”Outo viesti tilanteessa, jossa yritetään luoda taloudellista kasvua Eurooppaan juuri palvelutoimintaa kehittämällä”, EK:n asiantuntija Minna Niemivirta sanoo.

Asian käsittely jatkuu komissiossa ja neuvostossa. Itävalta yrittää EU:n puheenjohtajamaana saada asiasta poliittisen yhteisymmärryksen kesäkuun loppuun mennessä, minkä jälkeen asia siirtyy Suomen vetovastuulle. Suomen puheenjohtajuuskaudella hiotaan direktiivin yksityiskohtia.

Palveludirektiivin alkuperäisenä tavoitteena on lisätä kilpailua, talouskasvua ja työllisyyttä Euroopan unionin alueella. Direktiivin tarkoitus oli yksinkertaistaa hallintomenettelyjä, jotta yritykset voisivat mahdollisimman vaivattomasti ja syrjimättömästi tarjota palveluja unionin maissa.

Parlamentti päätyi kuitenkin pitkän soutamisen ja huopaamisen jälkeen Strasbourgissa 16.2. kompromissiin, joka muuttaa rajusti komission alkuperäistä ehdotusta päästää palvelut laajaan kilpailuun. Parlamentti kavensi direktiivin soveltamisalaa merkittävästi rajaamalla paljon aloja direktiivin ulkopuolelle.

Lisäksi yksityisten terveyspalvelujen osalta päätös on epäselvä ja lopputulos on aiheuttanut erilaisia tulkintoja. Niemivirta kallistuu ajattelemaan, etteivät yksityiset terveyspalvelut ole direktiivissä mukana.

Paperisota tulee jatkumaan, kun myös alkuperäismaan periaate vesitettiin. Jäsenvaltiot voivat edelleen aivan liian suuressa määrin säilyttää palvelujen tarjontaa koskevia kansallisia esteitä ja byrokratiaa ja niillä on siten oikeus estää ulkomaisen palvelutarjoajan pääsy markkinoille.

EK:n toimitusjohtaja Leif Fagernäs on pettynyt parlamenttiin. Eurooppa olisi nyt tarvinnut kipeästi tehokasta palveludirektiiviä kilpailukykynsä parantamiseksi. Tavoite tulla maailman kilpailukykyisimmäksi talousalueeksi vuosikymmenen loppuun mennessä jää entistä suuremmassa määrin haaveeksi. Palveludirektiivin näivettyminen on vakava isku myös Suomelle, koska meillä olisi vientipotentiaalia palvelualoilla.

”Europarlamentissa pelataan liian pientä peliä, eikä parlamentti ole vieläkään ymmärtänyt toimivien palvelumarkkinoiden merkitystä kilpailukyvyn kannalta. Palvelut muodostavat 70 prosenttia unionin kasantuotteesta, ja kasvupotentiaalia on paljon”, Fagernäs harmittelee.

On arvioitu, että komission alkuperäinen direktiiviehdotus olisi luonut unioniin 600 000 uutta työpaikkaa tai jopa enemmän. Suomella olisi ollut vain voitettavaa.

Fagernäs muistuttaa, että Suomella on myös kansallisesti paljon tehtävää palvelumarkkinoidensa kehittämisessä.

”On lisättävä kilpailua, purettava turhaa sääntelyä sekä edistettävä tieto- ja viestintäteknologian käyttöä. Tarvitaan myös tuottavuutta parantavia innovatiivisia palvelukonsepteja sekä julkisen ja yksityisen sektorin entistä tiiviimpää yhteistyötä palvelujen tuottamisessa.”

Esimerkiksi sähköisen laskutuksen käyttöönotolla saataisiin suuria säästöjä aikaan. Valtiokonttori on laskenut, että verkkolaskutukseen siirtyminen toisi yksistään valtionhallinnossa noin sadan miljoonan euron ja koko Suomessa yli kuuden miljardin euron säästöt.