Kansalaisten ääni Euroopassa
Euroopan talous- ja sosiaalikomitean tehtävänä on vilkastuttaa vuoropuhelua kansalaisten ja Euroopan unionin välillä. Komitealla on myös yllättävän vahva rooli neuvonantajana EU:n päätöksenteossa. Suomenkin hallitus on pyytänyt siltä näkemyksiä puheenjohtajakauttaan ajatellen, kertoo pääsihteeri Patrick Venturini Primalle antamassaan haastattelussa.Kun astuu sisään Euroopan talous- ja sosiaalikomitean ETSK:n lasiovista Brysselin Rue Belliardilla, ei saavukaan liituraitaisten eurokraattien valtakuntaan, vaan eräänlaiseen suureen testauslaboratorioon.
Testauksen kohteena ovat – eivät sen enempää eivätkä vähempää – kuin Euroopan unionin neuvoston, komission tai parlamentin tekemät uudet säädösehdotukset. Testaajiksi on valittu 317 talous- ja yhteiskuntaelämän eri alojen asiantuntijaa kaikista EU-maista. Suomesta komiteaan kuuluu yhdeksän jäsentä.
”Laboratoriossa” tutkitaan etukäteen, miten kansalaiset, työnantajat, työntekijät ja muut eturyhmät eli niin sanottu järjestäytynyt kansalaisyhteiskunta tulee reagoimaan tehtyihin ehdotuksiin. Tyypillisesti reaktiot sinkoilevat laidasta laitaan, mutta jäsenten tehtävänä on sorvata niistä komitean yhteinen näkemys ohjenuoraksi sääntelyn tekijöille.
Mutta eivät ETSK:n haasteet tähän lopu. Komitean toinen, vieläkin vaativampi tehtävä on lähentää kansalaisia Euroopan unioniin. Se tapahtuu virittämällä vuoropuhelua kansalaisten ja EU:n toimielinten välille. Komitea kutsuukin itseään sillaksi Euroopan ja järjestäytyneen kansalaisyhteiskunnan välillä.
ETSK:n toiminta ei myöskään rajoitu vain Eurooppaan, vaan komitea rakentaa EU:n ulkosuhteiden puitteissa koko ajan yhteyksiä muun muassa Itä-Euroopan maihin, Kiinaan, Intiaan, Lähi-itään ja Latinalaiseen Amerikkaan tukeakseen näiden maiden kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden neuvoa-antavia rakenteita ja antaakseen oman asiantuntemuksensa niiden käyttöön. Neuvonantajan ja dialogin vauhdittajan roolit kulkevat käsi kädessä.
Konsensuksen kauppamies
”Kyllä minä joudun lähes päivittäin selvittämään erilaisille kysyjille, mitä Euroopan talous- ja sosiaalikomitea oikein tekee ja kenelle siitä on hyötyä”, hymähtää pian kahdeksan vuotta komitean pääsihteerinä toiminut Patrick Venturini.
”Me myymme asiantuntemusta ja rakentavaa keskustelua eri eturyhmien välille. Haemme kompromisseja ja konsensusta. Siis kovin epäseksikkäältä kuulostavia asioita kärkkäitä kannanottoja jahtaavassa maailmassa”, Venturini kuvailee.
Talous- ja sosiaalikomitean kannanotot eivät ole Suomessakaan nousseet otsikoihin, mutta eteläisessä Euroopassa komitean työ on tutumpaa myös kadunmiehille. Komitea pitää säännöllisesti yhteyttä EU:n jäsenmaiden talous- ja sosiaalineuvostojen verkostoihin, Suomessa Talousneuvostoon, sekä kansalaisyhteiskunnan organisaatioihin.
”Uskallan väittää, että Euroopan parlamentille, komissiolle ja neuvostolle olemme kallisarvoinen työväline ja neuvonantaja. Tavoitteenamme on saada erityisesti komissio hyödyntämään konsultoivaa osaamistamme yhä enemmän ja tekemään siten parempia päätöksiä.”
Ranskalaissyntyisellä Venturinilla on yli 20 vuoden kokemus työskentelystä Euroopan yhdentymiskehityksen parissa. Hän sanoo, että Euroopan tarina on pohjimmiltaan satojen pienten ja suurten kompromissien tarinaa.
