Rakentavaa ja räväkkää keskustelua
Maailma on nykyään mutkikas paikka, eivätkä asiat ole mustavalkoisia. Siksi ETLAn ja EVAn toimitusjohtajaksi nimitetty Sixten Korkman toivoo Suomessa avointa, rakentavaa, suvaitsevaa ja jopa räväkkää keskustelua. EVAn verkostoitumisen kautta hän tavoittelee uusia impulsseja eri tahoilta yhteiskunnalliseen keskusteluun ja päätöksenteon pohjaksi.Euroopan unionin ministerineuvoston talouspoliittisen osaston, Ecofinin pääjohtaja Sixten Korkman nimitettiin Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLAn ja Elinkeinoelämän Valtuuskunnan EVA toimitusjohtajaksi viime marraskuussa. Hän aloittaa työt Helsingissä 1.9.2005.
Korkman on työskennellyt kymmenen vuotta Brysselissä ja seurannut EU:n kehitystä ja toimintaa sisältäpäin. Nyt hän on kirjoittanut aiheesta myös kirjan, jossa hän esittää arvioitaan ja kritiikkiään EU:sta. Hän ei ota kantaa, miten EU:ta pitäisi kehittää, pikemminkin yrittää ymmärtää EU:ta.
”Kun täältä pohjolan perukoilta tulee, on aika paljon aherrettava, että tajuaa, mistä kaikesta EU:ssa on kyse”, Korkman toteaa.
Ikään kuin saldona hän siteeraa tunnettua Mark Twain -vertausta Wagnerin musiikista: Sanokaa mitä sanotte, mutta se on paljon parempaa, kuin miltä se kuulostaa.
”EU on mutkikas, vaikea, tärkeä, mutta mielenkiintoinen asia. Ellei sitä olisi, se olisi luotava pikimmiten. Tarvitsemme sitä kehikkoa. EU on merkittävä institutionaalinen innovaatio, vaikka se on teknisesti, institutionaalisesti, poliittisesti ja käsitteellisesti mutkikas asia. Se on eurooppalaista valistunutta itsekkyyttä, ja siinä on mukana idealismia. Ilman sitä se ei pysyisi koossakaan.”
Uutisointia dominoivista vaikeuksista huolimatta EU:n saavutukset ovat merkittäviä. Kaiken kritiikin keskellä todellinen merkitys, rauha ja taloudellinen menestys ovat ydinasioita. Siksi merkityksen arvostus pitäisi muistaa pitää kohdallaan, Korkman muistuttaa.
EU-kansalaisilla on vaikeuksia ymmärtää EU:ta osittain siksi, että sen päätöksenteko vaikuttaa ulospäin ainaisten vaikeuksien sävyttämältä. Korkman arvioi tämän johtuvan siitä, että EU:lla on sisäänrakennettu viestintäpulma.
”Todellisuudessa olemme Euroopassa vahvasti sidoksissa toisiimme ja riippuvaisia toisistamme. Yhteistä päätöksentekoa tarvitaan ja sitä edellytetään. EU on jäsenmaiden hallitusten välistä yhteistyötä. Valtaa siirretään ylikanalliselle tasolle. Mutta toisaalta lähtökohdat ovat usein kansallisia. Tämä tilanne synnyttää ristiriitoja”, sanoo Korkman.
Palveludirektiivi on yksi tuoreimmista kiistanaiheista. Asia ei kuulu Korkmanin toimiin, mutta hän arvioi julkisen keskustelun myrkyttäneen tilanteen. Kansallisesti on vaikea nähdä, mihin ollaan menossa. EU:ssa asiat joutuvat usein koneiston poliittisen kalenterin vangiksi ja palveludirektiivissä näyttää käyneen näin.
”Ehdotus on laaja ja hyvä. Se on looginen ratkaisu sisämarkkinoiden jatkolle. Se hyväksyttiin edellisessä komissiossa yksimielisesti. Mutta ehkä tuo komissio olisi voinut toimia jonkin verran toisella tavalla. Asia olisi vaatinut pohjatyötä, pohjustavaa keskustelua ja selostamista. Nyt on syntynyt väärinkäsityksiä ja paljon liioiteltuja pelkoja. Soisin, että keskustelu edistyisi järkiperäisesti, mutta tämän kaltaisessa henkisessä tilassa on usein vaikea saada aikaan rationaalista keskustelua.”
Palveludirektiivissä näkyy Korkmanin mukaan hyvin myös se, miten kansalliset erityispiirteet ovat herkkiä. Ongelmat ovat kuitenkin ratkaistavissa, hän uskoo. Suomelle hän pitää palveludirektiiviä tärkeänä.
