Teksti: Eija Lampi

Hallitus joutuu alentamaan henkilöverotusta

Ylimpään marginaaliverotukseen joudutaan puuttumaan vielä tällä hallituskaudella. Työvoima supistuu sellaisella vauhdilla ja tehdyn työn määrä vähenee, että on kiire tehdä verotukselle jotakin. Suomi ei voi ajautua pysähtyneisyyden tilaan, sanoo Suomen Yrittäjien puheenjohtaja Eero Lehti.

Yleinen käsitys on, että nykyinen hallitus ei tee enää verotukseen muutoksia. Eero Lehti ei ole asiasta lainkaan yhtä varma. Henkilöverotuksen lisäksi hän löytää korjausliikkeiden paikkoja muualtakin.

”Kun hallituksessa tehdään vähän laskelmia, huomataan, että tehtyjen työtuntien määrä laskee kovaa vauhtia. Ihmiset arvottavat jo vapaa-aikaakin. Verotuksen progressio on niin kova, että mieluummin hakeudutaan omiin vapaa-ajan puuhiin kuin tehdään töitä.”

Suomessa elää Lehden mukaan harhaluulo, että kova marginaalivero koskee vain suurituloisia. Tosiasiassa 50 prosentin vero puree jo pienituloisellakin. Kun lisäksi tulevat vielä työvoimakustannukset, tämä kokonaisuus heikentää työllisyyttä.

”Ei Suomi voi verottaa itseään pysähtyneisyyden tilaan. Kun työvoimasta on pulaa, pitäisi lisätä työtunteja. Nyt verotus estää sen”, Lehti sanoo.

Samoin pienten osakeyhtiöiden verokohteluun joudutaan ilman muuta puuttumaan. ”Vastoin hallitusohjelmaa se kiristyi. Ennen seuraavia vaaleja käydään Suomessa keskustelu, jota hallitus ei halua mielellään kuulla”, Lehti arvioi.

Polttoaineverotus on Suomessa hänestä liian kovaa. Osaltaan se autioittaa maata. Työmatkat ovat pitkiä ja rankkoja. Ihmiset hakeutuvat kasvukeskuksiin eivätkä jaksa matkustaa. Entinen yhteiskunta oli erilainen, työt olivat lähempänä omalla tilalla pelloilla ja navetoissa.

”Meillä on laaja ja harvaan asuttu maa. Kansallisesti on väärä filosofia pitää polttoaineverotusta korkealla.”

Kansalaiset kokevat myös perintöveron epäoikeudenmukaiseksi. ”Se iskee jo perusdemarin stereotyyppiinkin, kun hän alkaa myydä rintamamiestaloaan seuraavalle sukupolvelle ja huomaa, että tämähän käy kalliiksi.”

Suomessa huudetaan pieniä ja keskisuuria yrityksiä työllistäjiksi, mutta yhteiskunta ja työntekijäjärjestöt tekevät kaikkensa, ettei uusia työpaikkoja syntyisi ja etteivät ihmiset saisi työtä.

”Suomessa on yhtä paljon avoimia työpaikkoja kuin työnhakijoitakin. Työministeriö ja SAK eivät aidosti ole huolissaan työttömistä. SAK ei halua, että työmarkkinoille tulee 300 000 uutta työntekijää, koska palkanmuodostus muuttuisi. Työministeri Tarja Filatov pelkää äänestäjiä. Ministerin puheista kuultaa, että hänen äänestäjäkuntansa ei yhtään tykkää, kun joutuu töihin”, Lehti pamauttaa.

Lehti ottaa esimerkin rakentajista. Helsingissä on yli 200 muuraria työttömänä, mutta hormintekoon hän joutui hakemaan muurarin kuukausien etsimisen jälkeen Pihtiputaalta asti.

Työvoimatoiminta onkin hänestä Suomessa täysin rämettynyttä. ”On syntynyt tiettyjä toimialoja, joilla ollaan kortistossa ja tehdään töitä ilman verokirjaa. Nykylaissa olevat kolmen kuukauden karenssit, joiden jälkeen pitää ottaa vastaan työtä kuin työtä, ovat täysin kuolleita kirjaimia.”

