Verkostoituminen vauhdittaa kasvua
Verkostoista puhutaan paljon, mutta niitä on tutkittu vähän. Yhteistä verkostoituneille yrityksille on nopea kasvu. Nastolalainen Levypyörä Oy toteuttaa yhdessä on enemmän –mallia käyttämällä paikallisia toimittajia. Franchising-yritys Kotirinki on konseptoinut palvelun. Hämeenlinnalaisella yrityksellä on sopimuksia Oulusta Espooseen.Verkostoituneet yritykset kasvavat nopeammin kuin verkostoitumattomat kilpailijansa. Ja kasvu on niissä sitä nopeampaa, mitä pidemmälle yritykset ovat verkostoituneet. Verkostot myös luovat uutta yritystoimintaa. Tällaisiin tuloksiin on päätynyt tutkimuksessaan johtava asiantuntija Pekka Tsupari Elinkeinoelämän keskusliitosta.
Vaikka verkostoista puhutaan paljon, Tsupari ihmettelee, miten vähän niitä on Suomessa tutkittu. Puhe verkostoista on jäänyt monella tapaa korulauseiden ja jopa oman edun tavoittelun tasolle.
”Silloin, kun on saatava jotakin ilmaiseksi, vedotaan verkostoihin”, Tsupari kärjistää. Toisaalta Tsupari ei ihmettele tällaista toimintaa. Naapuriyritys nähdään Suomessa vieläkin enimmäkseen kilpailijana, vaikka siitä pitäisi löytyä kumppanuuden siemen. Ja kumppanuudessa voi joutua luovuttamaan jotakin itsestään.
Verkostomaisen toiminnan lähtökohta onkin se, että siinä yrittäjän olisi pystyttävä näkemään omia kengänkärkiään ja huomista pidemmälle. Tsupari korostaa, että verkostomaiseen toimintaan liittyy olennaisena osana jatkuvuus, pitkäaikaisuus.
”Verkosto ei ole kertaluonteista toimintaa. Siinä on kyettävä yhdistämään yritysten prosessi, tieto ja arvot molempia osapuolia hyödyttäväksi toiminnaksi. Se taas rakentuu luottamukselle.”
Millä tavalla yritykset voivat lisätä keskinäistä luottamustaan? Siihen ei Tsuparilla ole patenttivastausta. Kyse on kuitenkin toimenpiteistä, joilla konkreettisesti osoitetaan halu yhteistyöhön. Sopimukset ja niiden luonne ovat yksi konkreettinen asia. Luottamusta ei rakenneta päivässä, vaan se on vuosien tulos. Tsuparin tilastot osoittavat, että yritysten keskinäinen kanssakäyminen on lisääntynyt erityisesti viime vuosina. Se kertonee luottamuksenkin kasvamisesta. ”Niissä tapauksissa on ylitetty kateuden kynnys”, Tsupari sanoo.
Verkostomainen toiminta ja perinteinen alihankinta eroavat merkittävästi toisistaan. Tsuparin mukaan alihankintasuhde perustuu esimerkiksi kilpailutukseen ja hintaan. Ne voidaan mitata helposti. Verkostotoiminnan hyödyt ja haitat sen sijaan ilmenevät hitaammin. Hänen tutkimuksensa todistavat, että pitkäjänteinen yhteistoiminta johtaa yritysten parempaan kasvuun kuin perinteinen alihankinta.
Kannattavuutta verkostot eivät kuitenkaan nosta. Tsupari korostaa, että nopea kasvu tapahtuu lähes aina kannattavuuden kustannuksella. Verkostomainen toimintatapa on Tsuparin mielestä mahdollista kaikilla toimialoilla. Elektroniikkateollisuus on tässä mallissa pisimmällä, ja eniten Tsupari kaipaa sitä rakentamiseen.
Kaiken verkostoitumisen ei silti tarvitse olla tuotannollista. Myös markkinointiyhteistyö, henkilöstön vuokraus ja vientirengastoiminta voi olla verkostoitumista.
Uusien teknologioiden kehittäminen maksaa koko ajan enemmän. Vain harvoilla yrityksillä on siihen yksin varaa. Tässäkin verkosto voi tasata riskiä esimerkiksi antamalla mahdollisuuden hyödyntää toisen yrityksen resursseja.
”Vastaperustetulle yritykselle verkosto tarjoaa kasvun edellytyksiä.” Tsupari kuitenkin varoittaa, ettei yritysverkostoja saa rakentaa liian kiinteiksi. Verkosto on hänen mielestään prosessi, jossa vaikuttavat vastavuoroisuus, keskinäinen riippuvuus ja löyhät kytkennät. ”Liian tiukalle vedetty verkosto lukkiutuu, menettää innovatiivisuuttaan.”
Kysymykseen, voiko pienempi kumppani lähteä mukaan kaukomaille, kun päämies perustaa tuotantoa lähemmäs markkinoita, ei Tsuparillakaan ole selvää vastausta.
”Suomalaiset alihankkijat ovat vaikeassa tilanteessa. Mutta se ei romuta verkostoitumisen perusideaa. Jos suomalaiset alihankkijat pystyvät olemaan yhdessä kilpailukykyisiä, ne pystyvät myös sitomaan isompia yrityksiä tänne.” Tsuparin mielestä Suomen ongelma on, että täällä on todella vähän sellaisia keskisuuria yrityksiä, joilla on todellisia mahdollisuuksia lähteä maailmalle.
”Entistä tärkeämpää on se, miten PK-yritykset pärjäävät Suomessa”, Tsupari sanoo.
Tämän osion sivut:
Verkostoituminen vauhdittaa kasvua