Työvoimapulan jatkuva paheneminen on jo arkipäivää pienissä ja keskisuurissa yrityksissä. Näiden yritysten on nykyisin kaksi kertaa vaikeampaa saada työvoimaa kuin suurten yritysten. Ongelman tiedetään vain pahenevan vastaisuudessa, kun väestö vanhenee.

Vuoteen 2030 mennessä työikäisen väestön määrän on laskettu pienentyvän nykyisestä noin 400 000 henkilöllä. Laskun arvioidaan olevan nopeinta neljän vuoden kuluttua vuoden 2010 tienoilla, jolloin vuosittainen poistuma on suurin, jopa 30 000 henkilöä.

Yritysjohtajat tuovat yhä enemmän työvoimapulaan liittyviä arjen viestejä yrityksistä. Jopa viidenneksellä PK-yrityksistä ei ole riittävästi työvoimaa. Työvoiman tarjonta ja kysyntä eivät kohtaa.

Ellei ongelmaan kiinnitetä vakavaa huomiota, siitä on muodostumassa talouskasvun jarru. Seuraava hallitus on suuren uuden haasteen edessä. Hallitusohjelmassa olisi otettava huomioon ammattitaitoisen työvoiman saatavuus ja löydettävä keinot ongelman ratkaisemiseen.

Nyt tarvitaankin työvoimaviranomaisten, TE-keskusten ja yritysten yhteisiä ripeitä toimia, että korkeasuhdanteen kasvumahdollisuuksia ei hukattaisi. Työttömyys ei pura työvoimapulaa, sillä pitkäaikaistyöttömät ovat valtaosaltaan ikääntyneitä ja heikommin koulutettuja. PK-yritykset joutuvat usein kouluttamaan uudelleen jo koulutuksen saaneita nuoriakin.

On selvää, että työllistämisestä suureksi osaksi vastaavat pienet ja keskisuuret yritykset eivät voi enää tulevaisuudessa yksin kantaa yrityksessä tapahtuvan kouluttamisen kuluja.

Kun uusia toimia suunnitellaan, on tärkeää, että koulutuksen suunnittelussa ja itse koulutuksessa yritykset, oppilaitokset ja työvoimaviranomaiset olisivat kiinteässä yhteistyössä. Näin kysyntä ja tarjonta saataisiin paremmin osumaan kohdalleen.

On tietenkin tärkeää, että yritykset huolehtivat itse omasta maineestaan hyvinä työnantajina. Hyvien yritysten on aina helpompi saada osaavaa ja motivoitunutta työvoimaa kuin niiden yritysten, joiden yrityskuva ei ole kunnossa.

Myös ehdotus uudeksi YT-laiksi on nähtävä siten, että se antaa mahdollisuuden hyvään yhteistyöhön yrityksissä. Lakiehdotus onkin nähtävä kokonaisuutena, jossa on hyvät ja huonot puolet. Hyvä yhteistyökyky ja erityisesti -halu ovat tuloksenteon peruspilareita.