Lehti muistuttaa, että työtä olisi, mutta työllistämisen pitäisi olla työnantajalle kannattavaa. Asiaa on katsottava kokonaisvaltaisesti. Nyt pienten yritysten palkkauskynnys ylittää liian usein sietorajan. Ei palkata silloinkaan, kun olisi aitoa tarvetta. Loukut ja kiilat toimivat jarruina.

”Seurauksena on, ettei palkata ollenkaan, teetetään työ jollakin muulla tai käytetään vuokratyövoimaa.” Lehti muistuttaa, että tähän liittyy myös kysymys yritysten kasvusta. Riskit, voiton mahdollisuus ja verotuksen jälkeen vähentyvä tuotto johtavat yhtälöön, jossa ei kannata kasvaa, vaan varmistella asemiaan.

Yleinen asenneilmasto on Eero Lehden mielestä puheissa ja teoissa kaksi eri asiaa. Puhutaan yrittäjyyden edistämisestä, mutta kun jotakin sen eteen pitäisi tehdä, ministereillä onkin muita kiireitä.

Valtakunnallinen yrittäjyysohjelma uusine vetäjineen paljastaa hänestä asenteen. Nimityksen jälkeen Lehti käytti tuoreeltaan railakkaita puheenvuoroja. Niin nytkin.

”Ministerien juhlapuheiden ensimmäisessä kappaleessa puhutaan kauniisti yrittäjyydestä. Mutta totuus tulee ilmi, kun valitaan yrittäjyysohjelman vetäjää. Sesam aukene, demarien jäsenkirja tekee päteväksi ja sopivaksi joka paikkaan. Aivan sama kuin valittaisiin HUSiin kirurgiksi demari, joka ei ole edes käynyt teurastamolla.”

Yrittäjien edusmies muistuttaa, että yrittäjyysohjelman johtoon olisi ollut tarjolla päteviä ammatti-ihmisiä, mutta siihen valittiin jäsenkirjan mukaan kesätöihin tohtori, joka ensi töikseen ilmoitti, ettei ymmärrä asiasta mitään.

”Minua raivostuttaa, että yrittäjät ovat kuin jotakin yhteiskunnan pohjasakkaa, jota voidaan käsitellä miten vaan.”

Lehti sanoo, ettei hänellä ole sinänsä mitään demareita vastaan, mutta tässä tilanteessa valinta oli käsittämätön ratkaisu.

Muutamia asioita, joihin koko yrittäjyysohjelmalla voitaisiin enää saada jotakin aikaan, ovat konkurssilainsäädäntö ja yrittäjien sairauspoissaoloajan lyhentäminen yhdeksästä vuorokaudesta neljään. Jo perustuslaki lähtee siitä, että kansalaisia pitää kohdella tasavertaisesti. Maatalousyrittäjillähän sairauspoissaolot ovat jo kunnossa. Molemmat edellä mainitut puutteet vaikuttavat keskeisesti yrittäjyysasenteeseen.

Yrittäjyys on edelleen Eero Lehden mielestä alisteisessa asemassa yhteiskunnassa. Siksi hän pitää kaikkien elinkeinoelämän järjestöjen, kuten Suomen Yrittäjien, Elinkeinoelämän keskusliiton, Perheyrittäjien liiton ja kauppakamarien, yhteistyötä erittäin tärkeänä. Kyse on suomalaisen yhteiskunnan ja yrittäjyyden yhteisvastuusta.

Kun ennen sanottiin, että Siperia opettaa, niin nyt voi sanoa, että globalisaatio opettaa. Kun tehdas lähtee Kiinaan tai Meksikoon, ei se sieltä hevillä takaisin tule. Yksinkertaiset teollisuustyöt katoavat Suomesta tällä kustannustasolla. Kehitystä ei voi pysäyttää.

”Työvoiman hinta ei sellaisenaan ole kilpailukyky, vaan tuottavuus korjattuna työvoiman hinnalla”, Lehti toteaa.

Yrittäjyys on edelleen Eero Lehden mielestä alisteisessa asemassa yhteiskunnassa