Energiaa riittävästi ja kilpailukykyisesti
Globalisaatio, kilpailukyky ja energia ovat kärkiasiat Suomen EU-puheenjohtajakaudella. EK:n johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala odottaa Eurooppaan energiamarkkinoiden aitoa ja tasapuolista avaamista sekä toimivaa kilpailua.Euroopan unionissa energia-asiat on nostettu tänä vuonna kärkeen. Kasvavia haasteita ovat lisääntyvä riippuvuus energian tuonnista, polttoaineiden ja sähkön hinnan nousu sekä ilmastonmuutoksen torjunta.
”Yhteistä energiapolitiikkaa tarvitaan erityisesti energian sisämarkkinoiden kehittämisessä sekä energiaa koskevien ulkosuhteiden vahvistamisessa”, muistuttaa EK:n johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala.
Investointien tarve valtava
EU:n energiankulutuksesta puolet on tuontienergiaa, ja tuonnin osuuden arvioidaan kasvavan yli 65 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä. Sen vuoksi on tärkeää, että EU tiivistää yhteistyötä energiantuottajamaiden kanssa. Vuoropuhelu on tarpeen etenkin Venäjän kanssa, sillä Venäjän osuus on EU:n öljyn tuonnista 30 prosenttia ja maakaasun tuonnista 50 prosenttia.
EU:ssa tarvitaan valtava määrä investointeja energian tuotantoon. Energian kokonaiskulutus kasvaa vajaan prosentin ja sähkön kulutus vajaat puolitoista prosenttia vuodessa. Arvioiden mukaan uutta sähköntuotantokapasiteettia tarvitaan vuoteen 2030 mennessä lisää nykyistä kulutusta vastaava määrä.
Kylä-Harakka-Ruonala painottaa, että toimitusvarmuuden ja kilpailun edistämiseksi on tärkeää saada aikaan ja ylläpitää edellytykset monipuoliselle energiavalikoimalle.
“EU:n tavoitteena on lisätä huomattavasti uusiutuvan energian käyttöä niin sähkön tuotannossa kuin liikenteessäkin. Fossiilisten polttoaineiden osuus säilyy sähköntuotannossa kuitenkin merkittävänä, ja eniten lisääntyy maakaasun käyttö. Myös kivihiilen käyttö kasvaa tuntuvasti, jos ydinvoiman lopettamista koskevat päätökset Ruotsissa ja Saksassa toteutetaan. Toisaalta keskustelu ydinvoimasta on ollut EU:ssa aikaisempaa myönteisempää.”
EU:n energiapolitiikan painopisteenä on myös energiatehokkuuden parantaminen. Tavoitteeksi on asetettu, että energiankulutus olisi vuonna 2020 vuoden 1990 tasolla. Tavoite on hyvin kunnianhimoinen. Energiatehokkuuden – samoin kuin uusiutuvan energian käytön – edistämisessä on tarpeen ottaa huomioon kunkin maan lähtötilanne, kuten jo aikaisemmin tehdyt toimenpiteet.
Avoimet markkinat ja reilu kilpailu
Komissio on selvittänyt EU:n sähkö- ja kaasumarkkinoiden toimintaa ja nostanut esiin monia puutteita: Vaikka direktiivit markkinoiden avaamiseksi ovat olemassa, niiden käytännön toteutus on vajavaista. Markkinat ovat keskittyneet eli markkinoilla on harvoja toimijoita. Tuotanto ja verkkotoiminta ovat kytkeytyneitä, mikä vaikeuttaa uusien toimijoiden pääsyä markkinoille.
Markkinat eivät ole yhdentyneet, koska verkkoyhteyksissä on pullonkauloja. Markkinoiden läpinäkyvyydessä on parantamisen varaa. Lisäksi on herännyt kysymys, onko hinnanmuodostusmekanismi oikeanlainen.
Kylä-Harakka-Ruonalan mielestä Suomen puheenjohtajakaudella tulisi edistää edelleen energiamarkkinoiden aitoa ja tasapuolista avaamista sekä toimivaa kilpailua.
“Hyvin toimivat alueelliset markkinat ovat tarpeellinen askel edettäessä kohti yleiseurooppalaisia markkinoita.”
Päästökauppaan pikaisia ratkaisuja
Viime vuonna käynnistetty EU:n päästökauppajärjestelmä on osoittautunut monessa suhteessa ongelmalliseksi. Päästöoikeuden hinnan nouseminen huomattavasti odotettua korkeammaksi ja nopea romahtaminen tänä keväänä kertovat siitä, että päästöoikeusmarkkinat eivät toimi kunnolla.
”Suomen puheenjohtajakaudella tulisi käynnistää toimenpiteitä päästöoikeusmarkkinoiden toimivuuden parantamiseksi sekä selvittää päästöoikeus-, energia- ja raaka-ainemarkkinoiden välisiä riippuvuuksia”, Kylä-Harakka-Ruonala esittää.
