Hongkong ja Helmijokisuisto
PK-yritysten uusi taivas?
Genardini johtaa muutama vuosi sitten toimintansa aloittanutta ja kasvavaa miljardiluokan tiede- ja teknologiapuistoa. Sen tarkoitus on toimia uusien teknologiainnovaatioiden dynamona sekä Hongkongin ja teollisen valmistuksen keskittymäksi kehittyneen Etelä-Kiinan Helmijokisuiston talouskasvun yhtenä vipuvartena.
Hongkongin yritykset keskittyivät aiemmin lelujen ja erilaisten laitteiden valmistukseen. Nykyisin tietotekniikkayritysten tuotekehitys tapahtuu suurimmaksi osaksi Hongkongissa ja tuotanto Manner-Kiinassa. Vuosi 1997 oli Hongkongille käännekohta poliittisesti ja taloudellisesti. Alue luovutettiin Kiinalle, ja Aasian finanssikriisi katkaisi nousukauden. Hongkong on hakenut uutta roolia nimenomaan finanssi- ja palvelusektorilta.
Kiinan talousveturiksi kehittyneen Helmijokisuiston alueella asuu 40 miljoonaa ihmistä, ja siellä toimivat lähes kaikki maailman merkittävimmät vapailla talousvyöhykkeillä toimivat yritykset. Helmijokisuiston alueeseen kuuluu Guangdongin provinssin talousalue, Hongkong ja Macao. Kolmasosa Manner-Kiinan viennistä ja tuonnista tapahtuu Guangdongin provinssista, lähinnä sen suurimmista kaupungeista Shenzenistä ja Guangzousta.
Hongkong toimii koko alueen bisnes centerinä. Siellä ovat hallinto, pankit, ammatilliset palvelukeskukset, finanssi-, lakiasia-, mainos-, markkinointi- ja muut palvelut, huolintaliikkeet, satamat, tehokas lentokenttä sekä länsimaiseen liiketoimintakulttuuriin tottuneet, englantia puhuvat työntekijät. Siellä yrityksen perustamiseen menee vain viikko. Ja siellä on myös kalliit hinnat.
”Kannattaa maksaa mieluummin kuin joutua ongelmiin mantereen puolella, jos tavoitteena on saada liiketoiminta pyörimään ja menestyä”, sanoo kaupungissa vuosia työtä tehnyt suomalaisliikemies. Suomalaisyrityksiä arvioidaan toimivan Helmijoen alueella noin 80.
Uusi aktiivinen suunta
Kun autonominen erityishallintoalue siirtyi hongkongilaisten hallitsemaksi, Hongkongille oli asetettava omat taloudelliset, teollisuuspoliittiset sekä opetukselliset tavoitteet.
Koulutustaso oli aika vaatimaton ja tutkijoiden määrä sekä T&K-rahoitus kansainvälisesti alhaisella tasolla, kun sitä verrataan kilpailijoihin kuten Taiwaniin, Etelä-Koreaan tai Japaniin. Vuonna 2002 Hongkongin T&K-panostus oli 0,6 prosenttia bruttokansantuotteesta eli noin 750 miljoonaa euroa.
Suunnanmuutos tapahtui vuonna 1998. Silloin perustettiin Innovation and Technology Commission (ITC). Sen avulla asetettiin innovaatiot ja teknologia Hongkongin tulevaisuuden ytimeksi. Peruspääomaa ohjattiin tavoitteeseen 500 miljoonaa euroa kymmeneksi vuodeksi.
Tähän linjaukseen kuuluu osana myös Hongkongin Cyperport ja Hong Kong Science and Technology Park. Tiede- ja teknologiapuisto on Hongkongin mittavin teknologiahanke, jolla erityisalue hakee uutta dynamiikkaa sekä oman että Manner-Kiinan yhteiseen talous- ja teknologiakehitykseen. Puisto on uuden innovaatio- ja teknologiapolitiikan kannalta hallituksen suurin sijoituskohde ja siltä odotetaan paljon.
Hongkongilaisten ja mannerkiinalaisten asiantuntijoiden liikkumista rajan molemmin puolin on helpotettu, ja vuonna 2003 solmittiin vapaakauppasopimus (CEPA). Yhteistyön yhtenä lenkkinä on kauppa-, teollisuus- ja teknologiaministerin johtama Steering Committee for Innovation and Technology. Sen on määrä olla Helmijokisuiston teollisuus- ja innovaatiopolitiikan suunnannäyttäjä.
Suomella ja Hongkongilla on viime vuonna uudistettu viisivuotinen informaatio- ja viestintäteknologian yhteistyöpöytäkirja. Useilla suomalaisilla yliopistoilla ja korkeakouluilla on vaihtosopimuksia Hongkongin tiedekorkeakoulujen kanssa. Myös joillakin suomalaisilla tiedepuistoilla on yhteydet Hongkongiin.
