Viime vuosi oli erityinen muotoilun tapahtuma- ja kampanjavuosi Suomessa ja muissa Pohjoismaissa. Tavoitteena oli lisätä muotoilun käyttöä yritysten kilpailutekijänä ja parantaa muotoilun tunnettuutta toimialana.
Design Forum Finlandin järjestämän vuoden aikana tuotiin esille laajalla rintamalla muotoilun merkitystä yhteiskunnan luovana voimavarana ja kansantalouden kilpailukyvyn edistäjänä. Se on haastava tehtävä Suomen kaltaisessa, teknologialla elävässä maassa. Tapahtumia järjestettiin 120 paikkakunnalla yhteensä 400.
Teemavuotta sponsoroi iso joukko yrityksiä, joista osa ei sovi perinteiseen, kapea-alaiseen design-yrityksen määritelmään. Se kertoo muotoilun soveltamisalueen selvästä laajenemisesta.
Aktiivinen työ muotoilun eteen on lisännyt sekä muotoilun kysyntää että tarjontaa. Myös kansainvälinen kiinnostus suomalaista muotoilua kohtaan on kasvanut. Meillä on edelleen kova maine maailmalla design-maana.
Muotoilun vuoden järjestäjät tekivät viestintäyhteistyötä muun muassa ulkoasiainministeriön kanssa, mistä seurasi paljon kyselyjä tyyliin ”mitä te siellä Suomessa oikein teette, kun kaikki siitä puhuvat?”.
Meillä siis tehdään eikä vain puhuta. Siitä ovat osoituksena muun muassa Tekesin ja Suomen Akatemian ohjelmat, muotoilun tutkimus sekä julkisten organisaatioiden ja rahoittajien kiinnostus muotoilua kohtaan. Muotoilupoliittisia ohjelmia löytyy toki muistakin maista, mutta niiden käytännön toimet ovat jääneet usein promootion asteelle.
Muotoilijoiden ammattitaito on Suomessa erinomaisella tasolla, mutta asiakaslähtöisessä bisnesajattelussa on parannettavaa. Asennemuutosta on kuitenkin jo tapahtunut: markkinointi ole enää alalla ”kirosana”, vaan se ymmärretään tarpeelliseksi, liiketoimintaa lisääväksi työvälineeksi. Kampanjavuoden käynnistyessä muotoilutoimistojen oli aluksi vaikea ymmärtää, että tavoitteena oli nimenomaan niiden liiketoimintamahdollisuuksien edistäminen – sitä ei ollut tapahtunut samalla tavalla koskaan aikaisemmin.
Muotoilijat kiinnostuivat vuoden aikana siitä, miten heidän töitään tai tuotteitaan pystyttäisiin markkinoimaan tehokkaasti ja kaupallistamaan esimerkiksi teknologiarahoituksen avulla. He kokosivat voimiaan näyttäviin markkinointi- ja verkostoitumishankkeisiin, jollaisesta hyvä esimerkki on Helsinki Design Week.
Myös muotoilutoimistoissa eletään rakennemuutoksen aikaa. Yrityskoot kasvavat ja henkilökunta monipuolistuu. Insinööri- ja viestintätoimistot integroivat muotoilua toimintaansa. Sekin kertoo muotoilun käyttöalueen laajenemista. Alalle syntyy koko ajan uutta palveluliiketoimintaa.
Kampanjavuoden ansiosta muotoilusanan sisältö monipuolistui ja modernisoitui. Muotoilupanostusten tarpeellisuudesta heräsi julkinen keskustelu, mikä osaltaan tekee muotoilua ymmärrettävämmäksi. Muotoilukentän yhteistyö on aktivoitunut ja ammattimaistunut, ja muotoilun kehittämisen tavoitteet saaneet yhtenäisemmän suunnan.
Muotoilusta onkin tulossa osa yrityksen arkea ja ydinosaamista. Kun tähän saakka on enimmäkseen kaivattu todisteita muotoilun kyvystä parantaa kilpailukykyä, yritysten strateginen johto haluaa nyt tietää, miten muotoilu otetaan konkreettisesti mukaan yrityksen prosesseihin, johtamiseen ja organisaatioon.
Tekesiin perustettiin laitoksen organisaatiouudistuksen yhteydessä teknologiajohtaja Janne Viemerön vetämä muotoilun, käytettävyyden ja sisältöjen hallinnan tiimi, jossa työskentelee noin kymmenen henkilöä. Näin muotoilu on kytkeytymässä kiinteäksi osaksi suomalaista innovaatiojärjestelmää.
Muotoilun merkitys on tiedostettu myös alueellisen kilpailukyvyn kehittämisessä. Esimerkiksi Lahden, Vaasan ja Rovaniemen kaupungit ovat tehneet alueellisia muotoilustrategioita.
Muotoilulla on yhä keskeisempi merkitys yritysten kaupalliselle menestykselle ja kansalliselle kilpailukyvylle. Muotoilun Vuosi 2005 nosti myönteisellä tavalla muotoilua esille suomalaisessa yhteiskunnassa. Se oli eräänlainen virstanpylväs monivuotisille panostuksille muotoilun hyväksikäytön lisäämiseksi ja muotoilualan kehittymisen edistämiseksi.
Saadakseen laaja-alaisempaa tutkimustietoa muotoilun käytöstä yrityksissä EK teki yhdessä ETLAn kanssa muotoilukyselyn jäsenyrityksilleen marraskuussa 2005. Kysely on osa ETLAn vuosina 2004–2006 tekemää muotoilututkimusta, jossa arvioidaan muotoilun asemaa yrityksissä ja selvitetään muotoilun vaikuttavuutta liiketoimintaan. Tuloksia julkaistaan ETLAn julkaisusarjassa vuoden 2006 alkupuolella.
– Johtava asiantuntija Hannele Pohjola, EK
Yksi Muotoilun vuoden sponsoriyrityksistä, YIT, toteutti oman muotoiluprojektinsa osana kampanjavuotta. Sillä etsittiin ratkaisuja rakennustyömaiden työntekijöiden turvallisuuden parantamiseen tuotesuunnittelun ja graafisen suunnittelun keinoin.
Huomiota kiinnitettiin putoamisonnettomuuksien estämiseen, työntekijöiden ergonomiaan, suojavarusteiden käyttöön ja graafisen viitoituksen parantamiseen työmaalla.
Hanke toteutettiin yhdessä Taideteollisen korkeakoulun opiskelijoiden kanssa. Lopputuloksena kaikki opiskelijoiden esittämät ideat otettiin YIT:ssä syvälliseen tarkasteluun. Osa niistä toteutetaan nopealla aikataululla, osa jää pitkäjänteisemmän kehitystyön raaka-aineeksi.