Osaatko suojata oman työsi?
Teollis- ja tekijänoikeuksilla eli niin sanotuilla immateriaalioikeuksilla on yhä suurempi merkitys yrityksille, kun ne kilpailevat asiakkaista markkinoilla.Immateriaalioikeuksien (Intellectual Property Rights, IPR) avulla yritys voi erottua kilpailijoistaan sekä tarjota yksilöllisiä tuotteita ja palveluja. Myös tuotekehityksessä immateriaalioikeuksilla on tärkeä rooli: niillä voi suojata T&K-hankkeissa tehtyjä keksintöjä.
Tietoisuus näistä aineettomista oikeuksista on entistä tärkeämpää myös PK-yrityksille, joille suuret yritykset siirtävät lisää tuotekehitystään yritystoiminnan verkostoitumisen myötä.
Yksinoikeus tekemisen tavalle
Immateriaalioikeudet ovat yksinoikeuksia, joilla suojataan keksintöjen lisäksi tavaroiden ja palvelujen tunnuksina käytettäviä merkkejä sekä muun muassa tavaran ulkomuotoa. Niihin luetaan tavaramerkit, mallioikeudet, patentit ja hyödyllisyysmallit sekä osa sopimattomasta menettelystä elinkeinotoiminnassa annetun lain mukaisia suojan kohteita, kuten tuotteiden ja markkinoinnin sopimaton jäljittely tai liikesalaisuuksien luvaton hyödyntäminen.
Immateriaalioikeuksia voi luonnehtia oikeuksiksi tehdä jotakin tai kieltää jotakuta toista tekemästä jotakin. Ne suojaavat tiettyä tekemisen tapaa, mutta eivät ideaa tai tietoa sellaisenaan. Patentoitu keksintö ei siten estä kilpailijaa toteuttamasta vaikkapa samantyyppistä sulkija- tai saranamekanismia kuin patentin haltijalla, mutta se estää saman tai vastaavalla teknisellä ratkaisulla toimivan ratkaisun toteuttamisen.
Patentti tunnetaan parhaiten
Immateriaalioikeuksien turvin yritys pystyy hankkimaan tekniselle innovaatiolleen rajatuksi ajaksi ”laillisen monopolin”. Yksinoikeus oman työn tuloksiin antaa etumatkaa markkinoilla ja takaa siellä toimintarauhan.
Esimerkiksi lääketeollisuudessa tuskin syntyisi yhtään innovaatiota ilman toimivaa patenttijärjestelmää. Uuden lääkkeen kehittämiskustannukset voivat nousta jopa 900 miljoonaan euroon, kun mukaan lasketaan kaikki kustannukset alkututkimuksesta kaupallistetun lääkkeen myyntilupaan. Tällaisen investoinnin kuolettaminen ilman rajatun ajan yksinoikeutta olisi mahdotonta.
Patenttihakemusten määrä suhteessa väkilukuun on Suomessa muihin EU-maihin verrattuna melko suuri. Tällä mittarilla mitattuna yritykset näyttäisivät tuntevan patentin kohtuullisen hyvin. Paljon immateriaalioikeuksia jää kuitenkin hyödyntämättä! Läheskään koko yrityskenttä ei tunne näiden oikeuksien antamia mahdollisuuksia vahvistaa esimerkiksi yrityksen identiteettiä tai suojata tuotteiden ulkonäköä.
Patenttihakemusten tilastolukuja Suomessa parantavat muutamat aktiivisesti T&K-toimintaan panostavat yritykset, jotka tämän vuoksi myös suojaavat merkittävissä määrin keksintöjään patenteilla. Voimakkaan T&K-toimintaan panostamisen lisäksi hakemisvilkkautta selittävät myös tiiviit yhteistyösuhteet korkeakoulujen tutkimustoiminnan ja teollisuuden ja kaupallisen T&K-toiminnan välillä. Osalle yliopistojen tutkimusprojekteista syntyvistä yrityksistä, niin sanotuille spin offeille, keksintöjen suojaaminen on elintärkeää.
