Osaketuotoilla eläkemaksun korotuksia vastaan
Eläkevarojen sijoitustuottoja pyritään nostamaan ja maksunkorotuspaineita hillitsemään suuntaamalla sijoituksia nykyistä enemmän osakkeisiin. Sijoituspolitiikan muutokseen liittyvää riskiä suunnitellaan tasattavan erityisellä joustopuskurilla, joka olisi yhteinen koko TEL-järjestelmälle.”Puron työryhmä” on sanapari, joka toistuu uutisissa melkein turruttavan usein. Asiasta kannattaa kuitenkin jaksaa kiinnostua, sillä työryhmä työskentelee niin yritysten kuin palkansaajienkin lompakon eteen.
Ilmarisen toimitusjohtajan Kari Puron vetämä työmarkkinajärjestöjen neuvotteluryhmä valmistelee mallia, jolla työeläkeyhtiöt voisivat lisätä sijoitustensa osakepainoa. Nykyisin työeläkeyhtiöiden sijoituksista on osakkeissa noin 25 prosenttia, ja tavoitteena on nostaa osuutta ainakin 10 prosenttiyksiköllä.
Osakkeiden osuutta halutaan nostaa, koska historiallisesti tarkasteltuna ne ovat tuottaneet eri sijoitusmuodoista selvästi parhaiten. Analyysejä on tehty usean vuosikymmenen ajalta.
”Sijoitusten reaalituottojen paraneminen yhdellä prosenttiyksiköllä merkitsee TEL-maksuksi muutettuna kahden prosenttiyksikön säästöä. Sijoitustuotoilla on siten erittäin suuri merkitys eläkemaksujen korotuspaineen hillinnässä”, Elinkeinoelämän keskusliiton lakiasiainjohtaja Lasse Laatunen sanoo. Hän edustaa EK:ta neuvotteluryhmässä.
”Eläkemaksuihin kohdistuu korotuspaineita väestön ikärakenteen muutoksen vuoksi. Tietenkin on tärkeää saada ihmiset työskentelemään pitempään, ja viime kädessähän on mahdollista puuttua etuuksiin. Sijoituspolitiikka on kuitenkin aina hyvin tärkeässä asemassa.”
Puron työryhmän tavoitteena on luoda edellytykset sille, että sijoitusten osakepaino voitaisiin nostaa viiden vuoden aikana 35 prosenttiin ja tämän jälkeen mahdollisesti edelleen 40 prosenttiin. Työeläkeyhtiöthän eivät voi noin vain rysäyttää osakkeisiin miten paljon mielivät, sen estävät jo kate- ja vakavaraisuusmääräykset.
”Osakepainon lisäämisen mahdollistamiseksi on oikeastaan kaksi päälinjaa. Voidaan vahvistaa työeläkeyhtiöiden toimintapääomia. Ja voidaan luoda joustopuskuri työeläkejärjestelmän vastuuvelkaan. Jälkimmäinen on nyt se malli, josta on syntynyt yhteisymmärrys”, Laatunen kertoo.
Ajatuksena on, että joustopuskuri on kollektiivinen, yhteinen koko yksityissektorin työeläkejärjestelmälle. Vastuuvelan sisään tuodaan osakesidonnainen siivu, joka kasvaa hyvien osaketuottojen vuosina ja pienenee huonoina aikoina. Puskuri on tarkoitus saavuttaa siten, että kymmenen prosenttia laskuperustekorosta sidotaan työeläkelaitosten noteerattujen osakkeiden keskimääräiseen tuottoon; näin laskuperustekorko ja sitä myöten puskuri joustaisivat osakekurssien heilahdellessa. Tällöin toimintapääomiin ei olisi tarvetta kajota, ja pitkäaikaiseen sijoittamiseen saataisiin kaivattua vakautta.
”Keskusteluja käydään edelleen siitä, pitäisikö tähän rinnalle ottaa lievä toimintapääomien nosto, joka mahdollistaisi yhtiökohtaisen lisäriskin oton ja toisi kilpailua. Tästä ei ole vielä kirjattua kantaa.”
Työeläkeyhtiöiden sijoitusjohtajien mukaan kymmenen prosentin osakepaino laskuperustekorossa riittää osakesijoitusten nostamiseen 35 prosenttiin. Joustopuskuri on tarkoitus kasvattaa täyteen määräänsä viiden vuoden aikana. Viiden vuoden täytyttyä on tarkoitus katsoa, mennäänkö osakepainossa edelleen 40 prosenttiin puskuria kasvattamalla vai vaihdetaanko toimintapääomamalliin – vai pelataanko näiden yhdistelmällä.
Sijoituspolitiikan uudistamiseen liittyvät myös kate- ja vakavaraisuussäännökset, joiden uudistamista valmistelee sosiaali- ja terveysministeriö yhdessä Vakuutusvalvontaviraston kanssa.
Sijoituspolitiikan uudistamisen yhteydessä on myös pyrkimys edistää Suomeen sijoittamista. Julkista keskustelua seuraamalla voi syntyä käsitys, että aiheeseen liittyy periaatteellista kädenvääntöä, mutta Lasse Laatusen mukaan asiasta ei ole erimielisyyttä.
”Kenelläkään ei ole mitään Suomeen sijoittamista vastaan, päinvastoin. Kunhan sijoituskohteet ovat kilpailukykyisiä ja kaiken kritiikin kestäviä. Työeläkeyhtiöt eivät tietenkään voi lähteä sijoittamaan Suomeen erikoisehdoilla tai vain siksi, että se on isänmaallista”, Laatunen sanoo.
