Työmarkkinoiden sopimukset liian usein tyhjän väärttejä
Ministeri Christoffer Taxell, EK:n vuoden vaihteessa väistyvä puheenjohtaja, ja tuolloin aloittava uusi puheenjohtaja, Koneen hallituksen puheenjohtaja Antti Herlin nostivat molemmat voimakkaasti EK:n syyskokouksessa esille laittomien lakkojen suuren määrän Suomessa sekä niiden aiheuttamat imago- ja kustannusrasitukset yrityksille ja yhteiskunnalle. Kokous pidettiin 23.11.2006 Helsingin Etelärannassa.”Työmarkkinoilla tehty sopimus tuntuu yhä useammin olevan tyhjän väärtti. Laittoman lakon aloittaminen on helppoa ja halpaa. Koko työehtosopimuskäytännön uskottavuutta nakertaa piittaamattomuus tehdyistä sopimuksista”, Antti Herlin sanoo.
Hän muistuttaa, että viime vuoden lakoista 98 prosenttia on ollut laittomia. Niillä aiheutetaan valtavia taloudellisia vahinkoja sekä sopimuskumppaneille että ulkopuolisille.
Räikeä epäsuhta vallitsee vahinkojen ja laittomuudesta johtuvien seuraamusten välillä. Tämä ei kuulu oikeusvaltioon. Herlin muistutti, että kaiken kukkuraksi työnantajat keräävät näiden sopimuksista piittaamattomien järjestöjen jäsenmaksut, jotka käytöksestä huolimatta ovat vähennyskelpoisia verotuksessa. Siksi laittomien lakkojen poistaminen pitää olla osa kolmikannan agendaa vuonna 2007.
Christoffer Taxell peräänkuulutti poliittista tahtoa epäkohdan korjaamiseksi. Asia edellyttää lainsäädäntöä.
”Ei ole mitään syytä ylläpitää vanhentunutta ja kansainvälisesti lähes ainutlaatuista, laittomia työtaistelutoimia mahdollistavaa lainsäädäntöä”, Taxell totesi.
”Laiton lakko ei pelkästään riko työehtosopimusta. Sen kielteiset vaikutukset kohdistuvat yleensä myös muiden tekemiä työehtosopimuksia, yhteiskuntaa ja kansalaisia vastaan. Laittomiin työtaisteluihin puuttuminen on niin työntekijä- kuin työnantajajärjestöjenkin etujen mukaista”, Taxell sanoi.
Molemmat puheenjohtajat alleviivasivat myös joustojen tärkeyttä työmarkkinoilla. Suomessa kovin hellittyjä kilpailukykyvertailuja tarkemmin katsoen voi tehdä toisenlaisenkin havainnon.
World Economic Forumin kilpailukykyvertailussa Suomi on selvinnyt kärkipäähän. Vertailuun osallistui 125 maata. Kun WEF:n selvitystä katsoo tarkemmin, niin esimerkiksi palkkauksen joustavuudessa Suomi on sijalla 123.
”Tämä on syytä muistaa niin hallitusohjelmaa tehtäessä kuin työehtosopimuspöydissäkin”, Herlin muistutti.
Uusi puheenjohtaja on huolissaan myös maamme jäykistä palkkarakenteista. ”Palkanmuodostusta hallitseva työehtosopimusperusteinen palkkaus on jäykkää. Palkkatasosta ja jopa palkankorotuksista päätetään kaukana työstä ja työntekijästä. Ei ole realistista tavoitella sopimusperusteisten työvoimakustannusten tason huomattavaa alentamista eikä työehtosopimusperusteisesta palkkauksesta luopumista. Mutta on välttämätöntä, että palkanmuodostusta uudistetaan tavoitteena tuottavuus, kannustavuus ja yksilöllisyys yrityskohtaisten tarpeiden mukaan”, Herlin esitti.
”Tutkimukset osoittavat, että yrityskohtaisilla kannustavilla ratkaisuilla päästään huomattavasti parempaan tuottavuuskehitykseen sekä myös parempaan ansiokehitykseen. Solidaarisen palkkapolitiikan ja sitovien yleiskorotusten varaan rakennettu suomalainen malli estää näiden hyötyjen saavuttamisen”, Herlin alleviivaa.
Herlin tähtää palkkamallin uudistamiseen jo seuraavalla neuvottelukierroksella siitä huolimatta, neuvotellaanko tupopöydässä vai liittopöydässä.
EK aloitti toimintansa 1.1.2005. Perustamisen keskeisiä tavoitteita oli tehostaa koko EK-rakenteen yhteistyötä ja edistää vahvempien liittokokonaisuuksien syntymistä. Vahvemmat liittokokonaisuudet parantavat jäsenyritysten edunvalvonnan tehokkuutta ja palvelua sekä koko liittokokonaisuuden kustannustehokkuutta.
