Yliopisto haluaa olla yliopisto
Yliopiston kilpailukyky riippuu siitä, kuinka hyvin se hoitaa perustehtävänsä, opetuksen ja tutkimuksen ja niin sanotun kolmannen tehtävänsä, joka on edellisten funktio. Yliopisto ei ole koskaan valmis: se muuttuu ja kehittyy sidosryhmiään kuulemalla ja omaa kehitystään arvioimalla.
Tampereen yliopiston uusi strategia hyväksyttiin keväällä 2006. Sen tärkein linjaus on, että yliopisto haluaa olla yliopisto; yliopisto joka painottaa opetuksen ja tutkimuksen välistä yhteyttä. Hyvä oppimisympäristö ja opetus ovat menestystekijöitä, joiden varaan rakentuu myös yliopiston menestys tutkimusyliopistona.
Yliopistomme ottaa tietoisen riskin leimautua opetusyliopistoksi tänä huippututkimusretoriikan aikana. Noin 90 prosenttia yliopistosta valmistuneista päättää opintonsa perustason tutkintoon. Perustutkinnon suorittaneiden oppivan osaamisen varassa on siis menestyksemme niin yksityisellä kuin julkisellakin sektorilla globaalissa toimintaympäristössä.
Julkisuudessa esitetyistä väitteistä huolimatta yliopistojen perustutkinnon laatuun ollaan pääosin tyytyväisiä, EK:n oman selvityksen mukaan myös elinkeinoelämän piirissä. Ilman hyvää peruskoulutusta ei synny huippututkimusta ja huippututkijoita. Tampereen yliopisto on myös päättänyt tarjota eri alojen opiskelijoille yhteisen liiketoimintaosaamisen kokonaisuuden työelämävalmiuksien parantamiseksi.
Paitsi tutkimukselliset vahvuutensa Tampereen yliopisto on tunnistanut myös tutkimuskulttuurinsa puutteet. Panostamme mahdollisuuksien mukaan laajempien ja monitieteisten tutkimusryhmien tukemiseen. Malttia kuitenkin tarvitaan, sillä innostavien tutkimusyhteisöjen ja yhteisöllisen tutkimuskulttuurin rakentuminen vie aikaa, varsinkin yksilötutkimuksen perinteeseen nojaavilla aloilla.
Koska tutkimusrahoitus on pääosin kilpailtua rahoitusta, positiivisen rahoituskierteen aikaansaaminen on kovan työn takana. Yliopistojen nykyinen rahoitusmalli ei helpota tilannetta. Määrälliset kriteerit pakottavat yliopistot keskittämään vähenneet resurssinsa huonosti perusteltuun tutkintojahtiin, vaikka tärkeämpää olisi panostaa perustutkimuksen ja yliopiston tutkimuksellisten vahvuuksien tukemiseen suoraan perusrahoituksessa. Siitä pitäisi olla huolissaan, että Suomessa on tätä nykyä yliopistoissa yli 20 opiskelijaa opettajaa kohden, kun maailman johtavissa yliopistoissa luku on noin 10.
Suomen koko yliopistolaitoksen haasteena on ratkaista, miten yliopistoistamme tehtäisiin kansainvälisempiä opiskeluympäristöjä. Perustutkinto-opiskelijoiden opiskelijavaihto sujuu tyydyttävästi ja yksityiset tutkijamme ovat kansainvälisesti verkottuneita, mutta miten laajentaa nämä verkot yhteisölliseksi kansainvälistymiseksi ja integroida kansainväliset tutkinto-opiskelijat suomalaiseen yhteiskuntaan? Tätä ei ole vielä ratkaistu.
Tilannetta ei helpota se, että maisteri- ja tohtoriohjelmiemme kansainvälistämisen rahoitus on täysin avoin. Maan hallitus pistää päänsä pensaaseen, kun puhutaan EU:n ulkopuolisten opiskelijoiden opintomaksuista tai tutkintoon johtavan tilauskoulutuksen rahoituksesta. Lisäksi Suomen alhainen palkkataso haittaa selkeästi tutkijoiden rekrytointia.
Tampereella uskotaan korkeakoulujen väliseen yhteistyöhön. Vuonna 2005 laaditun aluestrategian pohjalta solmitussa Unipoli-sopimuksessa linjataan Tampereen yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen välisen yhteistyön pääkohteet. Tavoitteena on, että Tampere näkyy ulospäin yhtenäisenä ja tasokkaana korkeakoulukeskittymänä.
Rakenteellisen kehittämisen ehdotuksissaan Tampereen yliopisto ja Tampereen teknillinen yliopisto uskovat sisällölliseen yhteistyöhön. Ne esittävät laajoja yhteishankkeita bioteknologian, ihmiskeskeisen teknologian ja kansainvälisen liiketoimintaosaamisen koulutuksen ja tutkimuksen kehittämiseksi Pirkanmaalla.
Esityksiä viedään eteenpäin tämän lukuvuoden Unipoli-työohjelmassa. Samalla selvitetään, miten niin sanottua duaalimallia voidaan kehittää yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen välillä. Tampereen malli sai jo myönteistä palautetta OECD:n tuoreessa temaattisessa arviossa Suomen korkeakoulujärjestelmästä. Toivottavasti myös opetusministeriö tarkoittaa, mitä se sanoo, kun se linjaa tukevansa erilaisia rakenteelliseen kehittämisen malleja.