Yrittäjävetoiset PK-yritykset ja perheyritykset tukeutuvat puolestaan useimmin tavaramerkkien antamaan suojaan.
Tavoitteena tehokas suoja
Immateriaalioikeutta säännellään useilla kansainvälisillä yleissopimuksilla sekä EU:n lainsäädännöllä. EK ajaa jäsenyritystensä etuja osallistumalla lainsäädännön valmisteluun sekä Suomessa että kansainvälisesti, jotta lait ja määräykset palvelisivat suomalaista elinkeinoelämää mahdollisimman hyvin.
Useimmissa tilanteissa EK on kannattanut vahvaa immateriaalioikeuksien suojaa ja mahdollisimman tehokkaita suojamekanismeja. Erityisesti suojan hakijan kannalta suojausprosessien tulee olla tehokkaita ja kustannuksiltaan kohtuullisia.
Lainsäädäntöön vaikuttamisen lisäksi EK:n edustajilla on jäsenyyksiä erilaisissa lainkäyttöelimissä, jotka antavat ratkaisusuosituksia immateriaalioikeuksien alalla. Tällaisia jäsenyyksiä on muun muassa työsuhdekeksintölautakunnassa ja tekijänoikeusneuvostossa.
EK:ssa toimii myös jäsenyritysten edustajista koottu immateriaalioikeustyöryhmä, joka ottaa kantaa alan ajankohtaisiin hankkeisiin ja kipupisteisiin. Yksittäisiltä yrityksiltä tulevissa kysymyksissä nousevat esiin usein erilaiset sopimuksiin liittyvät kysymykset.
Yhteisöpatentti heräämässä henkiin
Suomessa saatetaan parhaillaan voimaan EU:n immateriaalioikeuksien toimeenpanodirektiiviä. Valmista pitäisi olla huhtikuun loppuun mennessä. Hallituksen esitys asiasta on juuri valmistumassa. Lisäksi Suomen tekijänoikeus- ja patenttilakeja on hiljattain muutettu, ja korkeakoulukeksintölaki odottaa eduskunnassa hyväksymistään.
Viime kesänä suurta huomiota sai osakseen EU:n direktiiviehdotus, joka koski tietokoneella toteutettuja keksintöjä. Ehdotus hylättiin. Direktiiviehdotuksella pyrittiin harmonisoimaan jäsenvaltioiden patenttikäytäntöjä. Käsittelyn aikana esillä oli ratkaisuvaihtoehtoja, joista toiset olisivat toteuttaneet tämän tavoitteen ja toiset rajoittaneet patentoimismahdollisuuksia.
EU:ssa pitkään vireillä ollut yhteisöpatenttiesitys herännee lähiaikoina jälleen henkiin, sillä sisämarkkinakomissaari Charlie McCreevy on ilmoittanut, että hanke otetaan vielä viimeisen kerran komission asialistalle. EK pitää yhteisöpatenttia kannatettavana, jos se säästää yritysten kustannuksia ja antaa tehokkaan työvälineen innovaatioiden suojaamiseen. Mutta jos jäsenvaltiot pyrkivät ratkaisua hakiessaan suojelemaan liikaa kansallisia etujaan, hankkeesta tulee helposti torso.
Komissio on myös avannut eurooppalaista patenttijärjestelmää koskevan konsultaation, jolla se pyytää eri tahojen näkemyksiä siitä, miten patenttijärjestelmää tulisi kehittää EU:ssa. Komissio on nostanut yhteisöpatentin ohella esiin Eurooppapatentteihin liittyvän oikeudenkäyntijärjestelmän luomisen sekä yleisen patenttioikeussääntelyn aloittaminen EU:n piirissä. Aikaa kommenteille on maaliskuun loppuun. Konsultaation tuloksena voi seurata uusia avauksia immateriaalioikeuksien sääntelyyn.
Immateriaaliosio:
