tai traktoreilla, jotka eivät joko kestä kunnolla tai ovat hankalia ja vaarallisia käyttää”, Osmala selostaa.
”RBO on tarpeeksi robusti. Se kestää kaatumista ja putoilevia esineitä, ja sitä on helppo ohjata kehittyneiden ohjaus- ja vaihteensiirtojärjestelmien ansiosta. Siinä on myös maan alle suunniteltu äänieristys, ilmansuodatus, ohjaamon valaistus, lämmitys, ilmastointi, turvaikkunat ja valot.”
Käyttökohteesta riippumatta maanalaiset ajoneuvot ja työkoneet joutuvat koville. ”Niiden on kestettävä lämpötilanvaihtelun lisäksi pölyä ja likaa, luolan pohjan epätasaisuutta, päälle putoilevia kallio- tai malmilohkareita sekä syövyttäviä olosuhteita.” Laitteiden on lisäksi kestettävä kovaa ja usein huolimatonta käyttöä maailman työmailla.
”Maan alla pysyisi parhaiten kunnossa metrinen ratakisko. Jos se olisi yhtään pitempi, joku taivuttaisi sen kieroksi. Jos se olisi yhtään lyhyempi, se todennäköisesti häviäisi,” Osmala kärjistää.
”Robustin rakenteen ohella tarvitaan erilaisia kehittyneitä ohjausjärjestelmiä, jotta koneet kestäisivät työmaiden rasituksia.”
Järeä työkone maksaa tyypillisesti 150–400 000 euroa, ja sen keskimääräinen käyttöikä on 5–10 vuotta. Peruskunnostamalla laitteelle saadaan vielä lisää ikää.
Osmala kertoo, että Normet on keskittynyt asiakkaisiin, jotka tarkastelevat työkoneen kuluja ja tuottavuutta sen koko elinkaaren ajalla eivätkä tyydy pelkkään hintakilpailuun.
”Teemme alalla erittäin arvostettuja high end -koneita. Jokaisen koneen tilausvaiheessa käymme asiakkaan kanssa läpi heidän prosessiaan ja räätälöimme koneen heidän tarpeidensa mukaiseksi. Asiantuntijamme osallistuu myös jokaiseen käyttöönottoon. Hän varmistaa koneen toimivuuden, kunnollisen käyttöönottokoulutuksen ja tyytyväisen asiakkaan”, Osmala kertoo.
”Suunnittelu- ja tilausvaiheen yhteistyö on tärkeää myös uusien tuotesukupolvien kehittämisen kannalta. Parhaat ideat ovat tulleet asiakkailta.”
Jatkossa Normet panostaa palveluliiketoiminnan eli varaosien, huollon ja laitevuokrauksen kehittämiseen.
”Tällä hetkellä palveluliiketoiminta tuo noin viidenneksen liikevaihdosta. Se on kannattavaa liiketoimintaa ja takaa osaltaan asiakastyytyväisyyden.”
Yhtiöllä on 210 työntekijää Iisalmen tehtaallaan, lisäksi partneriyrityksissä työskentelee noin 80 henkeä. Ylä-Savoon on vuosien mittaan muodostunut erikoisajoneuvoklusteri, jonka vetureina toimivat Normetin ohella metsäkonevalmistaja Ponsse sekä ambulansseja ja pikkubusseja valmistava Profile Vehicles.
”Meillä on osaava ja asiakkaan liiketoiminnan ja tarpeet sisäistänyt henkilöstö. Alueen hyvä teollinen infrastruktuuri, osaaminen ja perinteet ovat toinen tärkeä syy pitää tuotanto Iisalmessa. Meillä on tällä hetkellä ulkomaisia toimintoja ainoastaan Venäjällä: juuri käynnistynyt, paikallisia markkinoita tukeva huolto- ja varaosayhtiö.”
Osaajia ja omistajia
Veljekset olivat innovatiivisia visionäärejä, jotka perustivat yrityksen omien tuoteideoidensa varaan. He myös ymmärsivät maanalaisten työkoneiden mahdollisuudet jo 1970-luvun vaihteessa ja myivät yhtiönsä Orion-konsernille rahoittaakseen uuden liiketoiminnan käynnistämisen. Nimi vaihtui samalla Normetiksi.
Yhtiö kasvoi ja kukoisti Orionin hallussa lähes kolme vuosikymmentä, kunnes se myytiin kolmelle sijoitusrahastolle ja toimivalle johdolle vuonna 1999. Nykyinen toimitusjohtaja Jari Osmala arvioi, että Orionin aikana luotu yrityskulttuuri vaikuttaa yhtiössä edelleenkin.
”Kun Orion-konserni osti aikoinaan Normetin, se diversifioi eli hajautti toimintaansa silloisen muodin mukaisesti. 30 vuotta myöhemmin muoti oli muuttunut ja Orion päätti nyt fokusoida toimintaansa myydessään meidät sijoittajille”, Osmala naureskelee.
Tämän vuoden maaliskuussa yrityksen omistus palautui yksityisiin käsiin. Pääosakas Aaro Cantellin ohella Normetin osakkaina ovat Anssi Soila ja 21 avainhenkilöä. Cantell ja Soila ovat olleet yhtiön hallituksessa jo vuodesta 1999 alkaen.
”Normet palasi omistajuuden suhteen juurilleen. Minusta se on hyvä asia. Yksityishenkilö pääomistajana tuo yritykselle kasvot ja avainhenkilöiden omistajuus vahvistaa yrittäjähenkeä.