Työmarkkinajärjestöjen valtiovarainministeriölle elokuussa jättämät ehdotukset osoittavat, että paljon on tehtävissä ja tehtävä työmarkkinoiden toimivuuden edistämiseksi. Tämä koskee sekä alueellista liikkuvuutta että koulutusta, tutkimusta, ammatinohjausta ja verotusta.

Vaikka suuret päätökset ovat vielä edessä, on hyvä, että ainakin joistakin asioista on yhteinen kannanotto nyt olemassa. Työvoiman tarjonnan ja kysynnän kohtaantoon liittyvät ongelmat ovat muodostuneet yhä pahemmiksi. Haasteena on yhteisen kannanoton konkreettisten ehdotusten toteuttaminen ja vielä yleisellä tasolla olevien esitysten muuttaminen toimeenpanokelpoisiksi ehdotuksiksi. Ensimmäiset askeleet on otettava jo ensi vuoden budjetissa.

Vaalien jälkeisen hallituksen rooli on monelta osin ratkaiseva. Löytyykö poliittista tahtoa ja voimaa viedä läpi tarpeelliset muutokset? Työmarkkinajärjestöjen rooli korostuu ennen kaikkea ensi vuoden neuvottelukierroksen aikana.

Suurimmat haasteet liittyvät työmarkkinoiden toimivuuteen ja yritysten kilpailukykyyn – lyhyellä ja pitkällä tähtäyksellä. Onko yritysten ja ihmisten osaaminen kansainvälistä huippuluokkaa? Innostaako verotus työn tarjontaan ja työntekoon? Onko sosiaaliturvamme riittävästi työhön kannustava? Vallitseeko työrauha? Millä keinoin pystytään nostamaan tuottavuutta, yrityksissä yhtä hyvin kuin julkisella sektorilla ja yhteiskunnassa yleensä? Löytyykö joustavuutta ja kykyä muuttua?

Jos nämä asiat ovat kunnossa ja niihin kiinnitetään jatkuvasti huomiota, yritysten kilpailukyky vahvistuu. Silloin löytyy myös edellytyksiä nykyistä parempaan työllisyyteen. Vain menestyvät yritykset pystyvät luomaan kasvua ja antamaan työtä.

Käyttääkseni EK:n työmarkkinajohtajan Seppo Riskin sanontaa työmarkkinajärjestöjen yhteisen kannanoton julkistamistilaisuudessa: ”Työllistymisen esteitä on raivattava kaikilla tasoilla.” Siihen tähtäävillä toimilla on EK:n vahva tuki.