Kehity tai kuole!
Yritysten välisessä kilpailussa on kysymys markkinaosuuksista, ylivertaisuudesta ja jatkuvasta kehittymisestä. Ennen kaikkea liiketoiminnassa menestyminen edellyttää ylivoimatekijöitä, joilla yritys eroaa kilpailijoista parhailla tuotteilla, palveluilla tai niiden yhdistelmillä, on kustannustehokkain tai pystyy parhaiten - lähellä asiakkaita - täyttämään muuttuvia ja erilaisia asiakastarpeita. Menestyminen edellyttää kykyä olla vuorovaikutuksessa ihmisten kesken, johtaa ja ohjata organisaatioita, innovaatioprosessia, ihmisiä.
Suomalaisten yritysten historia on usein innovaatioiden historiaa. Suomalaiset yritykset ovat tunnettuja siitä, että ne ovat arvostaneet teknistä osaamista, jolla on ratkaistu asiakkaan ongelmia ja tarpeita.
Teknologia on usein välttämätön osa ratkaisua ja myös oivalluksen ydin. Oivallus rikkoo vanhoja käsityksiä ja uskomuksia sekä tarjoaa uuden lähestymistavan ja ratkaisun tunnettuun ongelmaan. Joskus oivallus havaitsee tarpeen, jota ei aiemmin ole ollut olemassa: oivallus houkuttelee asiakkaan kokeilemaan uutta. Kun kokeilu onnistuu, syntyy innovaatio.
Koko Eurooppa janoaa innovaatioita. Innovaatiotoiminnan vahvistaminen on esillä sekä Itävallan että Suomen EU-puheenjohtajuuskausilla tänä vuonna. Euroopan komissio perusti lokakuussa 2005 asiantuntijaryhmän, jonka puheenjohtajaksi nimettiin Sitran yliasiamies Esko Aho. Ryhmältä pyydettiin näkemyksiä siitä, miten EU:n suorituskykyä tutkimuksessa ja innovoinnissa voitaisiin parantaa.
Ryhmä päätyi neljään pääteemaan: innovaatioystävällisten markkinoiden luomiseen, T&K-resurssien vahvistamiseen, dynaamisuutta luoviin rakenteisiin sekä innovaatioita ja yrittäjyyttä arvostavan kulttuurin edistämiseen. Työryhmä näkee aivan oikein: innovaatio on yhdistelmä, joka toteutuu yrittäjyyden, markkinoiden ja ylivertaisen osaamisen vuorovaikutuksesta.
Suomen innovaatiojärjestelmää kiitellään kansainvälisissä arvioissa, mutta me myös tiedämme, että kehitettävää riittää. Innovaatiotoiminnan tulee kehittyä entistäkin liiketoiminta- ja markkinalähtöisemmäksi. Innovaatio kun ei synny ilman toimivia markkinoita – lopputuotteiden, palvelujen, rahan, pääoman, koulutuksen ja osaajien markkinoita.
Innovaatiotoimintaan tarvitaan ensinnäkin avoimen kilpailun näkökulma, joka pakottaa yritykset innovoimaan. Toiseksi tarvitaan liiketoimintaintressin näkökulma, joka houkuttelee omistajat ja yrittäjät ottamaan riskiä. Kolmanneksi teknologianäkökulma, koska teknologia mahdollistaa uuden tarjonnan luomisen markkinoille. Ja neljänneksi kansainvälinen näkökulma, koska jokainen yritys kohtaa kansainvälisen kilpailun.
Osaamiskilpailu on mahdollisuus Suomelle. Meillä tulee olla kyky nähdä muutoksen suunta, rohkeus tehdä valintoja sekä tahto ja taito uudistua: kehity tai kuole!
Kaikissa osaajissa kytee innovaation siemen, ja sen kasvu tarvitsee hyvää johtamista. Hyvä kasvatus ja koulutus ovat perusta terveelle itsetunnolle, josta kumpuaa usko omiin mahdollisuuksiin, virikkeelliseen vuorovaikutukseen ja — innovatiivisuuteen.
Innovatiivisuus on älyllistä intohimoa etsiä uusia, rajoja rikkovia ratkaisuja. Innovaatio = onnistuminen!
Johtaja Pekka Pokela
EK:n innovaatioympäristö ja osaaminen -sektori