NÄKÖKULMA
Professori Pirjo Ståhle, Lappeenrannan teknillinen yliopisto:
Miksi tietoa pitää johtaa?

Tieto on mullistanut yhteiskunnan, yritysten ja ihmisten toimintatapoja lyhyen ajan sisällä. Nykyään yhä useampi yritys on tietoyritys ja yhä useampi ihminen tietotyöläinen. Se tarkoittaa, että työn sisältö ja arvo muodostuvat suurelta osin tiedon hankkimisesta, käsittelystä, soveltamisesta ja tuottamisesta. Sekä yksilöiden että yritysten pääoma muodostuu siten yhä enemmän siitä arvoketjusta, jossa tieto muuttuu palveluiksi, tuotteiksi ja taloudelliseksi arvoksi.

Tärkein pääomamme on tänä päivänä tieto. Siitä huolimatta tiedämme vain vähän siitä, miten tieto käyttäytyy, miten sitä pitäisi johtaa tai miten se vaikuttaa kilpailukykyyn tai varallisuuden karttumiseen.

Tieto on ongelmallista, koska se käyttäytyy monissa kohdin eri tavalla kuin muut pääoman muodot.

Ensinnäkin tietoon liittyvä tuotantoprosessi on epävarmaa ja epämääräistä. Mitkä tahansa kehitysprojektit kelpaavat esimerkiksi: ne eivät juuri koskaan noudata ennakoitua polkua, vaan kohtaavat aina yllätyksellisiä väliin tulevia tekijöitä tai olosuhteiden muutoksia, joiden takia aiempia suunnitelmia on muutettava.

Toinen ongelma koskee kustannuksia ja ansaintalogiikkaa: tuotekehitys on kallista, mutta tuotteen kopioiminen käy helposti. Hyvä esimerkki ovat elokuvat, joiden laittomia kopioita kiertää maailmalla jo usein ennen ensi-iltaa. Tiedon suojattavuus onkin suuri haaste, johon aikaa vievä patentointikäytäntökään ei useimmissa tapauksissa tuo apua.

Kolmanneksi ajoitus on tärkeä tekijä varsinkin silloin, kun kilpaillaan innovaatioilla. Lähiesimerkki meille on kolesterolia alentava levite, jonka ainutlaatuiseksi arvioitu kilpailuetu valui tyhjiin USA:n markkinoilla nostetun viivytystaistelun seurauksena.

Tietopääoma ilmenee yrityksessä usein enemmän ominaisuutena kuin omaisuutena. Tällöin tarkoitetaan yrityksen toimintatapaa, jonka tuloksena tehokkuus tai innovatiivisuus on saavutettu. Tällainen organisaation piilevä tai hiljainen tieto on suoja kilpailijoita vastaan, sillä monimuotoisten ja -kerroksisten, ajan mittaan kehittyneiden organisaation kyvykkyyksien kopiointi on mahdotonta.

Toisaalta myös tällaisten kollektiivisten taitojen kehittäminen on äärimmäisen vaikeaa. Yksi suurimpia tietointensiivisten yritysten haasteita onkin, kuinka yksittäisten henkilöstön jäsenten tieto ja osaaminen saadaan levitettyä ja muunnettua koko organisaation kyvykkyydeksi.

Yrityksen ydinosaamisen keskittyminen muutamille avainhenkilöille on aina suuri riski. Se on ongelma paitsi tietointensiiviselle yritykselle itselleen, myös sen sidosryhmille. Analyytikkojen ja sijoittajien on vaikeaa arvioida yrityksen tulevaisuudennäkymiä, potentiaalia ja riskejä, jos ei tiedetä, missä määrin yrityksen menestys perustuu muutamien yksittäisten asiantuntijoiden osaamiseen ja missä määrin kyse on koko organisaation toimintakyvystä.

Ei tarvita skenaariotekniikkaa siihen, että jo nyt tiedetään organisaation joustavuuden, verkostoitumisen, innovatiivisuuden ja nopeuden olevan sellaista osaamista, jonka avulla kilpailuetu globaalissa toimintaympäristössä saavutetaan. Osaaminen on koko organisaation systeemistä osaamista, jossa vastuuta on viety määrätietoisesti ylimmiltä hierarkiatasoilta itse tekijöille ja asiantuntijoille.

"Tieto on ongelmallista, koska se käyttäytyy monissa kohdin eri tavalla kuin muut pääoman muodot"

Kyse on siten ennen kaikkea johtamisen ja johtamisjärjestelmien uudistamisesta enemmän kuin yksittäisten työntekijöiden koulutuksesta tai rekrytoinnista – niin tärkeitä asioita kuin nekin yritykselle ovat. Investointi koko organisaation dynaamiseen kyvykkyyteen tulee merkitsemään kriittistä kilpailuetua tulevaisuuden yhä nopeammilla ja häilyvämmillä markkinoilla.

Mitä tietointensiivisemmäksi taloutemme kehittyy, sitä enemmän epävarmuus ja heilahtelut ovat osa liiketoimintaa. Tällaisessa toimintaympäristössä yrityksen tietopääoma ja uudistumiskyky ratkaisevat paljolti sen kestävän kilpailuedun.

Tulevaisuudessa meidän onkin osattava johtaa ja mitata tietopääomaamme nykyistä paljon tehokkaammin. Se tarkoittaa ymmärryksen lisääntymistä tiedon dynamiikasta, osaamisen kehittämisestä ja innovaatiokyvykkyydestä, joiden varaan tämän päivän kilpailuetumme rakentuvat.