Kotimainen kumiosaaminen on globaalia bisnestä
Suomen paristakymmenestä kumialan yrityksestä yli puolet sijaitsee ja alan liikevaihdosta liki 90 prosenttia syntyy Tampereen seudulla. Suomalainen kumibisnes haastaa kansainväliset jätit teknisellä etumatkalla ja raaka-aineiden käytön tietotaidolla. Alan viimeisin tutkimustieto on nopeasti koko kumiklusterin käytössä.Teknikum Yhtiöt Oy:n tehdasrakennus levittäytyy vammalalaisen maalaismaiseman keskelle ja tarjoaa konsernitasolla työpaikkoja 350 kumialan osaajalle. Toimitusjohtaja, teollisuusneuvos Kalevi Vuorisalo on alalla ollut jo 35 vuotta, joten miehen sanaan on uskominen: suomalainen kumiosaaminen on voimissaan myös tulevaisuudessa.
”Vaikka pidämme matalaa profiilia, uskomme tekemiseemme. Oman sektorimme sisällä yritykset ja ihmiset tuntevat toisensa hyvin ja vilkasta vuoropuhelua käydään. Kilpailemme yhdessä lähinnä kansainvälisiä yrityksiä vastaan, joten yhteistä rintamaa löytyy”, miettii Vuorisalo.
Kumialan yritykset ovat paljolti keskittyneet omaan erikoisalaansa: raaka-aine voi olla sama, mutta tuotesortimentti on jokaisella erilainen. Vaikka kumiteollisuusalan sektori on kapea, niin sektorin sisällä syvyyttä riittää.
”Asiakaslähtöisyys on merkittävää. On tunnettava asiakkaan prosessit, tiedettävä, missä tuotteita käytetään ja miten niitä kehitetään. Asiakkaiden tarpeet ovat tuotannon perustana”, toteaa toimitusjohtaja Eero Mäki-Lahna, joka luotsaa kumi- ja silikoniprofiilien tuotantoon keskittynyttä, viitisenkymmentä henkilöä työllistävää perheyhtiötä FinnProfiles Oy:tä.
Pilkottua osaamista
Teknikum Yhtiöt pitää sisällään neljä erillistä yhtiötä: kumi- ja polymeerituotteita valmistavan Teknikumin, kumisekoituksiin erikoistuneen Teknikum Sekoitukset, muottituotteita ja orgaanisia pinnoitteita toimittavan Kumijalosteen ja valettavia raaka-aineita prosessoivan Pucastin. Yhtiöiden liikevaihto on 37 miljoonaa euroa, josta Teknikumin osuus on 24 ja Kumijalosteen 6,2 miljoonaa.
Pirkanmaalaisten kumiyrityksien historia kulminoituu Nokian kumiteollisuuteen. Vuonna 1898 perustettu, muun muassa kalosseja valmistanut Suomen Gummitehdas nokialaistui 1900-luvun alussa, joten paikkakunnalle keskittyi vähitellen monipuolista kumiosaamista. Lippulaivaksi tulivat renkaat, mutta fuusioitumisien kautta Nokialla hallittiin kumi koko laajuudessaan.
”Nokialta loppui työvoima ja yksiköitä alettiin hajasijoittaa. Nokian suuresta monopolista syntyi myös pienyrityksiä”, kertoo Vuorisalo.
”Monipuolisen osaamisen pilkkominen oli Suomen kannalta onnistunut ratkaisu. Kokonaisuutena rengasvalmistuksen ulkopuolinen kumiosaaminen olisi voitu ostaa vaikka ulkomaille. Nyt tietämys on jäänyt Suomeen”, miettii Mäki-Lahna.
Kansainvälisille kentille
Kumin markkina on muuttunut viime vuosikymmeninä entistä kansainvälisemmäksi. Kasvua haetaan nimenomaan viennin kautta. Vaikka markkinat ovat marginaaliset, niin kumikentällä riittää globaaleja toimijoita ja avautunut kilpailu tuo tiettyä uhkaa myös Suomen kamaralle.
”FinnProfilesin liikevaihto on kahdeksan miljoonaa ja viennin osuus on siitä 25 prosenttia, tähtäin on niin EU-maissa kuin Venäjällä. Joustavuus, laatu ja monipuolinen asiakaspohja ovat avainkäsitteitä. Kilpailuetu tulee siitä, että voimme tehdä lyhyttäkin sarjaa toisin kuin isommat kilpailijat”, kertoo Mäki-Lahna.