”Suomeen sijoittamisesta on puhuttu vähän eri äänenpainoin eri ryhmissä. EK ja työeläkeyhtiöt ovat korostaneet, ettei kotimaahan sijoittamisessa ole mitään ihmeellistä, kunhan vain oikeat instrumentit ovat käytössä. Ay-liike on puhunut enemmän työn merkityksestä, mutta ei sekään ole vaatinut löysin kriteerein sijoittamista.”
Nykyisin työeläkeyhtiöiden osakesijoituksista on kotimaassa noin 40 prosenttia ja kiinteistösijoituksista ja lainoista lähes kaikki.
Neuvotteluissa on pohdittu erityisesti, kuinka työeläkevaroja voitaisiin sijoittaa alkaviin ja kehittyviin yrityksiin. Sijoitusjohtajat toivovat kauppa- ja teollisuusministeriöltä aktiivisuutta ja valmiita sijoitustuotteita.
”Työeläkeyhtiöillä ei ole sellaista asiantuntemusta, jolla ne voisivat analysoida näin pieniä ja aivan uusia kohteita. Siksi pitäisi olla valmiit instrumentit. Sama pätee infrastruktuurisijoituksiin, esimerkiksi moottoriteihin. Ne sopivat työeläkeyhtiöiden sijoitusvalikoimaan hyvin, jos käytössä on sopivia sijoitustuotteita”, Laatunen korostaa.
”PK-yritysten näkökulmasta myös työeläkemaksujen takaisinlainausta yrityksille tulisi elvyttää poistamalla neljän prosentin minimikorko. PK-yritykset kokevat työeläkeyhtiöt hyvinä kumppaneina, ja näin syntyisi lisää kilpailua lainamarkkinoille.”
Mietinnön valmistuminen on lykkäytynyt eri syistä, ja nyt viimeksi loppuraporttia odoteltiin marraskuulla. Palkansaajapuoli kuitenkin sitoi osakepainon noston työeläkeyhtiöiden hallintomallin muutokseen, jota pankinjohtaja Matti Louekoski oli esittänyt syyskuisessa TEL-lainsäädännön uudistamista koskeneessa väliraportissaan. Louekosken ehdotuksen mukaan työmarkkinajärjestöjen edustusta yhtiöiden hallituksissa tulisi kasvattaa ja hallintoneuvosten sekä hallitusten puheenjohtajuutta kierrättää osapuolten kesken. Työnantajapuoli torjui jyrkästi kytkennän saman tien.
”Työeläkeyhtiöiden hallinnolla ja sijoituspolitiikan uudistamisella ei ole mitään tekemistä keskenään. Sijoituspolitiikan uudistustyön eteenpäin vieminen maksunkorotuspaineen torjumiseksi on kaikkien etu”, Laatunen sanoo.
”Sitä paitsi nykyinen hallintomalli on toiminut varsin hyvin jo runsaat kymmenen vuotta. Järjestöjen osuus hallituksissa ja hallintoneuvostoissa on vähintäänkin riittävä.”
Laatunen muistuttaa, että hallituksissa on oltava vahva liikkeenjohdon ja sijoitustoiminnan osaaminen; hallituksen tehtävänä on toisaalta tukea toimivaa johtoa ja toisaalta tarvittaessa myös kontrolloida sitä yhtiön parhaaksi.
Louekoski on perustellut ehdotustaan muun muassa sillä, että järjestöt edustavat hallituksissa omistajia. Laatusen mielestä näkemys on väärä.
”Keskinäisissä yhtiöissähän omistajia ovat asiakasyritykset ja niiden palveluksessa olevat palkansaajat vakuutettuina. Omistajat käyttävät puhevaltaa yhtiökokouksissa ihan itse puolestaan.”
Louekoski on sittemmin julkisesti hieman perääntynyt esityksestään ainakin puheenjohtajuuden kierrättämisen suhteen.
Suuntaa jo vuoden 2006 sijoituksille
”Sijoituspolitiikkaa voi kuitenkin suunnata uusien tavoitteiden mukaan jo vuoden 2006 puolella, kun takana on riittävä yksimielisyys”, Laatunen toteaa.
”Eikä kyseessä ole mikään radikaali uudistus. Kukaan ei ota hirveitä riskejä. Ja viime kädessähän päätösvalta on edelleen yhtiöissä, ei niitä pakoteta tässä mihinkään.”
EK:ssa ollaan suunniteltuun malliin tyytyväisiä. Laatusen mukaan halukkuutta olisi tosin ollut virittää joustopuskuri suoraan 40 prosenttiin.
”Mutta jos tilannetta arvioidaan viiden vuoden jälkeen ja tehdään sen mukainen uusi päätös, näinkin voidaan mennä."
Sanastoa
korko, jolla eläkerahastoja kartutetaan.
Osakepaino =
osakkeiden osuus esim. työeläkeyhtiön kaikista sijoituksista.
Toimintapääoma =
toimintapääoman tarkoituksena on varmistaa, että yhtiön varat ylittävät sen vastuut myös silloin, kun vastuiden katteena olevan omaisuuden arvo laskee esim. pörssikurssien laskun takia. Varojen tulee ylittää vastuut kaikkina ajankohtina. Yhtiö voi supistaa kulloinkin tarvittavan toimintapääoman suuruutta alentamalla riskipitoisten sijoitusten osuutta vastuiden katteena olevasta omaisuudesta. Lisäksi se voi vaikuttaa toimintapääoman suuruuteen supistamalla tai kasvattamalla asiakashyvityksiä - jotka sijoitustoiminta ja hoitokulujen alentaminen tekevät mahdolliseksi - sekä omia pääomia (takuupääomaa tai osakepääomaa).
Vastuuvelka =
eläkelaitoksen vastuulla olevat nykyiset ja tulevat eläkkeet.