Vastuullisuudella pitäisi voida kilpailla

Yrityksen perustehtävänä on tuottaa voittoa omistajilleen. Kannattavuus ja kilpailukyky ovat kaiken yritystoiminnan perusta, sillä vain kannattava yritys voi tuottaa taloudellista hyvinvointia yhteiskunnalle tavaroiden ja palvelujen tuottajana, työllistäjänä, veronmaksajana, sosiaaliturvan rahoittajana ja osaamisen edistäjänä. Yritysten menestys on Suomen talouden, kansalaisten hyvinvoinnin ja kestävän kehityksen lähtökohta.

Taloudeltaan rapakuntoisella yrityksellä ei ole edellytyksiä huolehtia sosiaalisista ja ympäristövastuistaan. Toisaalta yritys ei voi menestyä, ellei se huolehdi henkilöstöstään ja ympäristöstään sekä käyttäydy vastuullisesti sidosryhmiään kohtaan. Globaalissa taloudessa tieto kiirii nopeasti ja laajalle. Vastuullinen yritystoiminta onkin pitkälti maineriskin hallintaa. Sillä varmistetaan myös työntekijöiden ja yhteistyökumppaneiden kiinnostus.

Kilpailuetua vastuullisuudesta saa, jos asiakkaat sitä arvostavat ja ovat valmiita siitä maksamaan. Yritysten pitäisi voida kilpailla vastuullisuudella. Jos toimintaa ohjataan nykyistä enemmän lainsäädännöllä, velvoitteet kyllä täytetään, mutta kukaan ei kilvoittele toimintatapojen parantamisella. Parhaimmillaan vastuullinen toiminta on osa menestyvän yrityksen liiketoimintaosaamista.

Kaikille sopivia ”yhden koon sukkahousuja” ei ole, vaan vastuullisen toiminnan sisältö ja painotukset määräytyvät aina yrityskohtaisesti. Toiminnan sisältöön vaikuttavat yrityksen arvot ja tavoitteet sekä keskeisimpien sidosryhmien vaatimukset ja odotukset. Myös toimintaympäristö vaikuttaa: Suomessa painottuvat eri asiat kuin kehitysmaissa. Taloudellisen menestyksen lisäksi kotimaassa keskusteluttavat nyt ikääntyminen, tasa-arvo ja irtisanomiset, maailmalla ihmisoikeudet ja korruption torjunta.

Vastuullinen toiminta ei tarkoita sitä, että yritys ottaisi hoitaakseen valtion ja kansalaisten tehtäviä. Hallinnon tehtävänä on varmistaa, että Suomi tarjoaa yrityksille hyvän toimintaympäristön. Kansainvälisten sopimusten toimeenpano ja kansallisen lainsäädännön kehittäminen ovat itsestään selvästi valtion tehtäviä.

Kotimaassa tai EU:ssa ei pitäisi asettaa yrityksille sellaisia velvoitteita tai rajoituksia, kuten ilmastotavoitteet tai päästökauppaa, joita muualla toimivilla kilpailijoilla ei ole. Hallinnon vastuulla on myös selvittää ennalta, mitä seurauksia päätöksillä ja lainsäädännöllä on.

Entä yksittäisen kansalaisen vastuu? Kansalaisella on monta roolia: kuluttajan, työntekijän, perheenjäsenen, yhteiskunnallisen vaikuttajan ja rivikansalaisen. Näissä rooleissa olisi toimittava oma vastuunsa tuntien.

Vastuuni lähtee omista arvoistani, eikä naapurin tapa toimia istu välttämättä minun elämääni. Vastuullani on itseni ja osaamiseni kehittäminen sekä se, että ymmärrän asioiden kytkentöjä — esimerkiksi sen, mikä merkitys kotimaan ja sen yritysten taloudellisella menestyksellä on omalle hyvinvoinnilleni. En myöskään voi sälyttää vastuuta kuluttajana tekemistäni valinnoista muille.