Johtaja Maija Torkko
Suomi saa juosta ja kovaa
Kansainvälinen verokilpailu ei ole jättänyt Suomelle valinnanvaraa, mitä tehdä. Suunta on oikea, mutta toteutus on tähän mennessä ollut turhan maltillista. Vuoden 2005 yritys- ja pääomaverouudistuksessa yhteisöverokanta aleni 26 prosenttiin, vaikka jokaisessa uudessa EUmaassa Maltaa lukuun ottamatta yritysverotus on kevyempää kuin Suomessa.
”Pahimmat kilpailijat ovat juuri nämä uudet EU-maat, Aasia ja Etelä-Amerikka. Sen jälkeen kun kontti on keksitty, välimatkat eivät ole olleet esteinä tavaran liikkumiselle eivätkä enää edes tullit. Kiinakin on vapauttanut ulkomaankauppansa, ja siihen on osattu onneksi vastata oikealla tavalla”, sanoo johtaja Maija Torkko Nokiasta. Torkko on EK:n talous- ja verovaliokunnan puheenjohtajana ollut mukana valmistelemassa EK:n verolinjauksia vuodelle 2006 – ohjelmaa Kannustavasta verotuksesta kilpailuvaltti.
Suomi saa hänen mielestään juosta kovaa, jos se aikoo pysyä kilpailukykyisenä. On myös mahdollista huijata itseämme katsomalla vain Ruotsin, Ranskan ja Saksan suuntaan: samassa veneessä kaikki. ”Korkea marginaalivero ei innosta työntekijää tekemään lisähommia eikä myöskään korkea yritysvero houkuttele yritystä lisäämään toimintaansa tällaisessa ympäristössä”, sanoo Torkko.
Yhteisöverokantaa on elinkeinoelämän mukaan syytä laskea edelleen 20 prosenttiin. ”Se ei ole keneltäkään pois”, myöntää myös Torkko. Lyhyellä aikavälillä yhden prosenttiyksikön alennus vähentäisi verotuottoja 200 miljoonalla eurolla. Mutta verotulojen menetykset ovat vielä suurempia, jos yritysverotus ei ole kilpailukykyinen.
Yritykset sijoittavat toimintansa ja…
Miltä globaali verokilpailu näyttää suomalaisen globaalin yrityksen näkökulmasta, Maija Torkko?
”Globaalissa kilpailuissa yritys arvioi jatkuvasti omaa kilpailukykyään, toisin sanoen tuotteidensa ja palvelujensa kilpailukykyä eri markkinoilla. Usein tämä merkitsee yritysten eri toimintojen sijoittamista sinne, missä se on tarkoituksenmukaisinta. Tässä vaiheessa muun muassa eri maiden verojärjestelmät ovat ratkaisemassa sitä, sijoittaako yritys toimintansa juuri tähän maahan vai ei”, sanoo Torkko.
Tietyllä maantieteellisellä alueella saattaa olla useampiakin vaihtoehtoja, joista yritys valitsee toimintansa kannalta edullisimman. ”Mitä kireämpi verotus, sitä korkeammiksi nousevat investointien tuottovaatimukset.”
Siinä vaiheessa, kun yritys miettii mahdollisia lisäinvestointeja, myös veropoistoilla on Torkon mukaan joko kannustava tai vähemmän kannustava vaikutuksensa. Varsinkin pääomaintensiiviset toimialat, kuten metsä- ja terästeollisuus miettivät hyvin tarkkaan, mihin ympäristöön ne sijoittavat. Nokian kaltaiselle yritykselle, jonka käyttöomaisuus vanhenee hyvinkin nopeasti, on verottajan tai kenen tahansa ulkopuolisen mahdotonta sanoa, millä aikataululla yritykset tekisivät käyttöomaisuuspoistonsa. Yritysverotuksen kehittämistyöryhmän ehdotettua esitystä kategorisista poistoista Torkko pitää epäonnistuneena. ”Arvelan työryhmän esitys vaatii vielä jatkokeskustelua”, kuittaa Torkko.
Kirjanpidon ja verotuksen poistot olisi hänen mielestään syytä eriyttää toisistaan. ”Verottaja ei menettäisi tässä tuloaan, se ainoastaan siirtyisi toiseen ajankohtaan.”
EK:n ehdottamaa poistojen nostoa 25 prosentista 30 prosenttiin Torkko pitää monelle yritykselle hyvänä.
…yritykset siirtävät myös ihmisiä
Globaalisti toimivana yrityksenä Nokia haluaa kannustaa työntekijöitään etenemään urallaan maan ja maanosien rajoista välittämättä. Nokiassa työskentelee tällä hetkellä lähes 60 000 työntekijää, joista 24 000 Suomessa. Nokian tuotekehityksestä suurin osa on edelleen Suomessa.
”Tieto ja tekninen osaaminen siirtyy ihmisten välityksellä. Kun haluamme tarjota tuotteita ja palveluja globaalisti, meillä pitää olla tarkka tieto siitä, mitä kuluttajat eri puolella maailmaa haluavat. Paras tapa on edelleen se, että ihmiset siirtyvät ja välittävät tietoa”, sanoo Torkko.
Mikä saa suomalaisen asiantuntijan lähtemään komennukselle ulkomaille ja mikä saa vastaavasti ulkomaalaisen tulemaan tänne? Pohjoinen veroulottuvuus ei taida olla kovinkaan hyvä houkutin.
Ulkomaisten asiantuntijoiden alennettu tulovero on osaltaan helpottanut kansainvälisten asiantuntijoiden liikkuvuutta, mutta nykyinen kahden vuoden aikaraja on aivan liian lyhyt. Suomi hyötyy tästä alennuksesta paljon enemmän kuin menetetyn tuloveron verran.
”Kiinassa ja Intiassa valmistuu satoja tuhansia insinöörejä vuodessa. Me emme voi tehdä täällä omaa tuotekehitystämme yksin, vaan tietoa ja näkemyksiä on jaettava globaalisti. Suomi oli ainutlaatuinen tietoliikennealalla, mutta siitä on jo viisitoista vuotta”, sanoo Torkko.
Verokeskustelu jatkuu ja elinkeinoelämä haluaa kuulla poliitikkojen selkeitä vastauksia siitä, miten Suomen verotus aiotaan muuttaa globaalisti kilpailukykyisemmäksi.
"Pienten ja keskisuurten yritysten sukupolvenvaihdos on iso huoli. Nykyinen perintö- ja lahjavero kannustaa pikemmin lopettamaan yrityksen kuin vaihtamaan isäntää. Se, mikä on PK-yrityksille lisää, ei ole suurilta yrityksiltä pois", sanoo Maija Torkko.
Verotus-osio:
Maija Torkko: Suomi saa juosta ja kovaa Kannustava verotus lisää tuottavuutta ja kasvua EK:n verolinjaukset seuraavaan hallitusohjelmaan Tasaverosta hyötyisivät kaikki