Yritysten synty ja kasvu tarvitsee
kaikki paukut yhteen
Isojen yritysten toimintojen siirtyminen ulkomaille, sukupolvenvaihdosten vyöry, kotimaisen omistajuuden pohjan rapautuminen ja muuttuvat yritysverkostot ovat olleet EK:n PK-yritysvaltuuskunnan pontimena, kun se on tuottanut kattavan ohjelman Kohti yrittäjyysyhteiskuntaa.
”Ohjelmalla muistutetaan, että hyvinvointiyhteiskunta on mahdollista vain voimakkaan ja aloitekykyisen yrittäjyyden keinoin”, painottavat EK:n pienen- ja keskisuuren yritysvaltuuskunnan puheenjohtaja Eero Kotkasaari sekä varapuheenjohtajat Gretel Ramsay, Rauno Mattila ja Heimo J. Aho.
Yrittäjiä huudetaan apuun työllistämistalkoisiin ja hyvinvointivaltion maksumiehiksi. Nykyvärkeillä ja -toimilla se ei PK-yrittäjien mukaan onnistu. Tarvitaan aivan uutta asennetta ja ennen kaikkea tekoja.
Pystyykö Suomi siihen? ”Se riippuu siitä, miten määrätietoisesti ja käytännönläheisesti yrittämisen olosuhteita Suomessa kohennetaan”, ohjelman tekijät alleviivaavat.
Vuoden 2003 lopussa pienten ja keskisuurten yritysten osuus Suomen noin 230 000 yrityksestä oli 99,7 prosenttia. Suuria yrityksiä oli ainoastaan 575. Samana vuonna PK-yritykset työllistivät yritysten henkilöstöstä 61 prosenttia. Vuoden 1995 jälkeen kaikista uusista työpaikoista 75 prosenttia on syntynyt PK-yrityksiin.
Nykyisin noin viidennes pienistä ja keskisuurista yrityksistä harjoittaa vientiä. Tästä viennistä 60 prosenttia on suoraa vientiä ulkomaisille asiakkaille ja 40 prosenttia epäsuoraa vientiä kotimaisten toimeksiantajien kautta ulkomaisille asiakkaille. Viennin osuus PK-yritysten liikevaihdosta on noin kolmannes. Teollisuuden PK-yrityksistä vientiä on joka toisella.
Vaikka Suomessa on julkaistu lähivuosina liki 40 erilaista yrittäjyyttä edistävää ohjelmaa, EK:n PK-valtuuskunnan jäsenet ovat pitäneet välttämättömänä tehdä vielä omansa. Ohjelman tai strategian pohjaksi on haastateltu noin 40 yrittäjää eri puolilta maata.
”Tämä paperi oli tärkeää tehdä. Tällä muistutetaan kansantaloudellisesti aivan ratkaisevan isosta asiakokonaisuudesta eli siitä, mitä Suomen yrityskentässä tällä hetkellä tapahtuu ja mitä pitäisi tehdä tilanteen pelastamiseksi”, sanoo Tammet Oy:n toimitusjohtaja Gretel Ramsay.
Ramsayn mukaan nyt tarvitaan kaikki valtiovallan ponnistukset ja paukut siihen, että PK-yritysten toimintaedellytykset paranevat ja uusia yrityksiä saadaan syntymään.
”Ohjelma on rakennettu elävästä elämästä, siinä on kuultu suurta joukkoa ympäri maata toimivia yrittäjiä. Sen esiin nostamat ongelmat ja esitykset ovat täyttä arkipäivää eivätkä mitään virkamiestyötä”, Ramsay painottaa.
Myös Eero Kotkasaari muistuttaa, että strategiaan kootut asiat ovat suoraan yrityksistä ja yrittäjiltä.
”Yritysjohtajien tehtävä on kertoa poliittisille päättäjille, millainen suomalainen PK-yritys on. Se voi olla maailman paras työpaikka.”
Jos asenne on oikea, on paljon asioita, joihin voidaan vaikuttaa. Asennetta peräänkuuluttavatkin kaikki PK-puheenjohtajat. Poliittisten päättäjien tietämys yrittäjyydestä on valitettavan vähäistä ja se heijastuu myös median kautta.
”Yrityksiä arvostetaan, mutta työnantajia arvostellaan. Emme me mitään muuta halua kuin menestyä omien työntekijöittemme kanssa ja pitää jokaisen hyvän työntekijän”, Kotkasaari sanoo.
Heimo J. Aho vertaa epäonnistuneen yrityksen kohtelua Suomessa koulukiusaamisen kulttuuriin. Yrittäjät haluavat muistuttaa, että valtaosa PK-yrittäjistä on tavanomaisia, porukkansa kanssa rehellisin keinoin puurtavia ihmisiä. Koijarit ovat erikseen.
