Edessä iso vääntö rahoituksesta
Euroopan tutkimus- ja teknologiarahoitus laahaa selvästi kilpailijoiden perässä. Monivuotiset puiteohjelmat ovat EU:n tärkein tutkimusrahoitusinstrumentti. Euroopan komissio ehdottaa vuotuisen rahoituksen tuntuvaa lisäystä seuraavalle ohjelmakaudelle vuosille 2007–2013. Samanaikaisesti jäsenmaiden pitäisi lisätä omaa julkista T&K-rahoitustaan.Lissabonin ja Barcelonan huippukokousten julkilausumat asettavat tavoitteeksi kehittää Euroopasta maailman kilpailukykyisimmän tietoon perustuvan talousalueen vuoteen 2010 mennessä. Konkreettiseksi keinoksi nimetään vuotuisten tutkimusinvestointien nostaminen kolmeen prosenttiin EU-maiden yhteenlasketusta bruttokansantuotteesta. Luku on tällä hetkellä kaksi prosenttia, kun se on Yhdysvalloissa 2,8 prosenttia ja Japanissa yli kolme prosenttia.
Kolme prosenttia laajentuneen EU:n yhteenlasketusta BKT:sta on noin 300 miljardia euroa, pari kertaa Suomen BKT. Komission kaavailujen mukaan yksityiset investoinnit kattaisivat kaksi kolmasosaa panostuksesta, jolloin julkisen tutkimus- ja teknologiapanostuksen tavoitetaso olisi noin 100 miljardia euroa vuodessa.
Monivuotiset puiteohjelmat ovat EU:n tärkein rahoitusinstrumentti. Meneillään oleva kuudes puiteohjelma päättyy vuoden 2006 lopussa. Komissio julkisti huhtikuun alussa ehdotuksensa seitsemännestä ohjelmasta.
Ehdotuksen mukaan ohjelmakausi pitenee seitsemään vuoteen ja kokonaisbudjetti olisi liki 73 miljardia euroa eli vuositasolla noin 10 miljardia euroa. Kuudennen puiteohjelman kokonaisbudjetti on 17,5 miljardia euroa, eli ehdotettu lisäys on tuntuva. Samanaikaisesti jäsenmaiden pitäisi lisätä kansallista tutkimus- ja teknologiarahoitustaan, jotta julkinen rahoitus nousisi tavoitetasolle.
Komission esitys perustuu pitkälti puiteohjelmia arvioineen asiantuntijaryhmän suosituksiin. Ryhmää veti Nokian teknologiapolitiikasta vastaava johtaja Erkki Ormala. Ormalan mukaan Euroopassa tarvitaan ehdottomasti kriittistä kokoa olevia kehityshankkeita, jotka pystyvät aidosti kilpailemaan muualla maailmassa toteutettavien hankkeiden kanssa. Ormala on huolissaan ensireaktioista komission ehdotukseen. Joidenkin jäsenmaiden suunnasta on tullut kannanottoja, että EU:n kokonaismenoille tulisi asettaa katto, joka olisi yksi prosentti jäsenmaiden yhteenlasketusta BKT:sta. Tämä merkitsisi käytännössä EU:n tutkimusrahoituksen jäädyttämistä jopa nykyistä alemmalle tasolle.
”Näyttää pahasti siltä, että komission ehdotus ei saa riittävästi kannatusta. Jos ei saada riittävää rahoitusta, vaarantuu juuri niiden uusien avausten toimeenpano, joiden avulla pyritään parantamaan Euroopan kokonaiskilpailukykyä”, Ormala tuskailee.
Lisämäärärahojen kaappaaminen joltakin muulta momentilta, esimerkiksi alue- tai maatalouspolitiikalta, tuskin onnistuu. Ehdotuksen hierominen jatkuu tavalliseen tapaan EU:n neuvostossa ja parlamentissa. Lopullisen päätöksen tekee huippukokous. Aikaa on periaatteessa vuoden 2006 loppuun asti, mutta mitä myöhempään päätös jää, sitä myöhemmin päästään valmistelemaan hankkeita toimialojen ja sektoreiden muodostamissa laajapohjaisissa tutkimusyhteisöissä. Ensimmäistäkään rahoitushakemusta ei voida ottaa käsittelyyn ennen kuin ohjelma on hyväksytty.
Komissio tarjoaa teollisuudelle entistä suurempaa vastuuta EU-rahoitteisen tutkimuksen ja tuotekehityksen koordinoimisesta ja suuntaamisesta. Se haluaa keskustelukumppaneikseen toimialakohtaiset teknologiayhteisöt, joiden tehtävä on linjata alan pitkän aikavälin tavoitteet ja laatia suunnitelma siitä, millaisella tutkimuksella tavoitteisiin päästään. EU-rahoitus tulee painottumaan teknologiayhteisöjen esityslistoista nouseville alueille. Ulkopuolelta tuleville hankkeille ei Brysselistä kannata toivoa suuria rahoja.
Teknologiayhteisöt syntyvät teollisuusvetoisesti, toimialan tai sektorin omasta aloitteesta. Komissio myöntää aloitteille teknologiayhteisön statuksen hyväksymällä esitetyt linjaukset ja suunnitelmat. Yhteisöistä pieni joukko valitaan teknologiayhteistyön painopistealueiksi.
