Koulutus jatkuvaan trimmaukseen
Suomen menestysstrategia perustuu korkeaan osaamiseen ja laatuun sekä osaavan työvoiman hyvään saatavuuteen. Strategian muuttaminen tuotannoksi, palveluiksi, vienniksi ja sitä kautta hyvinvoinniksi edellyttää koko koulujärjestelmän trimmaamista uusia kansainvälisiä haasteita vastaavaksi, sanoo EK:n koulutusjohtaja Markku Koponen.Yksi EK:n tämän kevään merkittävistä pitkän aikavälin ohjelmista on Koposen johdolla valmistunut Osaava henkilöstö, menestyvät yritykset – koulutus ja työvoimapoliittinen linjaus vuosille 2006–2010. Siinä arvioidaan elinkeinoelämän näkökulmasta koulutus- ja työvoimapolitiikan kehittämistarpeita osaavan työvoiman saatavuuden turvaamiseksi.
Osaava työvoima nousi elinkeinoelämän asialistoille pysyvästi viime vuosikymmenellä, kun globalisaation vaikutukset näyttäytyivät selvästi myös Suomessa. Tuskin yhtään juhlapuhetta pidetään nykyään ilman, että viitattaisiin Suomen pärjäävän kansainvälisessä kilpailussa vain korkealla osaamisella.
Näkökulma on kuitenkin viime vuosina laajentunut. Huippuosaamisesta puhuttaessa ei tarkoiteta enää vain tieteentekijöitä ja ylempää korkeakouluosaamista, vaan kaikkien työelämässä olevien osaamisen tasoa.
Tästä johtuen kansainvälistyminen, työelämän nopea muutos ja uudet osaamisvaatimukset haastavat suomalaisen koulutuksen rakenteet ja sisältöjen kehittämisen jatkuvaan uudistamiseen.
”Korkeatasoinen osaaminen muodostuu kokonaisuudesta, joka koostuu vahvasta ammatillisen ja korkea-asteen koulutuksen tuottamasta osaamisesta kaikissa työtehtävissä sekä kansainvälisen huipputason tutkimuksesta ja kehitystyöstä”, Koponen sanoo.
Selkeä työnjako ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen välillä luo pohjan korkea-asteen koulutuksen kehittämiselle kokonaisuutena duaalimallin pohjalta.
Ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen on EK:n mielestä lisättävä alueellista verkostoitumista ja yhteistyötä. Rakenteita voidaan uudistaa kokoamalla korkeakouluja lukuisine eri toimipisteineen nykyistä laajemmiksi toiminnallisiksi kokonaisuuksiksi, joilla on omat vahvuusalueensa.
”Elinkeinoelämä tarvitsee paitsi osaavaa väkeä kaikille tasoille, myös oikein koulutettuja ihmisiä. Suurten ikäluokkien siirtyminen eläkkeelle merkitsee työelämässä useilla toimialoilla yhä pahenevaa pulaa ammatillisista osaajista”, Koponen huomauttaa.
”Koulutuksen aloituspaikat eri koulutusasteilla ja -aloilla onkin mitoitettava niin, että valmistuneiden määrät vastaavat nykyisiä ja tulevia tarpeita. Koulutuksen sisältöjen kehittämisessä yhteistyö oppilaitosten ja elinkeinoelämän välillä on välttämätöntä”, Koponen painottaa.
”Pienenevien nuorisoikäluokkien johdosta on tehtävä rakenteellisia muutoksia. Vapautuvat resurssit on syytä käyttää koulutuksen kehittämiseen edelleen ja laadun nostamiseen.”
Työvoiman saatavuuden turvaaminen tulevaisuudessa edellyttää myös tehokkaita toimenpiteitä, joilla työttömät saadaan mahdollisimman nopeasti työllistymään avoimille työmarkkinoille.
”Työvoimapolitiikan tehostamisen ohella tarvitsemme yhä kasvavassa määrin myös osaavia ulkomaisia työntekijöitä. Työperusteiselle maahanmuutolle tarvitaan selkeä ja laaja-alainen ohjelma”, Koponen sanoo.
| Elinkeinoelämä tarjoaa myös omaa panostaan. Opettajilla pitäisi olla nykyistä parempi työelämän tuntemus. Elinkeinoelämä voi antaa oman panoksensa tuottamalla tietoa osaamistarpeista ja välittämällä tietoa työelämästä. |  |
Teknologian, työelämän ja työtehtävien sisällön muutosvauhti nopeutuu koko ajan. Aiemmin hankittu osaaminen vanhenee nopeasti. Osaamisen ylläpitäminen on jo arkea kaikilla työpaikoilla. Työ ja oppiminen ovat kiinni toisissaan.
Koponen muistuttaa, että kilpailu myös koulutustarjonnasta kiristyy. Samalla kansainvälisyys arkipäiväistyy ja edellyttää kykyä toimia monikulttuurisessa työympäristössä. Osaamisvaatimukset asiakkaiden kohtaamisessa, sosiaalisissa taidoissa, esimiestaidoissa ja luovuudessa kasvavat.
”Työelämässä lähtökohtana on hyvä ammatillinen perusosaaminen. Mutta siihen liittyvät myös taidot työn jatkuvaan kehittämiseen, itsenäiseen päätöksentekoon ja ongelmanratkaisuun sekä uusien ratkaisujen luomiseen. Teknologian hyödyntäminen edellyttää monipuolista osaamista ja kykyä yhdistää erilaisia osaamisen alueita.”