EK:n puheenjohtajan Christoffer Taxellin johtama rakennetyöryhmä asetti syksyllä 2005 tavoitteeksi 12–15 jäsenliiton/liittokokonaisuuden muodostamisen. Työryhmä esitti konkreettisen hahmotelman tuleviksi liittokokonaisuuksiksi ja asetti rakennekehityksen Aikataulutavoitteeksi 3–5 vuotta. Aikataulu on haasteellinen. Vuoden aikana tapahtunut myönteinen kehitys osoittaa, että tavoiteaikataulu on myös realistinen.
Vuoden 2006 alussa EK:ssa oli 43 jäsenliittoa. Vuoden 2007 alussa jäsenliittojen/liittokokonaisuuksien määrä on alle 30. Kehitys on ollut ripeää ja asetetun tavoitteen mukaista.
Rakenneryhmän hahmottelemista liittokokonaisuuksista ”valmiita” ovat ainakin teknologia-, metsä- ja kemianteollisuus, joihin on liittynyt useita liittoja. Myös rakennus- ja energia-ala ovat edenneet rakenteensa kehityksessä kattaviksi kokonaisuuksiksi. Kaupan ala on yhdistänyt tänä vuonna voimansa, kun autokauppa ja apteekit ovat liittyneet Suomen Kaupan jäseniksi. Samoin pankki- ja vakuutussektorin liittojen yhdistyminen Finanssialan Keskusliitoksi on merkittävä askel EK:n liittojen yhdistymiskehityksessä.
Tietoalojen liitto on liittynyt Teknologiateollisuuden jäseneksi. Kulutustavaroita tuottavat liitot ovat puolestaan ryhmittymässä Kulutustavararyhmäksi. Tämä kehitysprosessi on kuitenkin vielä kesken.
Useat liitot ovat muodostaneet liittoryhmiä, joiden tavoitteena on myöhemmin syvenevä yhteistyö. TIKLI ja Palvelualojen Toimialaliitto sopivat yhteistyöstä kesäkuussa. Logistiikan liitot ja keskeiset toimijat perustivat syksyllä yhteisen neuvottelukunnan edunvalvonnan koordinoimiseksi ja tehostamiseksi.
Tapahtunut EK-rakenteen tiivistymiskehitys osoittaa, että jäsenyritykset ja -liitot näkevät yhdentymiskehityksen hyödylliseksi. Toimialojen nopea konvergenssi ja edunvalvonnan tehostamistarpeet jouduttavat kehitystä. EK-rakenteen yhdentymistä jouduttaa myös teollisuus- ja palvelutuotannon rajapinnan madaltuminen. Se oli EK:n perustamisen peruslähtökohta.
- Lainopillinen asiamies
Hannu Rautiainen, EK
EK:n organisaatiossa on tehty kahden ensimmäisen vuoden aikana muutoksia. Edustajisto valitsi 23.11.2006 paitsi uuden hallituksen puheenjohtajan, myös uusittujen sääntöjen mukaiset luottamuselimet. EK siirtyy toiminnan ja päätöksenteon tehostamiseksi kolmiportaisesta kaksiportaiseen hallintomalliin.
Myös EK:n PK-edunvalvonta kattaa nyt laajasti koko yritystoiminnan kirjon, palvelut ja teollisuuden, yhtä lailla kuin keskusjärjestönkin. Aktiivisesti toimiva PK-yritysvaltuuskunta edustaa suurinta osaa EK:n jäsenyrityksistä. Niistä yli 95 prosenttia on PK-yrityksiä. Näiden yritysten aktiivinen ja vastuullinen edunvalvonta on EK:lle merkittävä voimavara.
Edustajisto vahvisti myös EK:n ensi vuoden budjetin. Talousarvio perustuu aiempaa pienempiin jäsenmaksutuloihin ja yhtenäistettyihin jäsenmaksuperusteisiin.
EK:n puheenjohtajat 2007
Hallituksen puheenjohtaja Antti Herlin, Kone Oyj
Varapuhenjohtajat:
PK-yritysvaltuuskunnan puheenjohtaja:
Hallituksen puheenjohtaja, kauppaneuvos Heimo J. Aho, SKS Group Oy
Pääjohtaja Matti Halmesmäki, Kesko Oyj
Vuorineuvos Ole Johansson, Wärtsilä Oyj Abp
Toimitusjohtaja Jussi Pesonen, UPM Kymmene Oyj
Toimitusjohtaja Markku Pohjola, Nordea Pankki Suomi
Koko EK:n hallitus 2007 →