Japaniksi Japanin paikalle
Suomalaisille näyttää aukeavan tie Kiinaan tehokkaalla verkostoitumisella ja oikeiden kumppaneiden löytämisellä. Kiina on kulkemassa pikakelauksella saman reitin, jonka ansiosta ”made in Japan” muuttui halpatuotteen poltinmerkistä laatutavaran takuuleimaksi. Kiinan valttina on valtava kotimarkkinapotentiaali.Kansainväliset yritykset ovat investoineet satumaisia summia vientituotteiden valmistamiseen Kiinassa. Kiina haluaa saada maahan valmistamisosaamisen lisäksi korkeaa teknologiaa, tuotekehitystä ja tutkimusta. Finpron Shanghain-toimiston päällikkö Matti Niemelä kertoo, että investoijia ei vedä enää Kiinaan pelkästään tai edes ensisijaisesti vientiin tähtäävä valmistus, vaan kotimarkkinoiden valtava potentiaali ja nopea kasvu.
Niemelän mukaan on äärimmäisen tärkeää päättää, millä strategialla Kiinaan lähdetään. Jos tavoitteena on, että vähintään 70 prosenttia tuotannosta menee pitkällä aikavälillä vientiin, tuotantolaitoksen voi perustaa vientivalmistusvyöhykkeelle (Export Processing Zone), jossa on tarjolla tulli- ja verohelpotuksia. Helpotukset peritään takaisin, jos yritys haluaa muuttaa kurssin viennistä kotimarkkinoille. Useimmat suomalaisyritykset ovatkin päätyneet sijoittumaan tavalliseen teollisuuspuistoon, jolloin investoinnilla tavoitellaan pääasiallisesti Kiinan markkinoita.
Kiinan kasvavat markkinat imevät maahan väistämättä myös tuotekehitystä. Kiinaan tarvitaan omia tuotteita esimerkiksi ICT-alalla jo pelkästään siksi, että pystytään tarjoamaan palveluja kiinan kielellä. Tämä luo kysyntää muun muassa ohjelmistokehitykselle. Koska maassa valmistuu vuosittain puoli miljoonaa uutta insinööriä ja koulutusyhteistyö Tyynenmeren yli on sangen vilkasta, uutta osaamista kehittyy nopeasti.
Kiina on WTO-sitoumuksensa mukaisesti ryhtynyt toimiin teollisoikeuksien loukkauksia vastaan, mutta Niemelän mukaan ydinosaamista ei pidä tuoda Kiinaan tarjottimella. Siinä menevät nopeasti omat mahdollisuudet. Vaiheittainen eteneminen on luonnollinen kehityspolku.
”Ensin siirretään valmistusosaamista omaan hallintaan, sitten yhteistyökumppaneiden hoidettavaksi ja sitten pikkuhiljaa siirtyy tuotekehitystä ja lopuksi tutkimusta”, Niemelä linjaa. Hän lisää, että valmistus ei hevin häviä Kiinasta. Kun kustannustaso kohoaa vaurastuvalla itärannikolla, valmistus voi siirtyä länteen, jossa on liki mittaamaton edullisen työvoiman reservi.
Tarve ymmärtää markkinoita
Suomalaisyrityksistä mittavan tutkimuspanostuksen vaiheeseen on edennyt vasta Nokia, jolla on Kiinassa ison valmistuskapasiteetin lisäksi tutkimuskeskus, tuotesuunnittelukeskus ja kolme erikoistunutta T&K-keskusta. Keskuksissa työskentelee kaikkiaan noin 600 henkeä.
Nokian tutkimuskeskuksen Kiinan maajohtaja Ramalingan Hariharan sanoo, että Kiinan kasvaminen maailman suurimmaksi kännykkämarkkinaksi ja Nokian suurimmaksi markkinaksi on luonut paikallisen tutkimus- ja tuotekehitystarpeen.
”Meidän on ymmärrettävä tätä markkinaa. Tuntuva osa T&K-toiminnoistamme täällä Kiinassa tähtää siihen, että opimme ymmärtämään kuluttajakäyttäytymistä. Täällä on luontevaa hoitaa esimerkiksi muotoiluun ja kieleen liittyvät asiat.”
Nokian T&K Kiinassa ei kuitenkaan suuntaudu vain Kiinaan tai edes Aasia-Tyynenmeren alueelle, vaan Kiinassa kehitetään teknologiaa myös globaaliin käyttöön. Hariharanin mukaan esimerkiksi Hangzhoun T&K-keskuksella on tärkeä tehtävä Nokian globaalissa 3Gteknologian kehittämisessä.
”Hangzhoussa kehitetään alustaa ja sovellusohjelmistoa 3G-verkkojen radio-ohjaimeen, joka on monimutkaisin verkkokomponentti.” Pekingin tutkimuskeskus on tutkinut ja kehittänyt teknologiaa nopeaan tiedonsiirtoon 3G-verkoissa. Tuloksia esiteltiin Cannesin 3GSM-maailmankongresiissa viime vuonna.