Gretel Ramsay kertoo, että sukupolvenvaihdos on edessä 60 000–80 000 yrityksessä. Ellei yrityksiä kyetä siirtämään seuraaville sukupolville, suunnaton määrä työpaikkoja ja osaamista häviää.
”Samalla pirstoutuu suomalaista omistajuutta, sillä yritykset myydään pääomasijoittajille tai ulkomaisille omistajille, jotka pilkkovat yritykset tai lopettavat ne”, Ramsay sanoo.
Myös teollisten klustereiden ja palveluklustereiden rakenteet rikkoutuvat, kun isot yritykset siirtävät toimintojaan ulkomaille. Tämä rapauttaa PK-yrityksiä. Uusien klustereiden syntyä pitäisi edesauttaa kaikin mahdollisin keinoin.
PK-yrityksille vienti ja toiminta Suomen lähialueilla on elintärkeää. Näitä markkinoita voidaan ottaa haltuun kasvavassa määrin, mikäli riskienhallintaan ja vienninedistämiseen saadaan suunnattua oikeita toimia.
Suomalainen erityispiirre on myös se, että täältä puuttuu keskikokoisten yritysten massa. Yritykset kasvavat yhden sukupolven verran. Ei ole riittävästi sukupolvien ketjua kasvattamassa yrityksiä ja luomassa näin uusia työpaikkoja.
”PK-ohjelma onkin oikeastaan tehty tulevia sukupolvia varten”, sanoo SKS-tekniikka Oy:n hallituksen puheenjohtaja Heimo J. Aho suoraan.
”Aktiivinen ja menestyvä yrittäjyys on yksi tärkeä osa sitä, että menestymme kovenevassa kansainvälisessä kilpailussa. Tarvitaan yhteisymmärrystä, yhteispelin henkeä ja tunnetta, että on järkevää tehdä työtä Suomessa”, Aho toteaa.
Aho sanoo aistivansa ilmassa hällä väliä -tyylistä mentaliteettia, jopa flegmaattisuutta. ”Kun elintaso nousee, ajatellaan helposti, että kyllähän me tässä pärjäillään. Niin se ei mene, vaan kansainvälistä kilpailua käydään koko ajan.”
Myös teollisuusneuvos Rauno Mattila Trafotekista muistuttaa yhteen pelaamisen tärkeydestä. ”Teknologia tai jokin muu osaaminen sinällään ei auta yhtään mitään. Tarvitaan yhteen pelaamista. Aivan kuin jalkapallojoukkueessa. Hyvät pelaajat sinällään eivät ratkaise voittoa, vaan se, että hyvät pelaajat pelaavat hyvin yhteen.”
Vaikka ohjelma on kokonaisuus ja sellaiseksi tarkoitettu, painottavat kaikki puheenjohtajat verotuksen merkitystä kannustavana tekijänä. He seuraavat intensiivisesti, mitä uusissa EU-maissa ja lähialueilla tapahtuu verotusasioissa.
”Hyvä kysymys on, miltä uudet EU-maat näyttävät kymmenen vuoden kuluttua. Kevyen yritysverotuksen keinoin ne keräävät kiihtyvällä vauhdilla yritysvarallisuutta, joka puolestaan ohjaa päätösvaltaa pitkällä aikavälillä Suomesta muualle”, Rauno Mattila laskee.
”Vain hyvät taseet auttoivat PK-yritykset vuoden 2000 jälkeisen taantuman yli. Jokainen näki, että vahva tase kannattaa ja rakennetta pitäisi edelleen vahvistaa seuraavia taantumia varten. Suomessa oli olemassa tehokas ja hyvä ratkaisu, josta luovuttiin vapaaehtoisesti. Yrittäjyyden ymmärtämisen vähäisyys paljastui”, Mattila sanoo.
Mattila tiivistää useiden PK-yrittäjien tuntemukset lauseisiin ”Verottaja on asettanut suurimmat kompastuskivet ja esteet tielle. Monista tuntuu kuin verottaja tekisi kaikkensa kampittaakseen PK-yrittäjän”.
Puheenjohtajien mielestä nyt eletäänkin historiallisia aikoja. Koko yhteiskunta kokee, että yrittäjyys ja yritysten menestyminen on tärkeää Suomen hyvinvoinnille. Monenlaista apua on jo saatu aikaan. Valtiovalta on miettinyt teknisiä ja erillisiä ratkaisuja. ”Kuitenkin asenne yrittäjyyden ymmärtämiseen on vasta illallispuheiden tasolla”, Kotkasaari summaa.
Katso tästä PK-ohjelman sisältö.
Teksti: Eija LampiKuvat: Okko Oinonen