Uusi veroneutraali tasaveromalli
EVAn talousasiantuntija, projektipäällikkö Martti Nyberg esittää ensimmäisenä tasaveromallin, joka on veroneutraali. Kaikki palkansaajat hyötyisivät uudistuksesta.Tähän saakka tasaverokeskustelussa on esitetty, että tasavero kohdistuisi vain ansiotuloihin valtionverotuksessa. Ansiotulon verokertymä on 6,5 miljardia eli kymmenen prosenttia 66 miljardin euron kokonaiskertymästä.
”Progressiokäyrä muuttuisi suoraksi, ja jos veron suuruus olisi esimerkiksi 24 prosenttia, kärsijöitä olisi kolmesta miljoonasta veronmaksajasta 2,5 miljoonaa. Eihän sellaista mallia mikään parlamentti hyväksyisi. Vain valtion ansiotuloveroilla pelaaminen ei ole mielenkiintoista edes älyllisenä harjoituksena. Kunnallisverojen ja valtionverojen sekä yritys- että pääomaverojen pitää ehdottomasti olla kokonaispotissa”, Nyberg korostaa.
Nyberg kannattaa tasaveron soveltamista mahdollisimman laajasti. ”On ehdottoman tärkeää, että kaikkea tuloa verotetaan samalla tavalla ja mahdollisimman lähellä tulon lähdettä – olivatpa ne sitten ansiotuloja tai pääomatuloja.”
Tasaverossa veron määrä kasvaa tulojen kasvaessa, Nybergin mallissa lievästi progressiivisesti. Jokainen palkansaaja saisi 10 000 euron verovähennyksen, jonka ylimenevästä osasta maksetaan 24 prosenttia.
Nybergin ajattelun yksi peruspilari on, että veron alennukset kasvattavat merkittävästi verokertymää. Onhan meillä hyvä yritysveroesimerkkikin. Ahon hallituksen aikana vuonna 1993 siirryttiin yhtiöveron hyvitysjärjestelmään ja katso, yritysten maksamat verot kasvoivat huimasti.
”Sitä ennen emme pystyneet keräämään yrityksiltä yhtään mitään siitä huolimatta, että Suomessa oli hyvin korkeat nimelliset verot. Yritykset pystyivät esimerkiksi kiinteistöbisneksen kautta välttämään tehokkaasti verojen maksun. Voitot sijoitettiin kiinteistöihin, odotettiin, että niiden arvo nousi ja määräajan jälkeen ne voitiin myydä verottomasti. Vuoden lopussa yrittäjät miettivät, pitäisikö rahat panna Vehoon vai luovuttaa verottajalle. Syy oli tietysti kaksinkertainen osinkojen verotus, joka avoir fiscalin poistumisen myötä palaa osittain.”
Nyberg on vakaasti sitä mieltä, että korkea verotus vaikuttaa talouden toimintaan heikentävästi.
”Se unohtuu usein korkeaa progressiota ajavilta. He uskovat, että korkea verotus saa ihmiset tekemään enemmän töitä ja maksimoimaan verojen jälkeistä tuloa. Jos niin on, miksei veroprosentti ole 90”, Nyberg ironisoi.
Nyberg korostaa, että tasaveromalli sisältää muutakin kuin yksinkertaisuuden periaatteen. ”Yksinkertaisuus on tietysti tärkeä asia, mutta tasavero on paljon syvällisempi asia.” Hän uskoo vankasti, että 24 prosentin kertavero saisi aikaan selvän asennemuutoksen ja esimerkiksi yrittäjät alkaisivat keskittyä varsinaiseen liiketoimintaan enemmän ja verotuksen porsaanreikien etsintään vähemmän.
”Aina, kun kahta tuloa verotetaan eri prosenteilla, kehitetään joku keino kiertää veroja”, Nyberg sanoo.