”Konsensuksen hakeminen ja kehityksen edistäminen sitä kautta on tyypillistä eurooppalaiselle lähestymistavalle. Tätä kestävän ja demokraattisen kehityksen mallia tarjoamme muillekin maanosille.”
Rooli vahvistuu ja sana painaa
EU:n perussopimukset takaavat neuvonantajana toimivalle talous- ja sosiaalikomitealle yllättävän suuren painoarvon EU:n päätöksenteossa. Komitean rooli on viime vuosina vain vahvistunut kansalaisyhteiskunnan nousun ja läpinäkyvämmän päätöksenteon vaatimusten myötä. ETSK:lla, joka edustaa kansalaisia järjestöjen kautta, on hyvät mahdollisuudet vaikuttaa toimintalinjojen muotoiluun unionin tasolla, koska sen mielipidettä on kuunneltava aina ennen talous- ja sosiaalipoliittisia päätöksiä.
”Juuri antamissamme lausunnoissa piilee asiantuntemuksen ydin ja suurin hyöty. Komitean jäsenet tuntevat hyvin ’kentän’ ja onnistuvat useimmiten saamaan aikaan yleistä etua ajavan, niin sanotun dynaamisen kompromissin. Se tarkoittaa tiukan myllytyksen läpi jauhettuja näkemyksiä, jotka kantavat myös elävässä elämässä”, Venturini paukuttaa.
Pakollisten lausuntojen lisäksi komitea voi antaa myös oma-aloitteisia lausuntoja ja suosituksia sellaisista aiheista, joita EU:n muut toimielimet eivät sen mielestä ole käsitelleet riittävästi. Uusin työväline ovat niin sanotut valmistelevat lausunnot, joissa ETSK puntaroi komission, parlamentin tai jopa unionin kulloisenkin puheenjohtajamaan pyynnöstä jotakin tiettyä aihetta ja lausuu siitä näkemyksensä.
Venturini kertoo Suomenkin hallituksen pyytäneen kolmea valmistelevaa lausuntoa EU-puheenjohtajuutta silmällä pitäen. Samoin tekivät itävaltalaiset ennen omaa puheenjohtajakauttaan. ETSK työstää parhaillaan Suomelle näkemyksiä työmarkkinoiden muutoksesta globalisaation ja ikääntymisen paineissa, eurooppalaisesta logistiikkapolitiikasta sekä EU:n Pohjoisen ulottuvuuden politiikan tulevaisuudesta.
”Tällä tavoin voimme olla konkreettisesti hyödyksi tulevalla puheenjohtajakaudellanne.”
Miten viedä muutos käytäntöön?
Teollisen yhteiskunnan rakennemuutos ja sen hallinta askarruttavat eurooppalaista elinkeinoelämää varsinkin EU:n vanhoissa jäsenmaissa. Talous- ja sosiaalikomitea perusti muutama vuosi sitten erityisen neuvoa-antavan valiokunnan, jonka tehtävänä on pureutua teollisuuden muutokseen, ennakoida sitä, vaihtaa siitä kokemuksia ja soveltaa hyväksi havaittuja toimintatapoja uusiin tilanteisiin.
Venturini palaa kokemuksiinsa EU:n integraatiokehityksestä. Hän painottaa, että menetelmällä, jolla muutosta tai tehtyjä päätöksiä viedään käytäntöön, on erittäin suuri merkitys. Jos valitaan väärä menetelmä, tuloksiakaan ei synny.
”Esimerkiksi kilpailukyvyn edistämiseen tähtäävässä Lissabonin-strategiassa on mielestäni hyvin pitkälle kyse menetelmästä, jonka pitäisi olla avoimen yhteistyön menetelmä. Olemme vakuuttuneita siitä, että itse strategia on hyvä ja antaa vastauksia EU:lle kiperiin haasteisiin, mutta silti se on jäänyt hampaattomaksi. Osittain se johtuu siitä, ettei kansalaisyhteiskunnan eri tahoja, kuten työnantajia ja työntekijöitä, ole otettu prosessiin riittävästi mukaan. Ei ole perusteltu ja selitetty tarpeeksi, ei päästy aitoon vuoropuheluun siitä, miksi muutos on välttämätöntä”, Venturini pohtii.
