EK:n verolinjaukset
seuraavaan hallitusohjelmaan
Suomessa työn verotus on edelleen OECDmaiden kireimpiä. Tämä vähentää työn tekemistä ja työn tarjontaa. Menestyksemme on arvioitu perustuvan huippuosaamiseen. Poikkeuksellisen kireä lisätulojen verotus ei kuitenkaan kannusta eikä palkitse osaamiseen panostamista.
Työn kokonaisverotus muodostuu palkkaveroista ja pakollisista työntekijän sekä työnantajan sosiaaliturvamaksuista. Työn kokonaisverotuksen keventäminen edellyttää myös työeläkemaksun nousun estämistä. Valtionverotuksessa tehtäviä kevennyksiä ei saa myöskään vesittää kiristämällä kunnallisverotusta. Tämä edellyttää julkisten palvelujen uudistamista asiakaslähtöisemmäksi ja tehokkaammaksi sekä menojen voimakkaampaa kohdistamista ydintehtäviin. Hyvinvointiyhteiskunta turvataan parhaiten siten, että sen rakenteita uudistetaan toimivammaksi uudessa toimintaympäristössä.
Ansiotulojen verotuksen kireys on ongelma kaikilla tulotasoilla. Pienituloisten veronkevennykset kannustavat työttömiä töihin. Keski- ja hyvätuloisia sekä ura- ja opiskeluvalintojen edessä olevia nuoria on kannustettava kouluttautumaan ja uralla etenemiseen.
Myös ulkomaisista osaajista on kyettävä kilpailemaan. Siksi työn verotusta on kevennettävä kaikilla tulotasoilla. Valtion tuloveroasteikon portaita on vähennettävä ja lisätuloista tulee aina jäädä vähintään puolet käteen.
Valtion tuloveroasteikossa tulee olemaan neljä porrasta vuonna 2007. Verotuksen yksinkertaistamiseksi ja kannustavuuden parantamiseksi portaiden määrää on edelleen vähennettävä. Oheisen esimerkin mukaan ylimmät marginaaliverot painettaisiin 50 prosenttiin.
| Valtion tuloveroasteikko | |||
|
| |||
|
Arvio vuodelle 2007 |
EK:n laskelma vuodelle 2008 | ||
| 12 200–20 000 |
9 % |
15 000–25 000 |
8 % |
| 20 000–32 800 |
19,5 % |
25 000–55 000 |
20 % |
| 32 800–59 400 |
24,5 % |
55 000– |
25 % |
| 59 400– |
32 % |
||
|
| |||
Yllä olevassa taulukossa on esitelty marginaaliveroprosentit ja keskimääräiset veroasteet vuosina 2006–2007 sekä EK:n laskelma vuodelle 2008. Laskelmassa keskimääräinen veroaste laskee tai pysyy samana kaikissa tuloluokissa.
Työllistyminen on tehtävä entistä kannustavammaksi purkamalla myös niin sanottuja kannustinloukkuja eli tilanteita, joissa työllistyminen ei ole taloudellisesti järkevää työttömyyteen verrattuna. Loukkuja ei synnytä ainoastaan kireä verotus, vaan myös erilaisten sosiaalietuuksien ja tulonsiirtojen yhteisvaikutus. Lähtökohta kuitenkin pitää olla, että työn on aina oltava selvästi taloudellisesti kannattavampaa kuin työttömyyden.
Suomalainen hyvinvointi perustuu kannattavaan yritystoimintaan. Myös yritysverotus on kyettävä pitämään kilpailukykyisenä. EU:n uusilla jäsenmailla on Suomea kevyempi yritysverotus ja lisäksi käytössään erilaisia investointeihin kannustavia verohuojennuksia. Yritykset joutuvat vertailemaan toimintaedellytyksiään, kuten verotusta, myös Eurooppaa laajemmin.
Yhteisöverokantaa on alennettava nykyisestä 26 prosentista asteittain kohti 20 prosenttia. Lisäksi veropoistojen pitäisi kannustaa nykyistä paremmin tuotannollisiin investointeihin. Kilpailukykyisellä verojärjestelmällä voidaan turvata parhaiten myös verotuotot.
Verotuksen pitää kannustaa investointeihin, ja verotuksen poistojärjestelmän on tuettava tätä tavoitetta. Yritysten investointiedellytyksiä pitäisikin parantaa palauttamalla koneiden ja laitteiden käyttöomaisuuden poistot 25:stä 30 prosenttiin. Samassa yhteydessä tulisi kirjanpidon ja verotuksen poistot eriyttää toisistaan.
Yritysverojärjestelmän toimivuuteen on syytä kiinnittää huomiota. Järjestelmän pitäisi reagoida nopeasti kansainvälisessä ja yhtiöoikeudellisessa ympäristössä tapahtuviin muutoksiin. Tällä hetkellä ratkaisua odottavat muun muassa verotuksen ja kirjanpidon yhteensovittaminen, yritysjärjestelysäännösten tarkistaminen, ketjuverotuksen poistaminen sijoitusomaisuusosingoilta, voitonjaon epäneutraali verotus eri yhtiömuodoissa sekä konserniavustussäännösten laajentaminen koskemaan myös pankki- ja vakuutustoimialaa.
Myös pääomaverotusta uudistamalla on edistettävä yrittäjyyttä ja suomalaista omistamista.
Perheyritysten kasvukynnyksen madaltaminen sekä yrittäjyyden ja osaamisen tukeminen edellyttävät osinkoveromallin korjaamista. Osinkotulojen verotettava osuus on alennettava 70 prosentista 50 prosenttiin ja nostamalla listaamattomien yritysten jakamien osinkojen 90 000 euron verotonta osuutta.
Sukupolvenvaihdos on edessä seuraavan viiden vuoden aikana 40 000 suomalaisella PK-yrityksellä. Näissä tilanteissa yritysvarallisuuteen kohdistuva perintö- ja lahjavero tulee poistaa kokonaan.
Osakesäästämisen verotusta keventämällä voidaan lisätä kansalaisten säästämistä, tukea kotimaista omistajuutta ja tehostaa osakemarkkinoiden toimintaa, Tämän vuoksi pienet, korkeintaan 5 000 euron myyntivoitot ja osinkotulot tulisi säätää verottomiksi.
Verotus-osio:
Maija Torkko:Suomi saa juosta ja kovaa
Kannustava verotus lisää tuottavuutta ja kasvua EK:n verolinjaukset seuraavaan hallitusohjelmaan Tasaverosta hyötyisivät kaikki 
EK:n verolinjauksen 2006 johtoajatus "verotuksen pitää kannustaa yksilöä tekemään oikeita ratkaisuja niin itsensä kuin yhteiskunnankin kannalta", on ohjenuora, jonka pitäisi ohjata lakien laatijoiden ja poliittisten päättäjien työtä sekä päätöksiä.
- Timo Parmasuo, hallituksen puheenjohtaja, Meconet Oy
Kotimarkkinoilla toimivat PK-yrittäjät eivät voi siirtää palvelutuotantoaan halvempiin maihin. Palkankorotusten sijaan tulisikin ostovoiman ja työmotivaation nostamiseksi alentaa palkkaverotusta kaikissa tuloluokissa.
- Kaisu Greus, toimitusjohtaja, Kiinteistökaari Oy