“Koska päästöoikeuden hinta vaikuttaa sähkön hintaan, järjestelmä aiheuttaa kustannusten nousua kaikille sähkön käyttäjille. Erityisen ongelmallista se on globaalissa kilpailussa toimiville energiaintensiivisille yrityksille. Päästökaupan lisäksi sähkön hintaa ovat EU:ssa nostaneet polttoaineiden hinnan nousu sekä sähkömarkkinoiden toiminnan puutteet.”
Päästökauppajärjestelmä vaikuttaa myös raaka-ainemarkkinoihin. Muun muassa purun, hakkeen sekä kuitupuun käyttäminen energiantuotannossa tulee tietyillä päästöoikeuden hinnoilla jatkojalostusta kannattavammaksi.
”Vaikka päästökauppajärjestelmä ei ole vielä kunnolla toiminnassa, komissiossa on jo valmisteltu järjestelmän laajentamista muille aloille. Laajennuksia ei kuitenkaan pidä tehdä ilman perusteellista tietoa niiden vaikutuksista järjestelmän toimintaan ja siinä jo mukana oleviin yrityksiin. Myöskään uusia päällekkäisiä ohjauskeinoja ei pidä ottaa käyttöön”, Kylä-Harakka-Ruonala painottaa.
“Jos päästökauppa säilyy jatkossakin ilmastopolitiikan ohjauskeinona, on välttämätöntä saada aikaan globaali järjestelmä. Siinä on oltava mukana kaikki keskeiset maat ja sen on taattava yrityksille tasavertaiset toimintaedellytykset.”
Energia-osio
Energiapoliittinen keskustelu käy kovilla kierroksilla myös Brysselissä. ”Luulisi jopa, että eurooppalainen identiteetti perustuu energiaan”, veisteli EU:n energiakomissaari Andris Piebalgs Euroopan talous- ja sosiaalikomitean järjestämässä energiapoliittisessa kuulemistilaisuudessa.
EU:ssa jäsenmailla on lähtökohtaisesti päätäntävalta energiapolitiikasta, joskin myös EU-tasolla tehdään siihen vaikuttavia päätöksiä. Nyt komissaari kehottaa jäsenvaltioita toimimaan entistä vahvemmin yhdessä samaan suuntaan. Niiltä odotetaan solidaarisuutta toisiaan kohtaan.
EU-maiden käyttämästä energiasta noin puolet tuodaan unionin ulkopuolelta. Iso kysymys kuuluu, miten suurella panoksella erityisesti Venäjä osallistuu Euroopan energiatulevaisuuteen.
Puheissa vilahtaa yhä useammin sana ”energiadiplomatia”. Energiasta on tullut olennainen osa EU:n ulkosuhteita. Millaisilla pelisäännöillä pelaavat ne maat, joilla on energiavaroja ja joista EU on riippuvainen? Miten taataan reilu ja luotettava tarjonta? Entä millaisiin asemiin asettuu Kiina, maailman toiseksi eniten energiaa käyttävä maa?
”Mitä enemmän energiasta tulee globaalia, sitä vähemmän on varaa me–te-asetelmiin”, energiakomissaari painotti. Suuri riippuvuus tuontienergiasta pakottaa EU:n syventämään vuoropuheluaan energiantuottajamaiden kanssa. Energiatulevaisuutta mietittäessä pöydälle on levitettävä koko maailman kartta.
EU:n energiatulevaisuudessa on monta haastetta. Kansalaiset haluavat kohtuuhintaista, toimitusvarmaa ja turvallista energiaa, joka ei saastuta ympäristöä. Komissaarin mukaan eurooppalaiset energiamarkkinat on rakennettava myös kilpailullisesti kiinnostaviksi.
Uusiutuvien energialähteiden tutkimus ja kehittäminen eivät saa herpaantua, niin kuin uhkaa käydä, eikä ydinvoimaosaamisen korkeasta tasosta saa tinkiä. Hiilen ja kaasun korvaaminen toisilla energiamuodoilla ei ole mahdollista näköpiirissä olevassa tulevaisuudessa. Yhtäaikainen vastaaminen kaikkiin haasteisiin vaatii varsin monipuolista energiacocktailia.
Yksi keskeinen vastaus tulevaisuuden energiahaasteisiin on energiatehokkuus eli kansanomaisemmin energiansäästö. Sitä voidaan asiantuntijoiden mukaan parantaa vielä paljon, ja yleinen mielipidekin on asialle myönteinen. Mutta miten edetä tuumasta toimeen?
Kansalaisten kulutustottumukset ovat tässä ratkaisevassa asemassa. Harva tiedostaa, miten paljon vaikkapa halogeenivalaistus tai taulutelevisio kuluttaa sähköä. Autoista kehitetään koko ajan vähemmän polttoainetta kuluttavia, mutta samalla niihin lisätään elektroniikkaa, mikä lisää energian kulutusta. Vilkaisu katukuvaan osoittaa, ettei energiansäästö ei ole auton hankinnassa keskeisin tekijä.
”Turha odottaa energia-alan harrypotteria taikomaan ongelmia tiehensä. On tartuttava itse kiireesti toimeen”, komissaari Peibalgs patisti.
- Hannele Mayer