Innovaatiotoiminnan
huominen on tänään
”Kovassa kansainvälisessä kilpailussa pärjäävät ne, jotka pystyvät uudistumaan ja luomaan uutta”, selvittää aihevalintaa johtava asiantuntija Hannele Pohjola EK:n innovaatioympäristö ja osaaminen -sektorilta.
”Mutta markkinoiden on toimittava, jotta esimerkiksi tutkimus-, kehitys- ja innovaatiopanostuksilla saadaan aikaan uutta menestyvää yrittäjyyttä ja liiketoimintaa.”
Suomi on asettanut tavoitteekseen, että innovaatiotoiminnan panostukset ovat neljä prosenttia bkt:stä tämän vuosikymmenen loppuun mennessä.
Innovaatio-sanaa käytetään usein arkikielessä kuvaamaan uutta ideaa tai keksintöä. Innovaatiolla tarkoitetaan kuitenkin jotakin paljon laajempaa: määritelmänsä mukaan se on idea, joka on markkinoilla menestynyt tuote tai tuotekonsepti. Kyse on siis hyvin konkreettisesta ja käytännönläheisestä asiasta.
”Viime kädessä innovaatiotoiminnassa on kyse asenteesta. Se kilpistyy haluun luoda uutta ja hakea uusia ratkaisuja.”
Suomalainen innovaatiojärjestelmä pärjää tällä hetkellä kansainvälisissä vertailuissa loistavasti. Saamme ykkössijoja muun muassa tutkimus- ja kehityspanostuksissa ja teknologiaosaamisessa. Muut maat ottavat meistä oppia: esimerkiksi itävaltalaiset valitsivat Suomen mittapuukseen uudistaessaan omaa innovaatiojärjestelmäänsä.
Hannele Pohjolan mukaan hyvästä järjestelmästä – suomalaisen koulutuksen, tutkimuksen, teknologian ja palvelujen kehittämisen sekä rahoituksen, pääoma- ja kansainvälistysmisrahoitus mukaan lukien, muodostamasta kokonaisuudesta – pitäisi kuitenkin saada enemmän irti. Sen on tuotettava enemmän liiketoimintaa, kasvua ja kansainvälistymistä.
”Vaikka olemme hyviä tänään, emme ole sitä huomenna, jos jäämme lepäämään laakereillamme.”
Muualla maailmassa ollaan nälkäisiä saavuttamaan korkea elintaso. Esimerkiksi Kiinan panostusten tutkimukseen ja kehittämiseen arvioidaan olevan vuonna 2010 samalla tasolla kuin Euroopassa. On tärkeää, että Suomessa ja Euroopassa tartutaan toimenpiteisiin, joilla osaamista kasvatetaan ja hyödynnetään entistä paremmin markkinoilla.
”Innovaatiotoiminnassa pitää katsoa viiden tai kymmenen vuoden päähän.”
Pohjola tarjoaa kolmen kohdan reseptin, jolla Suomen innovaatiojärjestelmään saataisiin uutta puhtia. Ensimmäinen niistä on korkeakoulurakenteen ja -yhteistyön tehostaminen.
”Viiden miljoonan asukkaan maassa toimii 20 yliopistoa ja 29 ammattikorkeakoulua. Se on ylimitoitettua. Suomessa pitäisi myös rakentaa vahvoja kansainvälisen tason huippuosaamisen keskittymiä, joihin meillä on hyvä pohja”, Pohjola perustelee.
Toiseksi hän tiivistäisi entisestään yritysten, yliopistojen, tutkimuslaitosten sekä rahoittajien välistä yhteistyötä. Tähän liittyen ihmisten liikkuminen yli organisaatio- ja maarajojen on tärkeää. Kaikkien innovaatiotoimintaan tarvittavien työvälineiden on oltava käden ulottuvilla ja hyvässä kunnossa heti kehittämisprojektien alusta asti.
”Kolmanneksi ei voi koskaan korostaa liikaa kansainvälistä vuorovaikutusta. Se on elintärkeää uusien impulssien löytämiseksi. Euroopan tasolla aktiivinen osallistuminen EU:n seitsemänteen tutkimuksen ja kehittämisen puiteohjelmaan on keskeistä”, Pohjola luettelee.
Hän palaa vielä asenteisiin ja toteaa, että Suomessa eletään tällä hetkellä vielä jonkinlaisessa itsetyytyväisyyden tilassa. Hyvä keskustelu on kuitenkin jo käynnistynyt uudistusten tarpeellisuudesta, ja joillakin alueilla on tehty konkreettisia esityksiä uudistuksiksi.
"Yhteiskunnassa ollaan laajasti yksimielisiä siitä, että Suomi pärjää globaalissa kilpailussa vain korkealuokkaisella osaamisella", sanoo johtava asiantuntija Hannele Pohjola EK:sta.
EU-puheenjohtajuus 2006:
Suurlähettiläs Eikka Kosonen: "Etuja pitää ajaa viisaasti"
Hannele Pohjola, EK: Innovaatiotoiminnan huominen on tänään
EK:n ja Itävallan teollisuusliiton yhteinen julkaisu Innovation – The Future of Europe on luettavissa pdf-muodossa EK:n nettisivuilta osoitteesta
www.ek.fi > kilpailukyky > osaaminen.