Teknikumin viennin osuus liikevaihdosta pyörii 37 prosentissa, välillisesti jopa 70 prosentissa, Teknikum Yhtiöihin kuuluvan Kumijalosteen suora projektivienti on puolestaan 10 prosentin luokkaa. Kumijalosteen toimitusjohtajan Eeva Syvälahden mukaan ongelmaan paneutuminen ja nopeakin ratkaisu luovat asiakaskunnassa luottamusta.
”Emme pärjää hintakilpailulla, on löydettävä teknistä etua. Esimerkiksi raaka-aineiden käytön tietotaidossa olemme hyvinkin kilpailukykyisiä.”
”On sopeuduttava eurooppalaiseen rytmiin, teollisuuden on mukauduttava nopeisiin toimituksiin. Yksikään suomalainen kumitehdas ei voi tukeutua pelkästään kotimaiseen markkinaan. Ja se ei ole negatiivinen, vaan ennen kaikkea positiivinen asia”, korostaa Vuorisalo.
”Teknikumille Venäjä on suuri potentiaali, olemme olleet Venäjän markkinoilla aktiivisesti läsnä yli 20 vuotta. Teimme juuri sopimuksen muun muassa maailman suurimman ylikäytävän toimittamisesta Moskovaan: 400 tonnia kumia jae taan moskovalaiskadulle, vaikeusastekin on melkoinen.”
Vuorisalon mukaan viitteitä siitä, että asiakkaat lähtevät halpamaihin, on jo riittävästi olemassa. Yrityksien on samaan aikaan mietittävä, lähteäkö perässä.
”Vaikka investoitaisiinkin lisäkapasiteettia Suomeen, niin silti voidaan etabloitua. Filosofia perustuu siihen, että yksikkö rakentuu markkinoiden tarpeita varten. Ulkomailla toimiminen tukee kotimaan toimintaa ja vahvistaa kotimaista osaamista, se on hyvä jo tuotekehityksenkin kannalta.”
Tuotteiden lisäksi myös tuotantovälineet kehittyvät markkinoiden paineessa. Alan osaajat seuraavat tarkasti maailman tuulahduksia ja kilpailuun pystytään vastaamaan pirkanmaalaisestakin perspektiivistä.
”Vaikka liikevaihdon vuosikasvu pyöriikin 5–10 prosentissa, niin silti ei kannata takki levällään kulkea. Maltti on mukana”, kiteyttää Mäki-Lahna.
Koulutus ja tutkimus tärkeitä
”Suomessa kumialan osaaminen on monipuolisinta Euroopassa ja kumiteollisuus hallitsee bisneksensä”, vakuuttaa Vuorisalo. Ala on myös turvannut tulevaisuutensa, sillä koulutukseen panostetaan ja osaajia löytyy jatkossakin. Vammalan ammattikoulussa voi suorittaa muovi- ja kumialan perustutkinnon, ja yhdessä Tampereen ammattikorkeakoulun kanssa Vammalassa järjestetään tuotantomestarikoulutusta.
Kumiklusterikolmikko korostaa myös tutkimusta alan kehityksessä: alan viimeinen tieto halutaan nopeasti käyttöön yrityksissäkin. Tampereen teknillisessä yliopistossa meneillään olevat hankkeet sekä elastomeeriosaaminen ovat syventäneet tietämystä sekä vauhdittaneet ajan hermolla pysymistä.
Lisäksi Vammalassa toimiva Elastopoli tarjoaa yrityksille asiantuntija- ja laboratoriopalveluita sekä tutkimusyhteistyötä ja koulutusta. Elastopolin rooli esimerkiksi eurooppalaisen tutkimuksen koordinoijana on Vuorisalon mukaan merkittävä. Isoimmasta Euroopan laajuisesta hankkeesta on esimerkkinä VIM, Virtual Injection Moulding, jota rahoitetaan EU:n 6. puiteohjelman pk-kiintiöstä. Hanke mahdollistaa yritysten tuotantoprosessien ja tuotteiden kehittelyn virtuaalisesti.
Kumiala on myös alkanut kerätä niin sanottua hiljaista tietoa. Teknikumissa on mietitty sisäistä mentorointia yhtenä ratkaisuna osaamisen siirtämiseen eläköityvältä sukupolvelta nuoremmille.
Merkitystä on myös valtiovallan toimenpiteillä, raaka-aineen hinnan kehityksellä ja muun muassa uuden eurooppalaisen kemikaalilainsäädännön vaikutuksilla, mutta kumiusko on Pirkanmaalla vankka.
”Historialliselta pohjalta on ollut hyvä ponnistaa, kumiosaamiseen on kasvettu. Alan elävyys takaa mielenkiinnon tulevaisuudessakin”, luottaa Vuorisalo.
Kumialan osio:
Kotimainen kumiosaaminen on globaalia bisnestä