PK-puheenjohtaja Heimo Aho:
Orastavaa myönteisyyttä näkyvissä
Pienet ja keskisuuret yritykset ovat kuin metsän kasvupohjaa, josta kasvaa isoja puita ja lopulta metsä. ”Metsä tuottaa varallisuutta”, vertaa PK-yritysvaltuuskunnan puheenjohtaja Heimo Aho.
SKS-tekniikka Oy:n hallituksen puheenjohtaja Aho sai vuoden vaihteessa PK-isännän puheenjohtajan nuijan Joutsen Finlandin toimitusjohtajalta Eero Kotkasaarelta. Kotkasaari teki voimallisesti töitä EK:n PK-valtuuskunnan profiilin nostamiseksi ja onnistui hyvin.
Heimo Aho sanoo, että hänen on hyvä jatkaa siitä, mihin Kotkasaari valtuuskunnan toiminnan ja roolin luotsasi. Ydinviesti on yrittäjyyden edistäminen suomalaisessa yhteiskunnassa ja sen merkityksen ymmärtäminen kokonaisuudessaan. Päätehtävänä on saada poliitikot ymmärtämään, mikä on yritysten merkitys tässä maassa ja miksi uudistuksia pitää tehdä siihen suuntaan, että syntyisi uusia yrityksiä ja nykyiset menestyisivät.
”Teemme tätä työtä Suomen tulevaisuuden hyväksi. Siksi, että kansantalous kukoistaisi. Ellei elinkeinoelämä toimi hyvin, ei ole hyvinvointiakaan”, Aho tiivistää. ”Hallitus puhuu yrittäjyyden ja osaamisen suosimisesta. Erilaisten työryhmien ja muistioiden jälkeen pitäisi päästä tekoihin. Pitäisi saada aikaan yrittäjyyttä edistäviä tekoja. Tätä maata ei rakenneta enää millään halvan työvoiman keinoilla. Tarvitaan kasvupohjaa ja siemeniä uusille, menestyville ja kilpailukykyisille yrityksille.”
Kasvuhalua syytä ruokkia
Heimo Aho muistuttaa, että viime vuosien uudet työpaikat ovat syntyneet pääosin PK-yrityksiin. Jo tämä todistaa, kuinka tärkeää olisi vahvistaa niiden roolia yhteiskunnassa. Nyt yritysten kasvuhalu ei ole riittävää. Tarvitaan monia yhteen suuntaan vaikuttavia keinoja, jotta yritysten määrä lisääntyisi ja ne kasvaisivat. Työtä ja varallisuutta syntyy vain tätä kautta.
”Yritykset elävät erilaisissa murrosvaiheissa, ja siksi riskirahoitustarpeet vaihtelevat. Aloittaville yrityksille tarvitaan omat rahoituskeinot, kasvuyrityksille omansa, samoin kuin kansainvälistyville ja sukupolvenvaihdosta eläville yrityksille omansa.”
Aho peräänkuuluttaa myös erilaisten organisaatioiden roolien selkeyttämistä. PK-yrittäjien on hankala löytää julkisten palvelujen viidakosta tarvitsemaansa. Myös palveluista tiedottamista voisi hänestä tehostaa ja palvelujen tarjoajat voisivat jalkautua yrityksiin.
”Toimijoita on PK-yrittäjien kannalta nyt yksinkertaisesti liian monia. Myös pelisääntöihin tarvitaan selkeyttä. Joskus tuntuu, että on paljon käsittelijästä kiinni, miten asia etenee”, Aho arvioi.
Aho kiinnittää huomiota myös konkurssilainsäädäntöön. Edellisen oikeusministerin Johannes Koskisen aikana asia ei tuntunut etenevän, mutta nykyisen ministerin Leena Luhtasen ote tuntuu lupaavammalta. ”Vaikuttaisi siltä, että asia voi edetä”, Aho tuumaa.
Kaikkineen yrittäjyyden edistämisen suhteen hän haluaa nähdä yhteiskunnassamme jonkinlaista orastavaa myönteisyyttä.