Maamme kymmenvuotisen EU-jäsenyyden saavutukset eivät ole Korkmanin mukaan kovin helposti lueteltavissa. Suomi on nyt kartalla ja sillä selkeä geopoliittinen identiteetti. Suomea pidetään luotettavana ja rakentavana EU-jäsenenä, jolla on hyvät suhteet EU:n sisällä. Myös imagoon liittyy positiivisia asioita osaamisesta ja korkeasta teknologiasta.
”EU:sta ei loppujen lopuksi ole kovin paljon poimittavissa rusinoita pullasta. EU on valistuneen itsekkyyden ilmaisu. Se tarkoittaa sitä, että osaamme katsoa asioita laajemmasta näkökulmasta. Pelkkä itsekkyys johtaa vain riitelyyn.”
Korkman muistuttaa, että maantieteellisesti reuna-alueella sijaitsevalle Suomelle hyvin toimivat sisämarkkinat ovat erittäin tärkeät. Suomen kannattaa pyrkiä siihen, että sisämarkkinapolitiikkaa harjoitetaan oikeista lähtökohdista ja muut maat karsivat tukiaan. Sisämarkkinat ei ole kuitenkaan valmiiksi rakennettu talo.
”Lissabon- strategia on myönteinen prosessi ja olisi Suomen etu jos se voisi edetä ja toimia kaikkien kilpailukyvyn vahvistamiseksi. Suomalaisia elinkeinoelämän edustajia olen kylläkin varoittanut, ettei ole syytä ladata liiallisia odotuksia.”
Korkmanin mukaan samalla tavalla kasvu- ja vakaussopimus on Suomen edun mukaista. Se mistä nyt on sovittu, ei hänen mielestään ole niin huono ratkaisu, kuin julkisuudesta sai käsityksen. Sen kanssa voidaan elää. Pitää vain löytyä poliittista tahtoa elää siivosti tehtyjen päätösten mukaan. Siitä on enemmän kyse, ei niinkään säännöistä.
Talouden ulkopuolisista aiheista Korkman painottaa EU:n johdonmukaista toimintaa suhteessa kolmansiin maihin. Nyt EU:n toiminta on heterogeenistä. Suuret maat toimivat suoraan suhteessa kolmansiin maihin. EU:n olisi vahvistettava toimintaansa ulkosuhteissa. Idänsuunta on suomalaisille tärkeä, hän sanoo.
Suomen EU-puheenjohtajuudelta odotetaan paljon. Pohjana ovat hyvät kokemukset maamme edelliseltä puheenjohtajakaudelta vuodelta 1999. Suomalaisia pidetään tehokkaina ja puolueettomina toimijoina, Korkman kehuu.
Korkman myöntää, että koska on ollut poissa maasta kymmenen vuotta, hän ei oikein tiedä minkälaiseen yhteiskuntaan hän palaa. Toisaalta hänestä asiat näyttävät paljonkin muuttuneen, mutta toisaalta taas ei. ”Suomen geopoliittinen asema on harmiton. Mutta talouden merkitys on suuri. Jokaisen suomalaisen kannalta on tärkeää, että täällä on vahva kansantalous ja elinkeinoelämä. Tarvitaan korkeaa tuottavuutta ja työllisyyttä.”
Maailma on nykyään mutkikas paikka elää. Järkevän rationaalisen päätöksenteon tueksi tarvitaan tutkimusta ja keskustelua. Tarvitaan tutkimuslaitoksia ja keskustelufoorumeita, joilla syvennetään tietoa ja näkemyksiä.
EVAlla ja ETLAlla on erilainen luonne ja tehtävät, Korkman alleviivaa. Hän sanoo vierastavansa näkemystä, että EVA jotenkin ”tartuttaisi” Etlan poliittisesti. Hänestä moiset puheet ovat naurettavia ja harhaanjohtavia.
”ETLA tutkii taloutta ja yhteiskuntaa tiedeyhteisön säännöin. Sillä on vankka asema ja se on arvostettu instituutio. Pyrkimys objektiivisuuteen turvataan jatkossakin.
EVA keskustelee ja myötävaikuttaa, verkostoituu ja pyrkii saaman aikaan vuorovaikutusta yhteiskunnan eri toimijoiden kesken. Tarkoitus on, että syntyy ajatuksia ja uusia ideoita, joilla jäsennetään asioita. Ja vaikutetaan tietenkin yhteiskunnalliseen päätöksentekoon.”
”Arvosidonnaistahan keskustelu tietenkin on. Se saa olla värikästä, jopa räväkkää, mutta suvaitsevassa ilmapiirissä, leimakirveitä välttäen”, Korkman toteaa.
”Pitää olla avoin mieli, ei nöyrä, mutta suvaitsevainen. Ei ole yhtä totuutta. Asioissa on yleensä sävyjä ja ulottuvuuksia, mikään ei ole mustavalkoista. Silti pitää keskittyä olennaiseen.”
