Näkökulma:
Yhdessä globaaliksi
 |
Rehtori
"Kilpailutilanteen muutos |
Yhä useampi suomalainen yritys toimii tänään globaalisti ja voi siten ostaa tarvitsemansa osaamisen sieltä, missä sen hinta-laatu -suhde on paras mahdollinen. Kotimaa ja äidinkieli ovat menettämässä merkityksensä myös asiantuntijahenkilöstön rekrytoinnissa.
Miten Suomi ja suomalainen insinöörikoulutus voivat tässä kilpailutilanteessa turvata asemansa ja osaamisen säilymisen ja kehittymisen myös kotimaassa? Ainoa vastaus tähän on korkea laatu. Koulutuksen ja tutkimuksen on Suomen elinkeinoelämän ja yhteiskunnan kannalta keskeisillä aloilla oltava kansainvälisesti kilpailukykyistä. Muussa tapauksessa suomalainen teollisuus rekrytoi avainhenkilöstönsä ja Suomen nuorison kyvykkäin osa hankkii koulutuksensa ulkomailta, mikä on vakava uhka suomalaisten yliopistojen ja koko suomalaisen kulttuurin tulevaisuudelle.
Kilpailutilanteen muutos myös yliopistosektorilla on tosiasia, samoin se, että suomalainen tutkimus vain harvoilla alueilla on ehdotonta maailman kärkeä. Suomalainen koulutus, myös yliopistoissa, sen sijaan on edelleen substanssinsa osalta laadukasta, vaikka laite- ja opettajaresursseissa onkin toivomisen varaa.
Globaalissa kilpailutilanteessa joudumme esittämään kysymyksen, millä tavoitetasolla koulutamme ja tutkimme ja kenen tarpeet haluamme tyydyttää? Tyydymmekö kotimarkkinatason tutkimukseen ja opetukseen ja sitä täydentävään puuhasteluun alueellisena vaikuttajana vai tähtäämmekö maailman huipputasolle niin, että kykenemme jatkossakin palvelemaan suomalaista yhteiskuntaa ja teollisuutta sen toiminnan kohteesta ja mittakaavasta riippumatta?
Teknillinen korkeakoulu, TKK, on kiistatta Suomen teknillisen yliopistokoulutuksen ja teknistieteellisen tutkimuksen ykkönen. Kansainväliset arviot sijoittavat meidät selkeästi hyvälle eurooppalaiselle laatutasolle. Se ei kuitenkaan enää riitä globaaleilla markkinoilla toimiville suomalaisille yrityksille.
TKK:n, kuten yleensäkin suomalaisten yliopistojen, on tässä tilanteessa muodostettava kantansa edellä esitettyyn kysymykseen toimintansa tavoitetasosta. TKK on valintansa tehnyt. Me tähtäämme kansainväliseen huipputasoon. Sinne pääseminen on kansallinen projekti, joka edellyttää kovaa ja määrätietoista työtä ja ympäröivän yhteiskunnan vahvaa tukea ja sitoutumista.
Teknis-tieteelliselle ei riitä hyvä eurooppalainen taso
Tämä heikentää entisestään yliopistojen mahdollisuuksia perustehtäviensä laadukkaaseen hoitamiseen. Jo nyt esimerkiksi Suomen Akatemian rahoituksen hankintaan liittyvät prosessikustannukset ovat kohtuuttomat, ja kun tutkimusrahoituksen hankinnan vaatimaan työmäärään lisätään se armoton uudistus-, arviointi-, lausunto- ja selvitysmylläkkä, jossa yliopistot parhaillaan elävät, on suorastaan ihme, että esimerkiksi Bolognan prosessin mukainen vaativa tutkinnonuudistus on perustoimintojen rinnalla yleensä voitu toteuttaa määräajassa.
Teollisuuden kiinnostus koulutukseen sen kaikilla tasoilla on viime vuosina vahvistunut ja puheenvuorot ovat käyneet sitä ärhäkämmiksi, mitä selvemmäksi eräät koulutusjärjestelmämme heikkoudet ovat tulleet. Insinöörikoulutus on saanut osansa kritiikistä. Kritiikkiin on varmasti aihetta, vaikka hieman kitkerästi voikin todeta, että sama teollisuus, joka järjestöjohtajiensa suulla moittii yliopistoja fokusoinnin puutteesta ja koulutuksen hajaantumisesta pieniin yksiköihin, puoltaa paikallistasolla aktiivisesti uusia tekniikan tutkinnonanto-oikeuksia ja koulutusohjelmia tuotantolaitoksiaan lähellä oleviin yliopistoihin.
Olisiko aika viimeinkin puhaltaa yhteen hiileen? Suomalaisten yliopistojen tulevaisuuden turvaaminen vaatii yhteistyötä ja kansallista yksimielisyyttä edessä olevien vaikeiden päätösten tueksi. Kun emme voi turvata kaikkien yliopistojen kaikkien oppialojen toimintaa huipputasolla, meidän on tietoisesti investoitava muutamiin yliopistoihin, joiden haluamme saavuttavan huipputason.
Tämä on tehtävä muiden toimintaedellytyksiä heikentämättä mutta otettava ohjenuoraksi muun muassa kansallisia osaamiskeskittymiä luotaessa. Teknillinen korkeakoulu ja koko Otaniemen huipputekniikan keskittymä on sellainen kansallinen resurssi, jonka toimintaedellytyksiä on tietoisesti vahvistettava.
Vahvistamisen vastapainoksi Teknillinen korkeakoulu on jo valmiiksi sitoutunut annettuun haastavaan tehtävään eli kansainvälisen huipputason tavoitteluun ja sen edellyttämiin rakenteiden ja toimintatapojen kehittämiseen yhteistyössä muiden suomalaisten ja kansainvälisten osaajien kanssa.
Teksti: Matti Pursula, Teknillinen korkeakoulu
Kuva: Aino Huovio