Kaikki palvelut
Tiede- ja teknologiapuisto tarjoaa palveluja yrityshautomona. Se hakee alueelleen tietovaltaisia, korkean teknologian innovatiivisia PK-yrityksiä, jotka voivat synnyttää uusia klustereita. Painopisteet ovat informaatio- ja viestintäteknologia, elektroniikka, täsmätekniikka (precision engineering) ja bioteknologia sekä nanoteknologia.
Puiston ensimmäinen osa on nyt valmis, ja toinen päävaihe avataan vuoden 2007 loppuun mennessä. Koko alue tulee valmistuessaan olemaan 22 hehtaarin kokoinen. Toimintansa ovat jo aloittaneet Photonics Development Support Centre, Bio-Informatics Centre sekä Integrated Circuits Development Support Centre.
Puistoon valitaan yritykset tarkalla seulalla. Yritykset saavat kohtuullisilla vuokraehdoilla palveluja, koneita ja laitteistoja käyttöönsä. Myös asunnot ja muut alueen palvelut ovat käytettävissä, esimerkiksi piirilevypuolen laitteistot ja ohjelmat ovat käytettävissä ainutlaatuisena yhtenä palvelukonseptina. Lisäksi yrityksiä autetaan rahoituksen hankkimisessa ja markkinoinnissa sekä mahdollisten yrityspartnereiden etsimisessä.
“Imago on tärkeä asia. Olimme aiemmin teollisuusalueilla, mutta tämä on parempi. Täällä yritykset muodostavat tutkimusryhmiä. Ihmisiä on eri puolilta maailmaa. Tämä on kuin Silicon Valley”, vakuuttaa Thomsonin johtaja Raymond Chan.
Tiede- ja teknologiapuistolla on sisaryksikkö Manner-Kiinan Shenzhenissä, jonne on hyvät kulkuyhteydet ja lyhyt matka. Puisto laskeekin edukseen sen, että Hongkong toimii yrityksille korkeatasoisten tietoliikenne-, logistiikka-, rahoitus- ja muiden palvelujen keskuksena ja Manner-Kiina jättimäisenä teollisena tuotantoalueena. Helmijoen alueella on 60 000 hongkongilaisten yritysten omistamaa tuotantolaitosta.
Ainutlaatuinen innokeskus
Tiede- ja teknologiapuiston yhteyteen on perustettu teollisen muotoilun uusi keskus InnoCentre. Sen tehtävänä on toimia muotoilualan yrityshautomona sekä koulutus- ja näyttelykeskuksena. Inno-Centren suunnittelijana ja HK Design Centren johtajana toimi vuonna 2005 KONE Oyj:n nykyinen muotoilujohtaja Anne Stenros.
InnoCentren tavoitteena on vauhdittaa sekä hongkongilaisia että ulkomaisia muotoilualan pienyrityksiä Manner-Kiinan markkinoille. Yritykset karsitaan tarkasti hautomo-ohjelmaan. Pääkriteereinä ovat, että yritys on rekisteröity Hongkongissa, että sen keskeinen toimiala liittyy muotoiluun, joko tuotemuotoiluun tai suunnittelupalveluun, ja että se on aidosti innovatiivinen ja kasvuhakuinen.
”InnoCentren konsepti on ainutlaatuinen ja se hyödyntää tiede- ja teknologiapuiston osaamista teknologian yrityshautomotoiminnassa. Teknologian osalta puiston yrityshautomon onnistumisprosentti on ollut erittäin korkea, noin 80 prosenttia. Tulevaisuus näyttää, miten hyvin tämän konsepti soveltuu muotoiluyritysten vauhdittamiseen”, Stenros toteaa.
”InnoCentren avulla Hongkong pyrkii Aasian johtavaksi muotoilukeskukseksi, mitä imagoa ja osaamista se on järjestelmällisesti rakentanut viimeisten vuosien aikana”, Stenros sanoo.
Tutkimuksen, palvelujen ja teollisen toiminnan yhdistämisellä Hongkong ja Helmijokisuisto pyrkivät ylivertaiseen konseptiin, jolla houkutellaan alueelle pääomia ja osaamista ympäri maailmaa.
”Tämä on taivas PK-yrityksille. Maailman vapaimmaksi taloudeksi usein valitulla Hongkongilla on toimiva lainsäädäntö, vaihdettava valuutta, yritteliäs ilmapiiri, tieto- ja pääomavirrat sekä matala verotus. Henkilöverotus on 16 prosenttia ja yritysverotus 17,5 prosenttia. Täällä on myös kansainväliseen bisneskulttuuriin koulutettua työvoimaa”, perustelee Hong Kong Trade Development Councilin palvelujohtaja Sophia Chong.
Hongkongin tiede- ja teknologiapuiston johtaja Carlos Genardini haluaa mukaan suomalaisia yrityksiä.
Koneen muotoilujohtaja Anne Stenros johti HK Design Centeriä vuonna 2005.