”Lissabonin-startegian kaltaisen moniulotteisen prosessin täytäntöön pano edellyttää moniulotteista lähestymistapaa. Sen jos minkä talous- ja sosiaalikomitea taitaa hyvin ja voi siinä auttaa”, pääsihteeri hehkuttaa.
Venturinin mukaan EU:n ulkosuhteita ajatellen ETSK osoittaa hyödyllisyytensä nostamalla keskusteluun kansalaisyhteiskunnan merkityksen ja roolin. Hän toivoo, että esimerkiksi Suomen EU-puheenjohtajakaudella pidettävässä Kiina-huippukokouksessa poliitikot tunnustaisivat painokkaammin kansalaisyhteiskunnan tärkeyden.
Suomi edistämään kasvua ja kilpailukykyä
Euroopan elinkeinoelämän kattojärjestö UNICE pitää tärkeänä, että Suomi huolehtii jatkuvuudesta EU-puheenjohtajakaudellaan. Se tarkoittaa keskittymistä EU:n poliittisen agendan toimeenpanoon.
UNICEn mukaan olennaista on Lissabonin-strategian eli kasvu- ja työllisyyshankkeen edistäminen. Sen edellyttämiä kansallisia toimintasuunnitelmia valmistellaan Suomen kaudella. Ne ovat tärkeä vaihe kevään 2007 huippukokousta silmällä pitäen. Suomi voi antaa puheenjohtajamaana voimakasta tukea kilpailukykyteeman käsittelylle. Erinomaisen mahdollisuuden siihen tarjoaa lokakuussa Lahdessa pidettävä epävirallinen huippukokous.
Käytännön tasolla EU:ssa on käynnissä useita hankkeita, joilla on merkitystä yritysten toimintaedellytyksille. Sisämarkkinoiden jatkuva kehittäminen vaatii aloitteellisuutta ja sitkeyttä. Joissakin jäsenvaltioissa esiintyneet protektionistiset kannanotot ovat osoitus siitä, ettei sisämarkkinaperiaatteiden mukaan toimiminen ole vieläkään itsestään selvää. Sama ilmiö nousi esiin myös palveludirektiivin käsittelyssä, jossa tosin saavutettiin neuvostossa poliittinen yhteisymmärrys toukokuun lopussa. Ilmasto- ja energiakysymykset ovat myös vahvasti esillä Suomen puheenjohtajakaudella. Kyse on muun muassa Kioton-sopimuksen jatkon arvioinnista. On tärkeää, että tässä päästäisiin malliin, joka sitoo yhtä lailla kaikki globaalit toimijat ja kohtelee yrityksiä kilpailunäkökulmasta tasapuolisesti.
Barroson komissio on ottanut vahvasti teemakseen paremman sääntelyn kehittämisen. Vanhentuneen lainsäädännön karsiminen, tarpeettomien uusien ehdotusten poisvetäminen sekä voimassaolevan lainsäädännön yksinkertaistaminen kuuluvat juuri sellaiseen säädöshuoltoon, jonka konkreettiset tulokset ovat omiaan parantamaan eurooppalaisten yritysten toimintaympäristöä.
Vaikka perustuslaillisen sopimuksen edistäminen vaikuttaa äärimmäisen vaikealta ja hitaalta, Suomen tulisi osaltaan pyrkiä valottamaan tehokkaan päätöksenteon merkitystä EU:ssa. Se on myös yritysten edun mukaista.
Huomiota on syytä kiinnittää myös EU:n taloudellisiin ulkosuhteisiin. Kauppapolitiikassa Dohan-kierroksen loppuväännöt osunevat Suomen puheenjohtajakaudelle. Onnistuneella lopputuloksella on suuri merkitys maailmankaupan yleiselle tunnelmalle, mutta myös käytännön yritystoiminnalle. Selkeät yhteiset pelisäännöt sekä kaupan ja investointien esteiden poistaminen ovat tässä avainasemassa.
- Johtaja Jukka Ahtela, EK
Juttu perustuu UNICEn pääsihteerin Philippe de Buckin kanssa käytyihin keskusteluihin.
European Economic and Social Committee
www.eesc.europa.eu