Teksti: Riitta Ekholm
Kuva: Katja Tähjä

Suomi tarvitsee palvelualan timantin

Miksi Suomessa ei ole mikrokotitukihenkilöitä? Tarvetta olisi. Miksi ei tehdä ikääntyneiden hoitopalvelusta vientituotetta? Kokemusta ja etumatkaa olisi. Uusien työpaikkojen luominen voi olla pienen ahaa-elämyksen tai suuremman innovaation takana.

Miksi rakennemuutos teollisuusyhteiskunnasta palveluyhteiskuntaan on niin vaikea? Siitä keskustelevat TietoEnatorin toimitusjohtaja Matti Lehti, Teknillisen korkeakoulun professori Paul Lillrank sekä neuvotteleva virkamies Petri Lehto kauppa- ja teollisuusministeriöstä.

Palveluihin on ladattu samat odotukset kuin teollisuuteen aikanaan. Rakennemuutos on yhteiskuntavaikutuksiltaankin yhtä rankka. Palveluiden tuotanto ja työllisyys ovat OECD-maissa keskimäärin 70 prosenttia bruttokansantuotteesta. Myös maatalous ja teollisuus olivat aikanaan yhteiskunnan suurimpia sektoreita.

TietoEnatorin toimitusjohtaja Matti Lehti puhuu kolmannesta teollisesta vallankumouksesta. Mikroprosessorit ja tietoliikenne ovat nyt samassa asemassa kuin sähkö- ja maantieverkko edellisessä kumouksessa.

”Rakennemuutoksista ja vallankumouksista on joka kerta selvitty, enkä ymmärrä, miksi niistä ei selvittäisi myös nyt”, sanoo Lehti.

Automatisoinnin kärki koskettaa sitä toimialaa, jossa on eniten lihastyövoimaa. Tästä on aina seurannut huoli työpaikkojen menetyksistä. Kehruukoneita on uhattu rautakangilla ja terästehtaisiin on hyökätty. Nyt keinoina ovat muun muassa boikotit. Esimerkeistä ei ole pulaa.