Pidä pintasi,
Eurooppa!
Euroopan elinkeinoelämän kattojärjestön UNICEn pääsihteeri Philippe de Buck uskoo vahvasti Euroopan mahdollisuuksiin nousta ylös kituliaan talouskasvun ja globalisaation paineiden kurimuksesta. Hän ei suostu allekirjoittamaan väitettä, että Eurooppa riutuisi henkitoreissaan ja olisi tuomittu hiipumaan dynaamisempien talouksien varjoon.
”Ei Eurooppa ole menettänyt toivoaan, vaikka huolenaiheita ja muutostarvetta täällä toki on. Meidän täytyy vain tiedostaa nyt aiempaa paljon selvemmin, miten vahvoja ja taitavia, uusia pelureita maailman pelikentille on ilmaantunut. Emme ole enää kaksin tai kolmin Yhdysvaltojen ja Japanin kanssa”, de Buck sanoo.
Pääsihteerin mielestä Euroopalla on kaikki edellytykset trimmata itsensä iskukykyiseen kuntoon. Muutostarve on nähtävä ennen kaikkea myönteisenä mahdollisuutena.
Samalla hän kuitenkin varottaa Eurooppaa tekemään sellaisia päätöksiä, joilla se ajaa itse itsensä paitsioon, heikentää elinkeinoelämän elinvoimaa ja puskee yrityksiä siirtämään toimintojaan muualle. Tällainen vaara on esimerkiksi Reach-kemikaaliasetuksella ja ilmastonmuutoksen torjuntaan liittyvillä päätöksillä.
”Meillä on vahvuuksia, joita hyödyntämällä voimme marssia ryhdikkäästi pää pystyssä uusille markkinoille ja taistella sieltä oman osuutemme. Euroopassa on panostettava nyt esimerkiksi uuteen teknologiaan, erityisesti bioteknologiaan ja nanoteknologiaan, joiden mahdollisuuksien ikkunat ovat avoinna”, hän kannustaa.
Eurooppalaisilla on myös vuosisatoja pitkä kokemus kaupankäynnistä maailman maiden kanssa. De Buck muistuttaa, että eurooppalaiset puhuvat paljon vieraita kieliä, ja meillä on oman kulttuurisen moninaisuutemme ansiosta hyvät lähtökohdat kohdata toisenlaisia kulttuureita.
”Tätä osaamista on käytettävä tehokkaasti hyväksi, kun haemme jalansijaa uusilla markkinoilla. Uusiin pelureihin on tutustuttava ja rakennettava heihin hyvät suhteet. Hyvä esimerkki tästä on Suomen tulevalla EU-puheejohtajakaudella järjestettävä suuri ASEM-kokous.”
De Buck alleviivaa yhtenäisen ja yhdessä voimakkaaksi tulevan Euroopan merkitystä. Hän ottaa esimerkin viime kesän olympialaisista.
”Ateenassa mitaleita kahmivat eniten Yhdysvallat ja Kiina. Jos kuitenkin lasketaan yhteen kaikkien 25 EU-maan mitalisaalis, Eurooppa oli ylivoimainen ykkönen ja peittosi muut mennen tullen. Juuri tässä moninaisuudessa on vahvuutemme”, pääsihteeri sanoo.
Kasvun vauhdittaminen Euroopassa on UNICEn ykköstavoite, mutta riittävän laajasti ei ole ymmärretty, mitä Lissabonin strategian mukainen kolmen prosentin talouskasvu edellyttää. EU:n vakaus- ja kasvusopimuksen ehtojen höllentäminen huolestuttaa de Buckia. Erityisen huolissaan hän on kolmen suuren maan, Saksan, Ranskan ja Italian, lipeämisestä yhdessä sovituista kriteereistä. Tämän maakolmikon osuus EU:n bruttokansantuotteesta on puolet.
”On todella vaikea käsittää, miksi joidenkin maiden hallitukset asettavat tämän sopimuksen jatkuvasti kyseenalaiseksi. Se on äärimmäisen epäreilua ja vahingollista niitä maita kohtaan, jotka yrittävät vakavissaan pitää julkisen talouden vajeitaan aisoissa. Pelkään pahoin, etteivät kolme suurta pysy ruodussa vastaisuudessakaan”, de Buck sanoo.
UNICE on ilmaissut EU:n komissiolle jyrkän vastalauseensa Euroopan yhteisen talous- ja finanssipolitiikan muuttumisesta à la carte -tyyppiseksi: yhteisen valuutan oloissa on mahdotonta, että kukin jäsenmaa poimisi yhteiseltä listalta vain sitä, mitä se milloinkin haluaa. Tällainen vesittää uskottavuuden eikä voi olla vaikuttamatta yhteisvaluutan arvoon.
