Teksti: Eija Lampi
Kuvat: Outi Montonen, Katja Tähjä

Toimitusjohtaja Hannu Syrjänen kilpailukyvyn parantamisesta:
Suomen oma keinovalikoima peliin

Kaikki keskeiset työelämää koskevat muutokset voidaan tehdä Suomessa omin voimin, huolimatta siitä, mitä muut EU-maat tekevät, sanoo SanomaWSOY:n toimitusjohtaja Hannu Syrjänen. EK:n työmarkkinapoliittinen linjaus on valmistunut hänen johdollaan.

”Toimivat työmarkkinat – hyvinvoiva Suomi -raportti on tehty rakentavassa hengessä ja erittäin vastuullisesti. Näkemyksemme on, että vain turvaamalla Suomen kilpailukyky voidaan lisätä hyvinvointia”, Syrjänen painottaa.

”Tyylilajiksi valittiin selkeä, yksinkertainen esitys. Tavoitteemme on, että ajatukset tulisivat oikein ymmärretyiksi. Raportissa ei ole sinänsä uusia mullistavia avauksia, mutta se sisältää muutamia selkeitä kannanottoja. Väärinymmärrykselle ei jää sijaa. Olen tyytyväinen paperiin”, työryhmän puheenjohtaja sanoo.

Raportin keskeisiä esityksiä ovat joustavuuden lisääminen työelämässä painottaen työaikakysymyksiä, työrauhan kunnioittaminen, sosiaaliturvan mitoittaminen kansantalouden kantokyvyn mukaan sekä ammattitaitoisen työvoiman saannin turvaaminen mukaan lukien maahanmuuttopolitiikka. Vaikutukset on arvioitu siten, että ne sopivat myös pieniin ja keskisuuriin yrityksiin.

Syrjänen huomauttaa, että pelkät suunnitelmat ja strategiat eivät riitä, vasta konkreettiset toimet vaikuttavat. Siksi suurista rakenteellisista asioista halutaan vauhdittaa yhteiskunnallista keskustelua. Odottaminen ja päättämättömyys syövät koko ajan kilpailukykyä.

”Suomessa keskustellaan usein niin, että hyvästäkin esityksestä kaivetaan yksi kohta, jolla koko esitys ammutaan alas ja vesitetään. Silloin kokonaisuus jää hahmottumatta, vaikka siinä olisi paljon hyviäkin aineksia.”

Tätä ilmiötä on tietoisesti pyritty nyt välttämään. Laajavaikutteisia asioita halutaan viedä määrätietoisesti eteenpäin. Vaikka raportissa ei suoraan sitä sanota, niin rivien välistä voi hyvin lukea viestin: tämä tie on kuljettu loppuun. Tarvitaan muutoksia, jotka löytyvät lisäämällä joustoja, turvaamalla työrauha ja hakemalla uutta asennetta työelämän kysymyksiin.

Maltillisesta otteesta huolimatta raportista ilmenee selkeästi, että EK:n hallitus ja sen työvaliokunta sekä työvaliokunnan asettama työryhmä puheenjohtajineen ovat vakavasti huolissaan Suomen kilpailukyvystä.

Yritykset tekevät sijoittumis-, rekrytointi- ja investointipäätöksensä kilpailukykynäkökohdista kovilla kilpailuilla kansainvälisillä markkinoilla. Maamme hyvinvointi rakennetaan vain menestyvien yritysten tuoman varallisuuden pohjalta ja jaettavaa on vain, jos sitä ansaitaan työllä ja myymällä tuotteita sekä palveluja maailmalle.

Suomessa ei ole mitään ylivoimatekijöitä muihin EU-maihin, Aasian ja Tyynenmeren alueiden maihin tai Yhdysvaltoihin nähden. Sen sijaan kilpailijoita riittää.

”Fiksua porukkaa riittää nykyään joka puolella. Maailmassa on valtava määrä dynaamisia kansantalouksia. Jos pitäydymme vanhoissa rakenteissa, menetämme omat mahdollisuutemme. Menneisyys ei vastaa huomisen haasteisiin”, Syrjänen sanoo.

”Maailmassa on tapahtunut viimeisen 15 vuoden aikana dramaattinen muutos. Vaikka Suomessa on paljon hyvää, ainoa menestyksen edellytys tai tae on se, että muututaan maailman mukana mieluummin proaktiivisesti kuin reaktiivisesti. Se vaatii aitoa kansainvälistymistä”, Syrjänen huomauttaa.

Euroopan tilanne on vielä Suomeakin huolestuttavampi. Raskaat rakenteet koskevat koko aluetta ja siksi Euroopalla onkin edessään isoja rakenteellisia muutoksia. Syrjänen tuntee oman konserninsa kautta esimerkiksi Belgian ja Hollannin yritysten ja työelämän jäykkyydet ja ongelmat.

Hänen mielestään juuri siksi kaikki parannukset, jotka kotimaassa voidaan tehdä omin voimin, kannattaa nyt käyttää.

”Ilman muuta Suomessa voidaan tehdä paljonkin. Verotus, sosiaalilainsäädäntö, eläkejärjestelmä, koulutuspäätökset ja työrauha ovat kaikki alueita, joilla on vaikutusta yritysten ja Suomen hyvinvointiin. Ei pidä jäädä odottamaan muutoksia Euroopassa, vaan käyttää omat mahdollisuudet maksimaalisesti.”

”Lisäksi meidän pitää tehdä asiat fiksummin kuin muut. Hyödyntää automaatiota, digitalisaatiota, tehdä työtä silloin kuin sitä on, lisätä joustoja, huolehtia maltillisesta palkkakehityksestä, koulutuksesta ja saada aikaan uutta yritystoimintaa muun muassa palvelualoille.”

”Suomessa on lyhyet työajat. Näitä lyhyitä työaikoja tulisi voida käyttää joustavasti. Pitkällä aikavälillä on kaikkien etu, että työtä tehdään silloin, kun sitä on. On aloja, joissa työ ei jakaudu tasaisesti vuodenaikojen tai vuorokauden aikojen mukaan. Siksi sekä työaikasopimukset että palkat pitää saada joustavammiksi.” Syrjänen uskoo selviä muutoksen merkkejä olevan jo näkyvissä, liikettä on jo.

Toinen painotettava asia on työrauha. Kaikille on tärkeää, että siinä edetään ja lakkoherkkyys vähenee. Perusoikeuteen eli lakko-oikeuteen ei tarvitse puuttua, mutta koska laittomat lakot ovat lisääntyneet, seuraamussanktiojärjestelmään on puututtava.

Työryhmän puheenjohtaja muistuttaa, että edelleenkään ei voi syödä enempää kuin tienaa.

”Sosiaaliturvan mitoituksen yksityiskohdista ja vastuun kantamisesta syntyy tietenkin keskustelua. On mahdollista edetä myös asteittain”, Syrjänen arvioi.