Suomella on kiire
digimurroksen aallonharjalle
Uusi teknologia, digitaalisuus, muuttaa yritysten toimintaympäristöä rajusti. TietoEnator Oyj:n hallituksen puheenjohtaja Matti Lehti pitää meneillään olevaa muutosta yhtä järisyttävänä kuin sähkön ja höyryvoiman käyttöönottoa sata ja kaksisataa vuotta sitten. Käynnissä on kolmas teollinen vallankumous. Painopiste siirtyy atomeista bitteihin.
Analogisen maailman muuttuminen digitaaliseksi on suuri mahdollisuus, eikä vielä tiedetä, mihin kaikkeen kehitys johtaa. Jokainen yritys voi kuitenkin päästä nauttimaan digitalisoinnin tarjoamista hyödyistä liiketoiminnassaan, ennen muuta paremmasta tehokkuudesta, sillä jokaisessa yrityksessä käsitellään tietoa tavalla tai toisella. Mutta mitä tietointensiivisempää liiketoiminta on, sitä suurempia ovat myös muutoksen haasteet.
EK kutsui reilu vuosi sitten koolle yritysjohtaja- ja asiantuntijafoorumin hakemaan vastausta siihen, miten Suomesta muovattaisiin uutta teknologiaa ymmärtävä, strategisen ajattelun edelläkävijämaa. Miten varsinkin liiketoimintaosaamista pitäisi kehittää, jotta tietoja viestintäteknologiasta saataisiin kaikki hyöty irti? Miten hyödyntää digiajan synnyttämät, kokonaan uudet liiketoimintamahdollisuudet?
”Foorumin työskentelyssä valkeni hyvin nopeasti, että digiaika on otettava todesta. Viesti yritysjohtajille kuuluu, että strategioita pitää tarkastella nyt luupin alla ja kriittisemmin kuin aikaisemmin. Loppukäyttäjien ja asiakkaiden vaatimukset pitää nostaa esiin”, totesi tekniikan tohtori Pekka Pokela EK:n kesällä järjestämässä seminaarissa. Pokela siirtyi syyskuun alusta EK:n innovaatioympäristö ja osaaminen -sektorin johtajan tehtävistä Eera Finland Oy:hyn.
”Asetelmat muuttuvat liiketoiminnassa hyvin nopeasti. Digitalisoituminen mahdollistaa heti globaalin näkökulman. Pahin kilpailija saattaa tulla aivan muualta kuin omalta toimialalta tai ilmaantua tyhjästä. Siksi ei kannata vahtia pelkästään nykyisiä kilpailijoita liian tarkkaan, vaan varautua myös oman alan ulkopuolelta tulevaan kilpailuun.”
Tie auki uuteen aikaan
Suomessa tutkitaan digimuutosta hidastavia tai nopeuttavia tekijöitä sekä digitaalisuuden synnyttämiä käyttäjien tarpeita vasta vähän. Pokela haastoi tutkijoita tarttumaan pikaisesti näihin aiheisiin. Myös johdon koulutuksesta puhutaan paljon.
”Ymmärretäänkö koulutuksen sisällössä uuden ajan mahdollisuudet ja uusi ajattelutapa”, hän kysyi. Seminaarissa puhunut Matti Lehti maalasi Suomelle tietä digitaaliseen palveluyhteiskuntaan, jossa uuden teknologian tarjoamat tuottavuushyödyt on otettu käyttöön. Hän kutsui sitä dynaamiseksi mielihyväyhteiskunnaksi. ”Osaammeko astua tälle tielle? Digiajan menestystarinat nousevat sieltä, missä asiakkaiden tarpeet ja teknologia kohtaavat uudella tasolla.”
Uudet työpaikat syntyvät digiaikakaudella ei-automatisoitaviin palvelutehtäviin, koska automaation kärki kohdistuu työvaltaisimpiin aloihin. Tietointensiivinen palvelutyö jaetaan uudelleen koneiden, asiakkaiden ja eri maissa toimivien palveluntuottajien kesken. Työ voi poistua kokonaan, koska sen suorittavat täysautomaattiset päätelaitteet. Se voi myös siirtyä asiakkaalle, joka suorittaa sen itsepalveluna päätelaitteiden avulla, tai alemman kustannustason maihin.
Yksittäinen digipääsky ei kuitenkaan tee vielä kesää, vaan Suomessa pitäisi saada nyt ripeästi käyntiin kansanliike, käytännönläheinen hype, joka nostaa digitalisointihyödyt näyttävästi tapetille. Ei riitä, että yksi yritys muuttaa toimintatapansa, vaan koko verkoston tai tuotantoketjun pitää alkaa soveltaa uusia toimintatapoja. Vasta sen jälkeen prosessit tehostuvat ja päästään herkuttelemaan paremmalla tuottavuudella.
”On pyrittävä tietoisesti digivallankumouksen aallonharjalle, ettemme jää veden alle, kun aalto aikanaan iskee päälle koko voimallaan. Ja se aika on lähellä”, Pokela tiivisti.
Digiaika-osio
 |
Suomella on kiire digimurroksen aallonharjalle |
|
Paperista biteiksi Toimitusjohtaja Kirsti Paasikallio, Valopaino Oy |
Matti Lehden mukaan uusia työpaikkoja syntyy digiaikakaudella lähellä asiakasta tuotettaviin kohtaamispalveluihin.
"Jos rakentaa talonsa tulivuoren juurelle, ison purkauksen jysähtäessä päälle on myöhäistä muuttaa", kommentoi Yleisradio Oy:n toimitusjohtaja Mikael Jungner Suomen ripeää siirtymistä digitaalisiin televisiolähetyksiin. Hän odottaa digiajan räjähtävän myönteisesti käsiin: "Tulevaisuudessa katsojat voivat esimerkiksi hankkia verkon kautta katseltavakseen Ylen arkistosta löytyviä ohjelmia".
tiedottaa digitaalisuuden tarjoamista uudistumismahdollisuuksista sekä ilmiöistä, jotka nopeuttavat tai hidastavat digitaalisen talouden etenemistä.
Foorumin työtä ovat linjanneet hallituksen puheenjohtaja Heimo Aho (SKS-tekniikka Oy), toimitusjohtaja Eija Karivaara (Spira Oy Hengityshoitokeskus), johtaja Antti Kasi (Mehiläinen Oy), hallituksen puheenjohtaja Matti Lehti (TietoEnator Oyj), johtaja Heikki Leppänen (Kone Oyj), pääjohtaja Kari Neilimo (SOK), teknologiajohtaja Tero Ojanperä (Nokia Oyj) ja toimitusjohtaja Kirsti Paasikallio (Valopaino Oy). Yhteistyökumppaneina yritysfuturologi Tarja Meristö (Åbo Akademi), Suomen Strategisen Johtamisen Seuran puheenjohtaja Anneli Valpola ja Forum Virium Helsinki, EK:sta asiantuntija Marita Aho ja johtajat Pekka Pokela ja Jukka Ahtela.