Menestyksen nälkä
Osaajista ei ole puutetta. Kiinalaisista yliopistoista valmistuu vuosittain puolen miljoonaa insinööriä. Nuoret kiinalaiset ovat Hariharin mukaan erittäin motivoituneita ja kunnianhimoisia. He haluavat päästä eteenpäin kansainvälisen työnantajan avaamalla uratiellä.
Nokia on verkostoitunut maan parhaiden yliopistojen ja tutkimuslaitosten kanssa. Monilla niistä on jo kokemusta kansallisista ja monikansallisista tutkimusprojekteista. Hariharanin mukaan verkostoituminen Kiinassa on samanlaista kuin muuallakin. On aloitettava pienemmistä projekteista, jotta saavutetaan tutkimusyhteisön luottamus.
Kun yliopistot toteavat, että yhteistyö kansainvälisten yritysten kanssa tuo niille hyötyä, ne ovat innolla mukana. Nokia on jakanut osaamistaan muun muassa toteuttamalla 18 yliopistossa Symbian-käyttöjärjestelmän koulutusohjelman.
”Ohjelma auttaa opiskelijoita ymmärtämään matkapuhelimien käyttöjärjestelmän karikot ja mutkat ja he voivat sitten soveltaa tätä ymmärrystä perustutkimuksessaan. Yleisemmin sanoen me tuomme yhteistyöprojekteihin globaalin tietämyksemme ja autamme siten yliopistoja nostamaan asiantuntemuksensa tasoa”, Hariharan sanoo.
Pitää panostaa
Kiinan T&K-tulokset ovat samalla tasolla kuin muualla maailmassa, kun mittarina käytetään esimerkiksi patenttien ja tieteellisten julkaisujen määrää. Jättimarkkinan nopea kehitys tuo uusia T&K-haasteita. Viime vuonna Nokian Pekingin-tutkimuskeskus, Pekingin posti- ja telekommunikaatioyliopisto ja joukko eurooppalaisia yliopistoja tutkivat EU:n yhteisprojektissa langattomia lisäapupalveluja.
Uuden tietämyksen ohella projekti avasi kiinalaisille osapuolille ovia hedelmällisempään yhteistyöhön länsimaisten yliopistojen kanssa. Nokian puolestaan sai hyödyllistä tietoa kiinalaisten kuluttajien tarpeista ja toiveista lisäarvopalvelujen suhteen.
”Olemme oppineet, että jos haluaa ymmärtää tätä maata ja markkinaa, on oltava täällä”, Hariharan painottaa.
Kiinaan ei voi mennä vain poimimaan hedelmä. Tekninen osaaminen kehittyy nopeasti, mutta esimerkiksi oikeiden ihmisten löytäminen keskijohdon tehtäviin on vaikeampaa kuin kypsillä markkinoilla.
”Kun asia tunnistetaan, se voidaan hoitaa. Me olemme kouluttaneet henkilöstöä alusta alkaen antaen heille tilaisuuden kasvaa. Globaalina yrityksenä voimme perehdyttää asiantuntijoitamme globaaleihin toimintamalleihin esimerkiksi tehtäväkierron avulla”, Ramalingan Hariharan sanoo.
Kiina-osio
UPM-Kymmenellä on Changshussa, Jangtsejoen varrella noin sata kilometriä Shanghaista sisämaahan, hienopaperitehdas ja irrokepaperitehdas. Tehdastontille rakennetaan myös yhtiön uusi Aasian tutkimuskeskus. Tutkimuskeskusprojekti vetävä johtaja Markku S. Korpela kertoo, että toimitilat valmistuvat ensi vuoden ensimmäisellä neljänneksellä.
Ensimmäinen strateginen tutkimusprojekti käynnistyi jo tämän vuoden kevätpuolella. Se koskee ei-puupohjaisten (non-wood) kuitujen käyttöä paperinvalmistuksessa.
Korpela kertoo, että Kiinaan ei siirretä tutkimusta muualta vaan keskus keskittyy asioihin, joita ei tutkita muualla. Ensimmäinen projekti sopii kuin hanska käteen Aasiaan, jossa suuri osa paperista valmistetaan muista kuin puukuiduista. Pelkästään Kiinassa käytetään vuositasolla 12−15 miljoonaa tonnia ei-puupohjaisia kuituja. Korpela korostaa, että kyseessä on tutkimusprojekti, ei UPM:n tehtaiden kuitupohjan muutoksen valmistelu.
”Tämä projekti ei tähtää siihen, että otamme käyttöön ei-puupohjaisia kuituja, vaan tavoite on selvittää näiden kuitujen potentiaalia. Jo nyt on selvää, että sataprosenttisesti ei-puupohjaisiin kuituihin perustuva tuotanto on teoriaa eli käytännössä tarvitaan aina kuituseos, jossa on mukana myös puukuituja.”
Changshuhun keskitetään myös eteläisen pallonpuoliskon puukuitujen kuten eukalyptuksen ja akasian tutkimus.