Yksinoikeudella etumatkaa
Aineettoman pääoman, kuten patenttien ja mallisuojan, arvo nousee huimasti. Kuitenkin puolet tuotekehitykseen sijoitetusta rahasta tuottaa huonosti. Tämä tarkoittaa, että Suomessa tehdään päällekkäistä tuotekehitystä vuosittain 1,5–2,5 miljardilla eurolla.Teollisuuden kilpailukyky seisoo tulevaisuudessa yhä enemmän luovuuden ja innovatiivisuuden varassa. Suomi sijoittaa vuositasolla tutkimukseen ja tuotekehitykseen viisi miljardia euroa.
Suomalaisten yritysten hakemien ja myöntämättä jääneiden patenttihakemusten prosentuaalinen osuus on kymmenessä vuodessa noussut noin 20 prosenttiyksiköllä yli 50 prosenttiin hakemusten määrästä. Tämä kertoo päällekkäisestä kehitystyöstä. Lukuun ei sisälly yksityishenkilöiden jättämiä patenttihakemuksia.
Karkeasti arvioiden yrityksissä tehdään paljon tuotekehitystä sellaisten ratkaisujen kehittämiseksi, jotka jo ovat patenttitietokannoissa dokumentoituina. Pahimmillaan huonosti kohdennetun tuotekehityksen osuus on miljardiluokkaa.
Luovuuden puutteen kanssa tällä ei ole mitään tekemistä. Etenkään PK-yrittäjällä ei ole aikaa eikä riittävästi tietoa hyödyntää olemassa olevaa patentti-informaatiota. Pyörä keksitään yhä uudelleen, vaikka teknisen selostuksen innovaatiosta saa ilmaiseksi esimerkiksi internetistä.
”PK-yrityksistä 60 prosenttia ei tiedä vielä lainkaan immateriaalijärjestelmän suojausmahdollisuuksista – liikesalaisuudesta, tekijänoikeuksista, patenteista ja tavaramerkeistä”, sanoo EK:n asiantuntija Tarja Nissinen.
”Pahimpia yllätyksiä ovat tilanteet, joissa yrittäjä huomaa vasta tuotteen lanseerauksen jälkeen, että uusi tuote loukkaa olemassa olevaa patenttia, tavaramerkkiä tai mallisuojaa. Messuständillä kävijä saattaa kertoa, että hänellä on yksinoikeus tuotteeseen. Eipä siinä voi muuta kuin polttaa markkinointikirjeet, tyhjentää varastot ja aloittaa alusta tai koettaa neuvotteluratkaisua. Kustannukset voivat olla jopa miljoonaluokkaa”, sanoo Patentti- ja rekisterihallituksen markkinointijohtaja Mika Waris.
”Yli puolet kansainvälistyvistä yrittäjistä lähtee markkinoille ilman tietoa muualla maailmassa kehitetystä vastaavasta teknologiasta tai voimassa olevista patenteista, ja 85 prosenttia heistä ei edes tiedä, että asian olisi voinut tarkistaa netistä. Tämä on iso asia, sillä PK-yrityksen niukoista varoista kilpailevat useat kohteet”, Nissinen sanoo.
Suurin osa PK-yrityksistä toimii tällä hetkellä sopimusvalmistajina isommille yrityksille, joiden tuotteiden elinkaaret lyhenevät ja tuotteita kehitetään ja parannetaan jatkuvasti jollakin osa-alueella.
”Sopimusvalmistajan kehittämien innovaatioiden hyöty voi mennä päähankkijayritykselle, kun sopimusvalmistajalla ei ole tietoa ja resursseja suojata omaa innovaatiotaan”, sanoo Nissinen.
Vastuu innovaatioista ja työpaikoista on pitkälle pienten ja keskisuurten yritysten harteilla, sillä ne tuottavat noin puolet yritysten yhteenlasketusta liikevaihdosta, työllistävät yli 60 prosenttia kaikesta työvoimasta ja ovat 99 prosenttia koko yrityskannasta.
”PK-yritysten onnistuminen tuotekehityksessä on koko kansantalouden kannalta tärkeää”, Waris sanoo.
”Tiedon levittäminen immateriaalijärjestelemän hyödyntämisen mahdollisuuksista erityisesti PK-yrityksille on todella tarpeen”, Nissinen lisää.
Suuremmilla yrityksillä on patenttiasiamiehiä, tuotekehitysinsinöörejä ja juristeja varmistamassa kehitteillä olevan tuotteen taustat, mutta pienten ja keskisuurten yritysten toimitusjohtajat ovat samanaikaisesti oman toimensa ohessa markkinointi-, logistiikka- ja henkilöstöjohtajia.
Suojaaminen tuo ison säästön, tiedolla saa lisää tehoa
Patenttitietoa ei osata vielä hyödyntää tuotekehityksessä, mutta Wariksen mukaan on näyttöä siitä, että tieto maksaa itsensä takaisin. Tutkimusten mukaan patenttijulkaisu on myös hyötysuhteeltaan paras mahdollinen yrityksen ulkopuolinen tiedonlähde tuotekehitykselle.