Valtion välittömät verotulot ovat 27 miljardia euroa, välilliset verot 21 ja sosiaalivakuutusmaksut 18 miljardia euroa eli yhteensä 66 miljardia euroa.
|
| |
| Nybergin tasaveromalli | |
|
mrd euroa | |
| BKT |
150,0 |
| Palkat ja eläkkeet |
75,0 |
| Yksityiset investoinnit |
15,0 |
| Liiketoimintaverokanta |
60,0 |
| Liiketoimintaverokertymä |
14,4,* |
| Hyvitys matalapalkkaisille |
30,0 |
| Palkkaverokanta |
45,0 |
| Palkkaverokertymä (24%) |
10,8** |
| Kokonaisverokertymä |
25,2 |
| * Yritysverokertymä nyt 6,7 | |
| ** Palkkaverokertymä nyt 16,7 | |
|
| |
Suomessa on 230 000 yritystä, mutta yritysten maksama tulovero kerätään valtaosaltaan noin 20 000 suurimmalta yritykseltä, joiden liikevaihto on yli 8,5 miljoonaa euroa. Pelkästään Nokia maksoi viime vuonna veroja Suomeen 1,1 miljardia euroa. Pienempien yritysten omistajat ottavat tuloja palkan lisäksi verottomina päivärahoina, kilometrikorvauksina ja kuitteina – ja jos on riittävästi omia pääomia, jaetaan verotonta osinkoa.
Nybergin tasaveromallissa saadaan aikaisempaa enemmän veroja yrityksiltä. Kun yritysten maksamat verot nyt ovat noin 6,7 miljardia euroa, niin Nybergin mallissa yrityksiltä kerättäisiin 14,4 miljardia, mutta nykyistä huomattavasti laajemmalta joukolta.
”Jos yrittäjän verokanta olisi kaikista tuloista 24 prosenttia, hänen ei tarvitsisi keskittyä tuloksen hävittämiseen verojen minimoimiseksi. Ei tarvitsisi miettiä, menevätkö rahat Veholle vai verottajalle.”
”Väitän, että Suomen 230 000 yrityksestä suuri osa siirtyisi mielellään järjestelmään, jossa maksetaan kerran 24 prosentin vero kaikista tuloista. Tulonjakosiirtymä on vain näennäinen, koska yrittäjät saavat paljon enemmän uudessa järjestelmässä. Myös harmaa talous supistuisi varmasti. On typerää ehdoin tahdoin usuttaa rehellistä kansaa veronkiertäjiksi.”
Jos tasaveromalli johtaisi liian suureen uusjakoon yritysten ja kotitalouksien välillä, niin sosiaalivakuutusmaksuja voitaisiin Nybergin mallissa käyttää tasapainottajana eli työntekijät maksaisivat nykyistä suuremman osan maksuista.
”Ei missään nimessä ole tarkoitus, että yritykset jäisivät uudistuksessa maksumiehiksi”, Nyberg korostaa.
Koska puhtaassa tasaveromallissa ei ole enää pääomaveroa, ei voi olla myöskään korkojen vähennysoikeutta. Velkaiselle yritykselle muutos voisi olla vaikea, mutta se ei tietystikään ole mikään ongelma yrityksillä, jotka investoivat tulorahoituksellaan tai järjestävät osakeannin investointirahaa kerätäkseen.
”Tärkein asia verotuksessa ovat kannustimet. Uskon, että kerran maksettava 24 prosentin vero on suurempi kannustin kuin korkojen vähennysoikeus.”
Nybergin laskelma on staattinen eli se ei ota mukaan mahdollisia seurannaisvaikutuksia. Lisää rahaa tulisi kulutukseen paljon enemmän kuin staattinen laskelma näyttää. Jos käytettävissä olevat tulot kasvavat voimakkaasti, se hillitsisi nimellispalkkojen korotusvaatimuksia ja näkyisi myös vähentyvänä julkisten palvelujen tarpeena.
”Jos ihmisten käteen jäävät tulot nousevat voimakkaasti, niin täytyyhän sen näkyä palkkavaatimuksissa. Muutos tekisi työstä pääomaan verrattuna halvempaa ja sitähän olemme kaivanneet”, toteaa Nyberg.
Teksti: Pekka Rinne