Välietappina Viro
Viroon suuntautuvista investoinneista valtaosa tulee Suomesta ja Ruotsista. Pääoma ei pysähdy Viroon, vaan jatkaa matkaa seuraavan aallon kehittyviin maihin. Virosta on tullut askelma, jonka kautta edetään eteenpäin.
”Työvoiman liikkuvuus ei ole meille ongelma, mutta pohjoismaiset ay-liikkeet ovat”, Viron työnantajaliiton toimitusjohtaja Tarmo Kriis painottaa.
Eesti Tööandjate Keskliiton toimisto on Tallinnan vanhan kaupungin mäellä. Alueella liikkuu jatkuvasti ulkomaisia turisteja niin paljon, että Kriis sanoo kaduilla olevan toisinaan vaikea päästä eteenpäin.
Kriis näkee itse päivittäin konkreettisesti, mistä Viroon virtaa rahaa. Vanhassa kaupungissa parveilevat britit, jenkit, saksalaiset, italialaiset, japanilaiset ja muut matkailijat kansoittavat ravintolat, liikkeet, hotellit ja arvotavaroita kauppaavat liikkeet.
”Venäläiset ovat jo parempia asiakkaita kuin suomalaiset. Rikkaat venäläiset käyttävät paljon rahaa, paljon enemmän kuin suomalaiset”, Kriis muistuttaa aikojen muuttumisesta.
Keskimäärin kuusi risteilijää pysähtyy vuorokaudessa satamaan. Ihmismääriä kuvaa hyvin se, että jopa maanantai-iltana kaikki keskustan ravintolat ovat kuin nuijalla täyteen lyötyjä. Kassakoneet kilisevät. Helsingin keskustan ravintolat voivat vain uneksia samanlaisesta kielten ja ihmismäärien sekamelskasta.
Viro saa nykyisin 60 prosenttia tuloistaan matkailusta ja siihen liittyvistä palveluista. Palveluihin keskittyminen ja niiden tason määrätietoinen nostaminen kuuluvatkin Kriisin mukaan maan menestymiskonseptiin.
”Virosta on tulossa palveluyhteiskunta. Tämä maa ei ole koskaan ollut, eikä siitä koskaan tule teollisuusmaata. Virosta on tulossa eräänlainen palveleva yksikkö muista maista eteenpäin vyöryville investoinneille”, Kriis kuvaa.
”Siihen meillä on hyvät edellytykset. Täällä osataan hyvin venäjää ja englantia ja pohjoismaalaisten kanssa on totuttu tekemään yhteistyötä. Koulutettua väkeäkin on. Jokainen virolainen haluaa olla menestyvä bisnesmies ja työskennellä hienossa toimistossa”, Kriis nauraa.
Virolaiset haluavat matkailun ohella liike-elämää palvelevista aloista itselleen siivun. Kyse on pankki-, vakuutus-, tele-, majoitus-, kuljetus- ja kaupan logistiikkapalveluista.
Viron talous kasvaa 6–7 prosentin vauhdilla, inflaatio on saatu pysymään kolmen prosentin tuntumassa ja valuutta on vakaa. Verotus on yksi pelivälineistä. Yritysvero on nyt 24 prosenttia, ensi vuonna 23 ja vuoteen 2009 mennessä 20 prosenttia. Viron lainsäädännön mukaan yritystä verotetaan voitosta kuitenkin vasta sitten, kun voitto jaetaan ulos yhtiöstä.
Sosiaalimenot kasvavat koko ajan elintason noustessa. Meillä on jo aika kallista.
Virolaisia on vain noin 1,3 miljoonaa. Ulkomaille lähtijöiden virta oli kovinta ensimmäisen EU-jäsenyysvuoden aikana, mutta Kriisin mukaan se on nyt vaimentunut. Osa palaa takaisin kotimaahan oman maan elintason noustessa ja todettuaan elämän Euroopan suurissa kaupungeissa kalliiksi.
Työvoiman liikkuvuus sinänsä ei Kriisin mukaan olekaan mikään ongelma, mutta pohjoismaiset ay-liikkeet ovat.
”Ay-liike taistelee virolaisia yrityksiä vastaan, koska hinnat ovat edullisempia. Pahinta on rakennusalalla. Varmaan siellä on ylilyöntejäkin, ja totuus on jossakin keskivaiheilla, mutta paljon ongelmia heidän kanssaan on.”
”Ay-liike lobbaa Virossa tehdäkseen työmarkkinat paljon säädellymmiksi kuin mitä täällä halutaan. Emme tietenkään halua sitä”, Kriis tuhahtaa.
Kriis näkisikin mielellään, että työnantajajärjestöt tiivistäisivät yhteistyötään paitsi omilla kulmillaan, myös Brysselin suuntaan. Saman sateenvarjon alla ollaan jo tavallaan Euroopan työnantajajärjestöjen yhteistyöorganisaatiossa UNICEs-sa, mutta näillä omilla kulmakunnilla olisi yhteistyölle Kriisin mukaan myös lisää tarvetta.
Eesti Tööandjate Keskliittoon kuuluu 24 toimialaliittoa. Niiden jäseninä on 1 500 yritystä, jotka työllistävät 35 prosenttia Viron yksityisen sektorin työntekijöistä.
Virolaiset liikemiehet katsovat jo voimakkaasti eteenpäin. Seuraavat markkinat, kuten Ukraina, Bulgaria, Romania, Valko-Venäjä ja Venäjä, ovat nyt kiinnostuksen kohteena. Teollisuusinvestointeja virtaa nyt näihin maihin.
Kriis kertoo yhteistyön muun muassa ukrainalaisten kanssa olevan tiivistä. Ukraina kehittyy nopeasti ja siellä on hyvää potentiaalia, jos uusi hallitus onnistuu tehtävässään.
Sen sijaan Venäjän teollisuusliiton kanssa virolaisilla ei ole toistaiseksi kovin paljon yhteistyötä. Kriis sanoo liiton olleen presidentti Boris Jeltsinin aikana itsenäisempi kuin nyt Vladimir Putinin aikana.
Kun maiden välinen rajasopimus on allekirjoitettu, Kriis uskoo kaupan kuitenkin kehittyvän ja kasvavan myös Venäjän kanssa.
”Venäjä on kiinnostunut ja tarvitsee EU:ta. Venäjä tarvitsee uusia liittolaisia, koska Kiinan vaikutus kasvaa. Kiina on Venäjälle liian suuri, ja uusi kumppani löytyy EU:sta”, Kriis lohkaisee.
Teksti: Eija Lampi
Kuvat: Andres Teiss