Patenttijulkaisuista on kasvanut jo monimiljoonainen tietovarasto. Näitä yksityiskohtaisia teknisten ratkaisujen kuvauksia tekniikan eri alueilta on maailmanlaajuisesti yli 50 miljoonaa. Uudet julkaisut sisältävät tyypillisesti tuoretta tietoa, jota ei ole vielä saatavissa muista tietolähteistä.
”Muiden tekemiä virheitä ei kannata toistaa, vaan jatkaa idean kehitystä eteenpäin. Suomen panostus tuotekehitykseen on vain promillen luokkaa koko maailman T&K:sta. Tämä merkitsee sitä, että jokaista kotimaista teknistä ratkaisua kohden on jossakin päin maailmaa kehitettynä tuhat vastaavaa ratkaisua”, sanoo Waris.
Patenttijulkaisuja voi käyttää hyväksi joko tarkistamalla, onko hankkeen tekniikka jo suojattu, tai ratkaisemalla jonkin suojatun ratkaisun avulla avoimeksi jäänyt ongelma.
”Harvoin patentoidaan koko tuotetta, vaan suojaus koskee teknisiä ratkaisuja. Kännykässä on yli 300 patentoitua ratkaisua ja autossa yli kaksi tuhatta”, Waris sanoo.
”Vahvistamme omaa teollisuusoikeusasemaamme ja suojaamme sellaiset ideat, joissa on nähtävissä selvä tekninen ja liiketoiminnallinen hyöty”, toteaa öljyntorjunta-alan yrityksen Lamor Corporation Ab:n toimitusjohtaja Bent Larsen.
Yrittäjät tarvitsevat opastusta pystyäkseen hyödyntämään patentti-informaatiota kunnolla, mutta informaatio pitää saada muokattua tuotekehityshenkilöstöä varten helposti hyödynnettävään muotoon. Tähän tarkoitukseen Patentti- ja rekisterihallitus on toteuttamassa yhdessä Maailman henkisen omaisuuden järjestön WIPO:n kanssa niin sanottua Idealuotsi-hanketta. Hankkeen tavoitteena on luoda hyviä ja yksinkertaisia käytänteitä, joilla tuodaan immateriaalijärjestelmän palvelut PK-yrityksen käyttöön.
Erikoistumalla, mutta yhteistyössä
Ei ole turhaan sanottu, että innovaatioketju vuotaa. Viiden ensimmäisen toimintavuoden aikana yrityksistä kaatuu Nissisen mukaan noin puolet. ”Pahin kuolleisuus on kolmantena vuonna.”
Sen sijaan niistä yrityksistä, jotka ovat syntyneet uusyrityskeskuksen suojissa, on vielä viiden vuoden kuluttua perustamisesta 80 prosenttia pystyssä.
”Yritykset tarvitsevat tukea idealleen varsinkin alkuvaiheessa, jolloin ideoista voidaan lähteä jalostamaan kasvuun tähtäävää liiketoimintaa”, sanoo Nissinen.
Nissinen ja Waris sanovat kuin yhdestä suusta, että Elinkeinoelämän keskusliitto ja Patentti- ja rekisterihallitus ovat olemassa yrityksiä varten ja niin ovat heidän mukaansa yhtä lailla myös muut yhteistyöorganisaatiot, kuten Tekes, Keksintösäätiö, TE-keskukset teknologia-asiamiehineen, Finnvera ja Finpro.
”Yrittäjän täytyy saada tarvitsemaansa kysymykseen vastaus tai ainakin ohjeet eteenpäin toimimiseksi jo ensimmäisellä yhteydenotolla. Tämä merkitsee sitä, että eri toimijoiden on oltava tiiviissä verkostossa keskenään. Ehkä toimijat häärivät liikaa samojen kysymysten parissa. Pitäisi erikoistua, mutta olla yhteistyössä. Immateriaalijärjestelmän palvelujen, suojauskysymysten ja teknisen tiedon lähteiden tulisi olla jo varhaisessa vaiheessa yrittäjän ulottuvilla”, Nissinen sanoo.
Rahoittajallakin on Wariksen mukaan paremmat perusteet sanoa kyllä, jos yrityksen rahoitusta tarvitseva hanke on suunnitelmallisesti valmisteltu ja kartoitettu.
”Rahoitus ei ole ongelma, jos löytyy hyvin suunniteltuja hankkeita, joiden kilpailijat ja teknologian taso on selvitetty ja suojauskysymykset ratkaistu”, sanoo Waris.
PK-yritys tarvitsee tukea ja opastusta löytääkseen omaan toimintaansa sopivat osaamisen kehittämisen ja suojaamisen tavat eli immateriaalijärjestelmän palvelut. Sekä Nissinen että Waris vakuuttavat, että hyvin hyödynnettynä tämä järjestelmä tuo yrityksen liiketoiminnalle aivan keskeisen kilpailu- ja lisäarvotekijän.
Yksinoikeudella etumatkaa