”Presidentinvaalien aikana kaikki ehdokkaat olivat yrittäjien ystäviä ja ymmärtäjiä”, Aho veistelee.
Verot kokonaisuutena ovat olleet vuosia PK-yrittäjille ykkösasia. PK-yritysvaltuuskunnalla on oma verotyöryhmä, jonka linjaukset sovitetaan keväällä julkistettaviin EK:n verolinjauksiin.
Lisäksi EK:n, Perheyritysten liiton ja Suomen Yrittäjien yhteinen omistajuuden neuvottelukunta jättää kevään aikana raportin. Verotus on siinäkin tärkeällä sijalla.
Heimo Aho muistuttaa, että oleellista on tietenkin ansiotuloverotus ja sen kehittäminen siihen suuntaan, että koulutetun työvoiman pysyvyys voidaan turvata Suomessa, puhumattakaan osaavan ulkomaisen työvoiman houkuttelemisesta tänne. EU-tasolla paljon puhuttu Lissabon-strategia on nyt tiivistetty kasvun ja työllisyyden ohjelmaksi.
”Perintöveron suhteen odotukset on viritetty niin ikään aika korkealle, koska sukupolvenvaihdosten ryöpyn olisi tärkeää onnistua Suomessa”, Aho muistuttaa.
Kaikki tähtää tietenkin ensi vuoden hallitusneuvotteluihin. Yrittäjät eivät aio jäädä enää sivustakatsojiksi, kun hallitusohjelmaa kirjoitetaan. Alkaa olla aika kiire saada sinne ne asiat, joilla yritysten syntymisestä, kasvusta ja sitä kauttatyöllisyydestä ja hyvinvoinnista voidaan haaveilla Suomessa.
PK-valtuuskuntaa Heimo Aho pitää merkittävänä työvälineenä. Satajäseninen valtuuskunta kokoontuu viisi kertaa vuodessa Helsingin Etelärannassa. Työvaliokunta kokoontuu erikseen. Valtuuskunnalla on nyt kolme erillistä työryhmää, jotka keskittyvät verotuksen lisäksi muun muassa yritysten ja julkisen sektorin yhteistyön lisäämiseen palvelutuotannossa.
PK-valtuuskunta oli perinteinen Teollisuuden ja Työnantajain Keskusliiton organisaatio. Palvelutyönantajissa sitä ei ollut.
”PT:n puolelta tulleet yrittäjät ovat nyt tyytyväisiä, koska siellä ei vastaavaa organisaatiota ollut. Asiat käsiteltiin linjassa. Monet ovatkin nyt aktivoituneet ja jämäkkyyttä on nähtävissä”, Aho sanoo. ”On hieno asia, että EK:ssa PK-yritysten merkitys tunnustetaan. Mutta onhan sen jäsenistöstä 96 prosenttia pieniä ja keskisuuria yrityksiä”, puheenjohtaja toteaa.
SKS-tekniikka Oy on perustettu vuonna 1924, ja sen pääkonttori sijaitsee Vantaalla. Aluetoimistot ovat Vantaalla, Tampereella ja Turussa, jälleenmyyjiä ympäri Suomen on noin 30.
Suomen tytäryritykset sijaitsevat Vantaalla, Hyvinkäällä, Toijalassa ja Jyväskylässä. Lisäksi tytäryritys toimii sekä Ruotsissa että Virossa. Norjassa SKS:llä on myös osakkuusyritys. Pietariin perustettiin 90-luvun alussa edustusto.
SKS-konsernin myynti oli 112,0 miljoonaa euroa vuonna 2005, henkilöstöä oli 560. Toiminta on ISO 9002 -laatusertifioitu vuodesta 1996.
SKS-konsernin yhtiöt toimivat teknisen kaupan maahantuojina, valmistajina ja markkinoijina. Vankkaa teknistä asiantuntemusta ja monialaista tuotevalikoimaa hyödyntää muun muassa suomalainen koneenrakennusteollisuus.
”Pitkäaikaiset päämiehemme niin läntisessä Euroopassa kuin Kiinassa ja Japanissakin edustavat alansa uusinta tekniikkaa”, Heimo Aho kertoo.