Alustavasti nimettyjen kärkihankkeiden joukossa on poikkiteollinen sulautettujen tietokonejärjestelmien kehityshanke Artemis. Sen johtoryhmää vetää Nokian johtokunnan jäsen professori Yrjö Neuvo. Hankkeessa ovat mukana kaikki teollisuuden alat, joilla käytetään mikrotietokoneita tuomaan älyä laitteisiin, muun muassa autoteollisuus, lentokoneteollisuus, tietoliikenne, automaatio ja sähkötekninen teollisuus. Töitä on tehty vuoden verran ja valmisteilla on tutkimusagenda, joka kattaa järjestelmien suunnittelumenetelmät, ohjelmistot, sovellukset ja laiteratkaisut.
Alue on otollinen, sillä sulautettujen järjestelmien markkinat kasvavat nopeammin kuin BKT. Tavoitteena on merkittävä ohjelma, mikä tarkoittaa käytännössä yli miljardin euron rahoitusta. Kehityshankkeiden määrä nousee suureksi, sillä sulautettuja järjestelmiä voivat käyttää suuryritysten lisäksi myös esimerkiksi työkoneita valmistavat PK-yritykset.
”Tämä koskee yhtä lailla Daimler Chrysleria kuin 50 hengen PK-yritystä. Artemiksen johtoryhmässä on edustettuna myös Euroopan korkean teknologian PK-teollisuus.”
”Älyn lisääntyminen lisää kilpailukykyä kaikilla aloilla. Melkein kaikki autoteollisuuden innovaatiot perustuvat sulautetulle älylle, ja sen osuuden auton arvosta arvioidaan nousevan 40 prosenttiin vuoteen 2010 mennessä. Nokian älykännyköissä on kuusikin mikroprosessoria”, Neuvo havainnollistaa.
Hänen mukaansa Euroopan kilpailukyky on kohtuullisen hyvä tällä alueella, jossa kilpailu on kovaa eikä kenelläkään ole monopoliasemaa. Neuvoa huolestuttaa Suomen vähäinen tutkimus- ja kehityspanostus suhteessa moniin muihin Euroopan maihin, joissa toimii esimerkiksi sulautettuihin järjestelmiin erikoistuneita tutkimuslaitoksia.
Artemiksessa on myös pohdittu yhteishankkeiden ikuista ongelmaa: miten kilpailijat voivat tehdä yhteistyötä kilpailukykyyn olennaisesti vaikuttavissa asioissa? Tarkoitus on osin käyttää avoimen innovaation mallia, jonka puitteissa sekä teolliset kilpailijat että tutkimuslaitokset voisivat tehdä aitoa yhteistyötä innovaatioprosessin alkupäässä.
Lisätietoja Artemiksesta: www.cordis.lu/istartemis/
Puiteohjelma-osio:
Edessä iso vääntö rahoituksestaKuudes puiteohjelma kattaa vuodet 2002–2006. Hankkeisiin voi pyrkiä mukaan vielä koko tämän vuoden, sanoo Eurooppatoiminnot-yksikön päällikkö Marja-Leena Tolonen Tekesistä.
Kuudes puiteohjelma keskittyy biotieteisiin, tietoyhteiskunnan teknologiaan, nano- ja materiaaliteknologiaan, ilmailuun ja avaruuteen, elintarvikkeiden laatuun, ympäristöön ja energiaan sekä kansalaisiin ja hallintoon osaamisyhteiskunnassa.
Ohjelman tavoitelistalla ovat myös yhteyksien parantaminen kansallisiin ja alueellisiin T&K-ohjelmiin sekä tutkijaliikkuvuuden lisääminen Euroopassa. Ohjelman toteutusta on pyritty keventämään ja hallintoa hajauttamaan, koska sitä on – ihan syystä – moitittu mammuttimaisuudesta. Tutkimuslaitokset ja yliopistot ovat suomalaisyrityksiä voimakkaammin mukana puiteohjelmissa.
Teollisuus on kritisoinut EU-ohjelmia myös liiallisesta akateemisuudesta. Yritykset eivät aina ole löytäneet rooliaan ja paikkaansa. Myös hakumenetelmä on työläs ja kankea. Yritykset ovat aikaisemmin olleet vahvoja muun muassa Tietoyhteiskunnan teknologiat -ohjelmassa, mutta nyt teollisuuden osuus on laskenut 55 prosentista 29 prosenttiin. Energia-alalla vastaavat luvut ovat 49 ja 31.
Pienille ja keskisuurille yrityksille on myös oma Craft-ohjelma. Siinä ryhmä PK-yrityksiä saa EU-rahoitusta teettääkseen tarvitsemansa tutkimus- ja kehitystyön asiantuntijalla. Tutkimuksen tekijä voi olla yliopisto, tutkimuslaitos tai asiantuntijayritys, joka saa korvauksen tutkimustyöstä. Tulosten oikeudet menevät osallistuville PK-yrityksille. Hanke voi liittyä mihin tahansa teknologia- tai tuotekehitysongelmaan.
Rahoitus ei ole ainoa eikä edes tärkein syy osallistua EU:n tutkimusohjelmiin. Suomalaiset yritykset, yliopistot, tutkimuslaitokset, sairaalat, kaupungit ja muut organisaatiot ovat kotiuttaneet jo noin 190 miljoonaa euroa niiden 514 projektin kautta, joihin ne ovat osallistuneet. Summa noussee noin 300 miljoonaan euroon, kunhan kuudennen puiteohjelman viimeisetkin hakukierrokset ovat sulkeutuneet ja saldot tarkistettu.
Lisätietoa: www.tekes.fi/eu
– Eija Lampi