”En väitä, että julkisen talouden vajeiden ja heikon talouskasvun välillä vallitsee suoraviivainen yhteys, mutta kuitenkin juuri ne maat, jotka eivät ole kunnioittaneet vakaus- ja kasvusopimusta, jäävät EU-maiden kasvuvertailussa aivan hännille. Toisin sanoen ne eivät ole käyttäneet julkisia varojaan ainakaan talouskasvun edellytysten luomiseen.”
Kun pääsihteeriltä kysyy, millä Eurooppa sitten saataisiin jaloilleen ja talous kasvuun, hän muistuttaa taas monista myönteisistä mahdollisuuksista.
Ensinnäkin on luotava yrittäjyyteen kannustava ilmapiiri. Tilanne vaihtelee maittain, mutta keskimäärin Euroopassa ei synny riittävästi uusia yrityksiä eikä varsinkaan nopeasti kasvavaa ja hyvin menestyvää liiketoimintaa. Yrityksiä toki perustetaan, mutta esimerkiksi Yhdysvaltoihin verrattuna eurooppalainen yritys on kaksi vuotta perustamisensa jälkeen kaksi–kolme kertaa pienempi kuin yhdysvaltalainen.
”Tähän on monia syitä, muun muassa pääomaa on Yhdysvalloissa yritysten saatavilla enemmän eikä byrokratia aseta minkäänlaisia esteitä liiketoiminnan laajentamiselle. Ratkaiseva ero Eurooppaan verrattuna ovat kuitenkin valtavat kotimarkkinat, joita yhdysvaltalaisyritys pääsee hyödyntämään heti tuoreeltaan. Toisin on Euroopassa, jossa sisämarkkinoita ei ole vieläkään saatu toimimaan.”
Yli 400 miljoonan asukkaan eurooppalaiset sisämarkkinat tarjoavat toimiessaan yrityksille erittäin hedelmällisen kasvualustan. De Buckin mielestä tämän oivaltaminen tuntuu unohtuneen, kun katsoo esimerkiksi, miten EU:n palveludirektiiville on käymässä. ”Palveludirektiivin vesittäminen on täysin vastoin Euroopan menestystä!”
Välttämätön kasvun lähde on innovaatiotoiminta. Siinä de Buck nostaa Suomen innovaatiojärjestelmän esimerkiksi koko maanosalle. Jos Eurooppaan halutaan lisää kilpailukykyisiä yrityksiä, pelkät panostukset tutkimukseen ja kehitykseen eivät riitä, vaan on terävöitettävä koko innovaatiostrategiaa.
”Eurooppalaiset ovat monen alan tutkimuksessa aivan maailman huipulla, mutta jostakin syystä emme osaa muuttaa tätä osaamista sellaiseksi, että se hyödyttäisi liiketoimintaa. Tämä on vakava puute, jonka vuoksi hukkaamme paljon mahdollisuuksia”, pääsihteeri sanoo.
Innovaatiotoiminnan ohella kasvun vauhdittamiseksi on panostettava ihmisiin, heidän koulutukseensa ja elinikäiseen oppimiseen – se on kolikon toinen puoli. Ihmisten osaamisen parantaminen on olennaista, kun yritetään selättää Euroopan korkeaa työttömyyttä. Hän korostaa myös eurooppalaisten työmarkkinoiden joustavuuden parantamista.
”Euroopassa on toisaalta myös yrityksiä, jotka haluaisivat kasvaa nopeammin kuin nyt mutta jotka eivät pysty siihen, koska oikealla osaamisella varustettuja ihmisiä ei löydy.”
Työmarkkinoiden uudistamiseen voi pääsihteerin mukaan katsoa mallia esimerkiksi Irlannista ja Tanskasta, jossa on onnistuttu uudistamaan jäykkiä rakenteita ja luomaan uusia työpaikkoja. Ei siis tarvitse ottaa heti esimerkiksi Kiinaa tai Yhdysvaltoja.
”Sen sijaan työaikaa lyhentämällä työllisyyttä ei ole Euroopassa onnistuttu kestävällä tavalla parantamaan. Onkin täysi harhaluulo, että lyhyempi työaika loisi aidosti lisää työpaikkoja.”
Philippe de Buck johtaa Euroopan elinkeinoelämää ja työnantajia edustavaa UNICEa, jolla on 38 jäsenjärjestöä 32 maasta. Suomesta EK on UNICEn jäsen.